Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:harkkohytti

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:harkkohytti [2017/04/06 12:44]
Helena Ranta [Suojelustatus]
wiki:harkkohytti [2020/04/16 07:22]
Veli-Pekka Suhonen [Lähteet]
Rivi 7: Rivi 7:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
    
-Raudanvalmistukseen ​käytetty kertatäyttöinen sulatusuuni+raudanvalmistukseen ​käytetty kertatäyttöinen sulatusuuni
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
  
-Harkkohyttejä on käytetty raudan pelkistämiseen niin ruukeilla kuin talonpoikaisessa raudanvalmistuksessa. Ruukeilla ne korvautuivat masuuneilla 1700-luvulta alkaen. Ruukkien harkkohyttien aika ulottuu Suomessa 1500-luvulta 1800-luvulle.+Harkkohyttejä on käytetty raudan pelkistämiseen niin ruukeilla kuin talonpoikaisessa raudanvalmistuksessa. ​[[wiki:​rautaruukki|Ruukeilla]] ne korvautuivat masuuneilla 1700-luvulta alkaen. Ruukkien harkkohyttien aika ulottuu Suomessa 1500-luvulta 1800-luvulle.
  
-Harkkohytit sijaitsevat vesivoiman hyödyntämiseen sopivilla paikoilla. Kosken rannoilla voi olla patojen, kanavien ja tuotantorakenteiden jäännöksiä. Raudanvalmistuksesta ja jalostamisesta kertovat maastossa oleva kuona (slagi, pajakuona) ja malmikasat. Itse harkkohytti voi erottua kiviröykkiönä tai matalana maakumpuna. Usein hytin sijainti paljastuu vasta arkeologisissa kaivauksissa. Harkkohytin ympäristössä saattaa olla [[wiki:​hiilimiilu|hiilimiilu]] tai hiilivarastoja. Myös tienpohjia sekä asuin- ja talousrakennuksia on yleensä löydettävissä.+Harkkohytit sijaitsevat vesivoiman hyödyntämiseen sopivilla paikoilla. Kosken rannoilla voi olla patojen, ​[[wiki:​kanava|kanavien]] ja tuotantorakenteiden jäännöksiä. Raudanvalmistuksesta ja jalostamisesta kertovat maastossa oleva kuona (slagi, pajakuona) ja malmikasat. Itse harkkohytti voi erottua kiviröykkiönä tai matalana maakumpuna. Usein hytin sijainti paljastuu vasta arkeologisissa kaivauksissa. Harkkohytin ympäristössä saattaa olla [[wiki:​hiilimiilu|hiilimiilu]] tai hiilivarastoja. Myös tienpohjia sekä asuin- ja talousrakennuksia on yleensä löydettävissä.
  
