Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:autiopyöli [2017/03/05 23:26]
Helena Ranta [Historia ja käyttö]
+++ wiki:autiopyöli [2020/10/19 08:16]
Helena Ranta [Suojelustatus]
@@ Rivi 8: / Rivi 8: @@
 ===== Määritelmä =====
-Keskiajalla tai uuden ajan alussa autioitunut kylä tai yksinäistila
+Keskiajalla tai Vaasa-ajan alussa autioitunut kylänpaikka
 ===== Kuvaus =====
@@ Rivi 16: / Rivi 16: @@
 ===== Historia ja käyttö =====
-Autiokyliä ja -tiloja kutsuttiin jo keskiajalla autiopyöleiksi((ks. FMU 3821 "d//er till tuå ödess bole Mustela och Muella medh boo och boskap och alle tilägor och omägor//".)). Ruotsin kielen böle (suom. pyöli) on johdannainen bol-sanasta, joka puolestaan juontuu verbistä bo eli asua.  Böle voi tarkoittaa laidunta, asutusta, kylää, tilaa, uudistilaa, torppaa ja joko kylän yhteismaalle tai ulkomaalle rakennettua tilaa.((Granlund 1956: 279–281.)) Autiopyölin olemassa olosta kertoo usein ainoastaan vanhalla kartalla oleva rajan, pellon tai niityn böle-nimi. Lisäksi autiopyöleille kuuluneet maat saattavat näkyä rajojen kulussa vielä tänä päivänä.
+Osaa autiokylistä ja -tiloista kutsuttiin keskiajalla ja Vaasa-ajan alussa autiopyöleiksi (sv. ödesböle)((Ks. FMU 3821 "d//er till tuå ödess bole Mustela och Muella medh boo och boskap och alle tilägor och omägor//"; Voudintilit, Kansallisarkisto.)). Ruotsin kielen böle (suom. pyöli) on johdannainen bol-sanasta, joka puolestaan juontuu verbistä bo eli asua. Böle voi tarkoittaa laidunta, asutusta, kylää, tilaa, uudistilaa, torppaa ja joko kylän yhteismaalle tai ulkomaalle rakennettua tilaa.((Granlund 1956: 279–281.)) Autiopyölin olemassa olosta kertoo usein ainoastaan vanhalla kartalla oleva rajan, pellon tai niityn böle-nimi. Lisäksi autiopyöleille kuuluneet maat saattavat näkyä rajojen kulussa vielä tänä päivänä.
 {{ :wiki:vp5.jpg?300|}}
-Varsinais-Suomesta tunnetaan uuden ajan alun verolähteiden perusteella ainakin 40 autiopyöliä. Varsinais-Suomen vanhimmissa maakirjoissa ulkokylänveroja kutsutaan yleisesti autiopyöleiksi. Näiden autiopyölien joukossa tiedetään olevan monia autioituneita 1300- ja 1400-lukujen uudistiloja.((Orrman 1972: 97–113; Orrman 1986: 45–59.)) Arkeologisissa tutkimuksissa autiopyölejä on löytynyt runsaasti myös Länsi-Uudeltamaalta((Haggrén 2015: 467.)). Lisäksi Itä-Uudeltamaalla on arkistolähteiden perusteella lukuisia mahdollisia autiopyölejä. Esimerkiksi pelkästään Sipoon kunnan eteläosassa on kymmenkunta enemmän tai vähemmän varmaa pyöli-kohdetta.((Suhonen 2016.))
+Vaasa-ajan alun maakirjoissa osa keskiajalla autioituneista kylistä on merkitty autiopyöleiksi. Varsinais-Suomesta tunnetaan verolähteiden perusteella ainakin 40 autiopyöliä. Näiden autiopyölien joukossa tiedetään olevan monia autioituneita 1300- ja 1400-lukujen uudistiloja.((Orrman 1972: 97–113; Orrman 1986: 45–59.))Arkistoselvityksissä ja arkeologisissa tutkimuksissa autiopyölejä on löytynyt runsaasti myös Länsi-Uudeltamaalta((Haggrén 2015: 467.)). Lisäksi Itä-Uudeltamaalla on arkistolähteiden perusteella lukuisia mahdollisia autiopyölejä. Esimerkiksi pelkästään Sipoon kunnan eteläosassa on kymmenkunta enemmän tai vähemmän varmaa pyöli-kohdetta.((Suhonen 2016.))
