Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
wiki:autiopyöli [2019/02/05 15:38] Helena Ranta [Määritelmä] |
wiki:autiopyöli [2020/04/14 10:31] Veli-Pekka Suhonen [Historia ja käyttö] |
||
---|---|---|---|
Rivi 16: | Rivi 16: | ||
===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
- | Autiokyliä ja -tiloja kutsuttiin jo keskiajalla autiopyöleiksi((Ks. FMU 3821 "d//er till tuå ödess bole Mustela och Muella medh boo och boskap och alle tilägor och omägor//".)). Ruotsin kielen böle (suom. pyöli) on johdannainen bol-sanasta, joka puolestaan juontuu verbistä bo eli asua. Böle voi tarkoittaa laidunta, asutusta, kylää, tilaa, uudistilaa, torppaa ja joko kylän yhteismaalle tai ulkomaalle rakennettua tilaa.((Granlund 1956: 279–281.)) Autiopyölin olemassa olosta kertoo usein ainoastaan vanhalla kartalla oleva rajan, pellon tai niityn böle-nimi. Lisäksi autiopyöleille kuuluneet maat saattavat näkyä rajojen kulussa vielä tänä päivänä. | + | Osaa autiokylistä ja -tiloista kutsuttiin jo keskiajalla autiopyöleiksi((Ks. FMU 3821 "d//er till tuå ödess bole Mustela och Muella medh boo och boskap och alle tilägor och omägor//".)). Ruotsin kielen böle (suom. pyöli) on johdannainen bol-sanasta, joka puolestaan juontuu verbistä bo eli asua. Böle voi tarkoittaa laidunta, asutusta, kylää, tilaa, uudistilaa, torppaa ja joko kylän yhteismaalle tai ulkomaalle rakennettua tilaa.((Granlund 1956: 279–281.)) Autiopyölin olemassa olosta kertoo usein ainoastaan vanhalla kartalla oleva rajan, pellon tai niityn böle-nimi. Lisäksi autiopyöleille kuuluneet maat saattavat näkyä rajojen kulussa vielä tänä päivänä. |
{{ :wiki:vp5.jpg?300|}} | {{ :wiki:vp5.jpg?300|}} | ||
Rivi 22: | Rivi 22: | ||
Varsinais-Suomesta tunnetaan uuden ajan alun verolähteiden perusteella ainakin 40 autiopyöliä. Varsinais-Suomen vanhimmissa maakirjoissa ulkokylänveroja kutsutaan yleisesti autiopyöleiksi. Näiden autiopyölien joukossa tiedetään olevan monia autioituneita 1300- ja 1400-lukujen uudistiloja.((Orrman 1972: 97–113; Orrman 1986: 45–59.)) Arkeologisissa tutkimuksissa autiopyölejä on löytynyt runsaasti myös Länsi-Uudeltamaalta((Haggrén 2015: 467.)). Lisäksi Itä-Uudeltamaalla on arkistolähteiden perusteella lukuisia mahdollisia autiopyölejä. Esimerkiksi pelkästään Sipoon kunnan eteläosassa on kymmenkunta enemmän tai vähemmän varmaa pyöli-kohdetta.((Suhonen 2016.)) | Varsinais-Suomesta tunnetaan uuden ajan alun verolähteiden perusteella ainakin 40 autiopyöliä. Varsinais-Suomen vanhimmissa maakirjoissa ulkokylänveroja kutsutaan yleisesti autiopyöleiksi. Näiden autiopyölien joukossa tiedetään olevan monia autioituneita 1300- ja 1400-lukujen uudistiloja.((Orrman 1972: 97–113; Orrman 1986: 45–59.)) Arkeologisissa tutkimuksissa autiopyölejä on löytynyt runsaasti myös Länsi-Uudeltamaalta((Haggrén 2015: 467.)). Lisäksi Itä-Uudeltamaalla on arkistolähteiden perusteella lukuisia mahdollisia autiopyölejä. Esimerkiksi pelkästään Sipoon kunnan eteläosassa on kymmenkunta enemmän tai vähemmän varmaa pyöli-kohdetta.((Suhonen 2016.)) | ||
- | Autiopyölejä ei toistaiseksi ole tutkittu laajemmin arkeologisin kaivauksin ja niiden autioitumisen tarkkaa ajankohtaa ei siten voida yleensä määrittää. Ainakin joitakin pyölejä on todennäköisesti autioitunut 1300-luvun puolivälin mustan surman aikana (esim. Raasepori Kullåkerbacken). Muita autioitumisen syitä on mm. ilmaston muutos, rannan siirtyminen, kiristynyt verotus, sota tai tonttimaan siirtyminen. Monet autiopyölit ovat jo keskiajan kuluessa autioituneita uudistiloja. | + | Autiopyölejä ei toistaiseksi ole tutkittu laajemmin arkeologisin kaivauksin ja niiden autioitumisen tarkkaa ajankohtaa ei siten voida yleensä määrittää. Ainakin autiopyölejä ja muita kyliä on todennäköisesti autioitunut 1300-luvun puolivälin mustan surman aikana (esim. Raasepori Kullåkerbacken). Muita autioitumisen syitä on mm. ilmaston muutos, rannan siirtyminen, kiristynyt verotus, sota tai tonttimaan siirtyminen. Monet autiopyölit ovat jo keskiajan kuluessa autioituneita uudistiloja. |