 Talonpoikien harkkohytit erottuvat maastossa matalina kiviröykkiöinä tai laakakivilatomuksina (laajuus noin 2 x 2 metriä). Niiden vierellä on usein kuoppa ja rautakuonaa. Varsinaisesta harkkohytistä ei useinkaan näy maan päälle mitään rakenteita. Joskus hyttejä on pareittain. Harkkohyttejä on saatettu käyttää useita kertoja. Tällöin uunien purkamisista on yleensä syntynyt selvästi erottuvia jätekivi- ja -maakasoja. Talonpoikien harkkohytit erottuvat maastossa matalina kiviröykkiöinä tai laakakivilatomuksina (laajuus noin 2 x 2 metriä). Niiden vierellä on usein kuoppa ja rautakuonaa. Varsinaisesta harkkohytistä ei useinkaan näy maan päälle mitään rakenteita. Joskus hyttejä on pareittain. Harkkohyttejä on saatettu käyttää useita kertoja. Tällöin uunien purkamisista on yleensä syntynyt selvästi erottuvia jätekivi- ja -maakasoja.
Rivi 33: Rivi 33:
 Savo, Karjala, Pohjanmaa, Kainuu, muu Suomi? Savo, Karjala, Pohjanmaa, Kainuu, muu Suomi?
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-1700-luvun puoltaväliä vanhempien esiteollisten tuotantolaitosten paikat ​ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, 1700-luvun loppupuolta 1900-luvun alkuun ajoittuvien tuotantolaitosten kohdalla rauhoitettuja ovat tuotantoprosessiin olennaisesti liittyvien rakennusten,​ laitteiden ja rakenteiden jäännökset,​ sekä prosessissa syntyneet merkittävät muodostelmat. Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,​]] sivu 60.+Teollista aikaa eli 1860-lukua edeltävien harkkohyttien jäännökset ​ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
 **Hukkinen, Lars J.** 1997 (translitteration och kommentar). //Rinman, Carl: Kort underrättelse om sättet att smälta sjö-och myrmalmer uti blästerugnar-Lyhykäinen neuvo järwen-ja suon-malmien sulattamisesta puhallus uuneisa.// Stockholm 1794. **Hukkinen, Lars J.** 1997 (translitteration och kommentar). //Rinman, Carl: Kort underrättelse om sättet att smälta sjö-och myrmalmer uti blästerugnar-Lyhykäinen neuvo järwen-ja suon-malmien sulattamisesta puhallus uuneisa.// Stockholm 1794.
-**Laine, Eevert** 1952. Suomen vuoritoimi 1809–1884,​ III, Harkkohytit,​ kaivokset ja konepajat. //​Historiallisia tutkimuksia XXXI, 3.// Helsinki.+**Laine, Eevert** 1952.// Suomen vuoritoimi 1809–1884// , III, Harkkohytit,​ kaivokset ja konepajat. ​////​Historiallisia tutkimuksia XXXI, 3//.// Helsinki
 +**Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
 **Rudenschöld,​ Ulrik** 1738–1741. Berättelse om ekonomiska o .a. förhållanden i Finland 1738–1741. //​Todistuskappaleita Suomen historiaan VI.// Suomen Historiallinen Seura. Helsinki 1899. **Rudenschöld,​ Ulrik** 1738–1741. Berättelse om ekonomiska o .a. förhållanden i Finland 1738–1741. //​Todistuskappaleita Suomen historiaan VI.// Suomen Historiallinen Seura. Helsinki 1899.
  
Rivi 44: Rivi 45:
  
 **Forsberg, Juha & Kankkunen, Ari** 1996. Järvimalmiruukista kartonkitehtaaksi. //​Juantehtaan historia 1746–1996.//​ Hämeenlinna. **Forsberg, Juha & Kankkunen, Ari** 1996. Järvimalmiruukista kartonkitehtaaksi. //​Juantehtaan historia 1746–1996.//​ Hämeenlinna.
-**Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2007. //​Keskiaikaisten muinaisjäännösten inventointi Läntisellä Uudellamaalla (Inkoo, Karjaa, Kirkkonummi,​ Pohja, Siuntio, Tammisaari) 2007//. Ekenäs museum/​Tammisaaren museo. +**Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2007. //​Keskiaikaisten muinaisjäännösten inventointi Läntisellä Uudellamaalla (Inkoo, Karjaa, Kirkkonummi,​ Pohja, Siuntio, Tammisaari) 2007//​. ​Tutkimusraportti, ​Ekenäs museum/​Tammisaaren museo. 
-**Korteniemi,​ Markku** 1990. Hiilimiilujaja potaskanvalmistuspaikkoja Tornionlaakson yläosasta. //Faravid 14, 90//. Rovaniemi. +**Korteniemi,​ Markku** 1990. Hiilimiilujaja potaskanvalmistuspaikkoja Tornionlaakson yläosasta. //Faravid 14, 90//: 55–90. Rovaniemi. 
-**Laine, Eevert** 1948. Suomen vuoritoimi 1809–1884,​ II, Ruukit. ​//Historiallisia tutkimuksia XXX, 2//. Helsinki.+**Laine, Eevert** 1948. //Suomen vuoritoimi 1809–1884//, II, Ruukit. Historiallisia tutkimuksia XXX, 2. Helsinki.
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~ ~~DISCUSSION~~
wiki/harkkohytti.txt · Viimeksi muutettu: 2020/04/16 07:22 / Veli-Pekka Suhonen