-Autiopyölejä ei toistaiseksi ole tutkittu laajemmin arkeologisin kaivauksin ja niiden autioitumisen tarkkaa ajankohtaa ei siten voida yleensä määrittää. Ainakin joitakin pyölejä on todennäköisesti autioitunut 1300-luvun puolivälin mustan surman aikana (esim. Raasepori Kullåkerbacken). Muita autioitumisen syitä on mm. ilmaston muutos, rannan siirtyminen, kiristynyt verotus, sota tai tonttimaan siirtyminen. Monet autiopyölit ovat jo keskiajan kuluessa autioituneita uudistiloja.
+Autiopyölejä ei toistaiseksi ole tutkittu laajemmin arkeologisin kaivauksin, ja niiden autioitumisen tarkkaa ajankohtaa ei siten voida yleensä määrittää. Autiopyölejä ja muita kyliä on kuitenkin todennäköisesti autioitunut 1300-luvun puolivälin mustan surman aikana (esim. Raasepori Kullåkerbacken). Muita autioitumisen syitä ovat mm. ilmaston muutos, rannan siirtyminen, kiristynyt verotus, sota tai tonttimaan siirtyminen. Monet autiopyölit ovat keskiajan kuluessa autioituneita uudistiloja.
@@ Rivi 28: / Rivi 28: @@
 ===== Ajoitus =====
-Noin 1300-luku - 1500-luvun puoliväli.
+Noin 1300-luku – 1500-luvun alku.
 ===== Levintä =====
@@ Rivi 35: / Rivi 35: @@
 ===== Suojelustatus =====
-[[http://www.nba.fi/fi/File/2722/maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf|Ks. MAASEUDUN HISTORIALLISTEN ASUINPAIKKOJEN INVENTOINTI OHJE 2015 (5.5.2015)]].
+Autiopyölit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
+Ks. Museoviraston ohje:[[https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf|Maaseudun historiallisten asuinpaikkojen inventointi, ohje 2015 (5.5.2015)]].
 ===== Lähteet =====
@@ Rivi 41: / Rivi 42: @@
 **DF = Diplomatarium Fennicum** http://df.narc.fi/.
 **FMU = Finlands medeltidsurkunder** I. – VIII. Samlade och i tryck utgifna af Finlands Statsarkiv genom Reinh. Hausen. Helsingfors 1910–1935.
-**Granlund, Åke** 1956. Studier över östnylandska ortnamn. //Svenska Litteratursällskapet, studier// 358 = Studier i Nordiskt filologie 44. Borgå.
+**Granlund, Åke** 1956. //Studier över östnylandska ortnamn//. Svenska Litteratursällskapet, studier 358 = Studier i Nordiskt filologie 44. Borgå.
 **Haggrén, Georg** 2011. The Colonization of Western Uusimaa in the Middle Ages. Colonists on the shores of the Gulf of Finland. //Vantaan Kaupunginmuseon julkaisuja// 22. Lahti.
-**Haggrén, Georg** 2015. Maaseudun kylätontit. //Muinaisuutemme jäljet//. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Helsinki 2015.
+**Haggrén, Georg** 2015. Maaseudun kylätontit. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//: 464–471. Gaudeamus.
-**Haggrén, Georg, Pihlman, Aki & Jansson, Henrik** 2003. Snappertunan Kullåkerrsbacken. Unohtunut tutkimuskohde unohdetulla alueella.// Muinaistutkija// 2003/3. Suomen arkeologinen seura.
+**Haggrén, Georg & Pihlman, Aki & Jansson, Henrik** 2003. Snappertunan Kullåkerrsbacken. Unohtunut tutkimuskohde unohdetulla alueella.// Muinaistutkija// 2003/3: 13–23.
-**Orrman, Eljas** 1972. Några synpunkter på utbysjordarna i Raseborgs län. //Historisk tidskrift för Finland//.
+**Orrman, Eljas** 1972. Några synpunkter på utbysjordarna i Raseborgs län. //Historisk tidskrift för Finland//: 91–99.
-**Orrman, Eljas** 1986. Bebyggelsen i Pargas, S:t Mårtens och Vemo socknar i Egentliga Finland under senmedeltiden och på 1500-talet. //Historiallisia tutkimuksia// 131.
+**Orrman, Eljas** 1986. //Bebyggelsen i Pargas, S:t Mårtens och Vemo socknar i Egentliga Finland under senmedeltiden och på 1500-talet//. Historiallisia tutkimuksia 131.
-**Suhonen, V.-P.** 2016. //Sipoon Massbyn latokartano ja autioitunut asutus//. SKAS 1/2016
+**Suhonen, V.-P.** 2016. Sipoon Massbyn latokartano ja autioitunut asutus. //SKAS// 1/2016.
+**Voudintilit, Kansallisarkisto.**

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut