Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:autiopyöli [2017/04/11 10:36]
Helena Ranta [Suojelustatus]
+++ wiki:autiopyöli [2019/02/05 14:00]
Helena Ranta [Määritelmä]
@@ Rivi 8: / Rivi 8: @@
 ===== Määritelmä =====
-Keskiajalla tai uuden ajan alussa autioitunut kylä tai yksinäistila
+Keskiajalla tai uuden ajan alussa autioitunut kylänpaikka
 ===== Kuvaus =====
@@ Rivi 16: / Rivi 16: @@
 ===== Historia ja käyttö =====
-Autiokyliä ja -tiloja kutsuttiin jo keskiajalla autiopyöleiksi((ks. FMU 3821 "d//er till tuå ödess bole Mustela och Muella medh boo och boskap och alle tilägor och omägor//".)). Ruotsin kielen böle (suom. pyöli) on johdannainen bol-sanasta, joka puolestaan juontuu verbistä bo eli asua.  Böle voi tarkoittaa laidunta, asutusta, kylää, tilaa, uudistilaa, torppaa ja joko kylän yhteismaalle tai ulkomaalle rakennettua tilaa.((Granlund 1956: 279–281.)) Autiopyölin olemassa olosta kertoo usein ainoastaan vanhalla kartalla oleva rajan, pellon tai niityn böle-nimi. Lisäksi autiopyöleille kuuluneet maat saattavat näkyä rajojen kulussa vielä tänä päivänä.
+Autiokyliä ja -tiloja kutsuttiin jo keskiajalla autiopyöleiksi((Ks. FMU 3821 "d//er till tuå ödess bole Mustela och Muella medh boo och boskap och alle tilägor och omägor//".)). Ruotsin kielen böle (suom. pyöli) on johdannainen bol-sanasta, joka puolestaan juontuu verbistä bo eli asua.  Böle voi tarkoittaa laidunta, asutusta, kylää, tilaa, uudistilaa, torppaa ja joko kylän yhteismaalle tai ulkomaalle rakennettua tilaa.((Granlund 1956: 279–281.)) Autiopyölin olemassa olosta kertoo usein ainoastaan vanhalla kartalla oleva rajan, pellon tai niityn böle-nimi. Lisäksi autiopyöleille kuuluneet maat saattavat näkyä rajojen kulussa vielä tänä päivänä.
 {{ :wiki:vp5.jpg?300|}}
@@ Rivi 45: / Rivi 45: @@
 **Haggrén, Georg** 2011. The Colonization of Western Uusimaa in the Middle Ages. Colonists on the shores of the Gulf of Finland. //Vantaan Kaupunginmuseon julkaisuja// 22. Lahti.
 **Haggrén, Georg** 2015. Maaseudun kylätontit. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//: 464–471. Gaudeamus.
-**Haggrén, Georg & Pihlman, Aki & Jansson, Henrik** 2003. Snappertunan Kullåkerrsbacken. Unohtunut tutkimuskohde unohdetulla alueella.// Muinaistutkija// 2003/3. Suomen arkeologinen seura.
+**Haggrén, Georg & Pihlman, Aki & Jansson, Henrik** 2003. Snappertunan Kullåkerrsbacken. Unohtunut tutkimuskohde unohdetulla alueella.// Muinaistutkija// 2003/3: 13–23.
 **Orrman, Eljas** 1972. Några synpunkter på utbysjordarna i Raseborgs län. //Historisk tidskrift för Finland//: 91–99.
 **Orrman, Eljas** 1986. //Bebyggelsen i Pargas, S:t Mårtens och Vemo socknar i Egentliga Finland under senmedeltiden och på 1500-talet//. Historiallisia tutkimuksia 131.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut