Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:harkkohytti


Harkkohytti

Määritelmä

Raudanvalmistukseen käytetty kertatäyttöinen sulatusuuni

Kuvaus

Harkkohyttejä on käytetty raudan pelkistämiseen niin ruukeilla kuin talonpoikaisessa raudanvalmistuksessa. Ruukeilla ne korvautuivat masuuneilla 1700-luvulta alkaen. Ruukkien harkkohyttien aika ulottuu Suomessa 1500-luvulta 1800-luvulle.

Harkkohytit sijaitsevat vesivoiman hyödyntämiseen sopivilla paikoilla. Kosken rannoilla voi olla patojen, kanavien ja tuotantorakenteiden jäännöksiä. Raudanvalmistuksesta ja jalostamisesta kertovat maastossa oleva kuona (slagi, pajakuona) ja malmikasat. Itse harkkohytti voi erottua kiviröykkiönä tai matalana maakumpuna. Usein hytin sijainti paljastuu vasta arkeologisissa kaivauksissa. Harkkohytin ympäristössä saattaa olla hiilimiilu tai hiilivarastoja. Myös tienpohjia sekä asuin- ja talousrakennuksia on yleensä löydettävissä.

Talonpoikien harkkohytit erottuvat maastossa matalina kiviröykkiöinä tai laakakivilatomuksina (laajuus noin 2 x 2 metriä). Niiden vierellä on usein kuoppa ja rautakuonaa. Varsinaisesta harkkohytistä ei useinkaan näy maan päälle mitään rakenteita. Joskus hyttejä on pareittain. Harkkohyttejä on saatettu käyttää useita kertoja. Tällöin uunien purkamisista on yleensä syntynyt selvästi erottuvia jätekivi- ja -maakasoja.

Harkkohytin läheisyydessä on sen toimintaan olennaisesti liittyviä rakenteita ja raaka-ainevarastoja. Harkkohytin luona on yleensä hiilimiilu. Lisäksi maastossa voi näkyä merkkejä järvimalmikasoista, pasutusrovioista, kuonakasoista sekä hytin rakentamisessa ja korjauksessa tarvittavasta savesta. Arkeologisissa tutkimuksissa on havaittu harkkohyttien luota myös niiden käyttöön liittyvien rakennusten jäännöksiä. Harkkohytin yhteydessä voi olla esim. tilapäisasumus.

Historia ja käyttö

Jo esihistoriallisena aikana tunnettu raudanvalmistus kehittyi ja laajeni ruotsalaisaikana. Koska tätä elinkeinoa ei yleensä verotettu, siitä on vähän asiakirjatietoja. Säilyneet lähteet kertovat kuitenkin talonpoikaisten harkkohyttien yleisyydestä etenkin Savossa ja Karjalassa.1)

Ajoitus

Keskiajalta 1800-luvulle.

Levintä

Savo, Karjala, Pohjanmaa, Kainuu, muu Suomi?

Suojelustatus

Teollista aikaa edeltävien harkkohyttien jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 60.

Lähteet

Hukkinen, Lars J. 1997 (translitteration och kommentar). Rinman, Carl: Kort underrättelse om sättet att smälta sjö-och myrmalmer uti blästerugnar-Lyhykäinen neuvo järwen-ja suon-malmien sulattamisesta puhallus uuneisa. Stockholm 1794.
Laine, Eevert 1952. Suomen vuoritoimi 1809–1884 , III, Harkkohytit, kaivokset ja konepajat. Historiallisia tutkimuksia XXXI, 3. Helsinki.
Rudenschöld, Ulrik 1738–1741. Berättelse om ekonomiska o .a. förhållanden i Finland 1738–1741. Todistuskappaleita Suomen historiaan VI. Suomen Historiallinen Seura. Helsinki 1899.

Muu kirjallisuus

Forsberg, Juha & Kankkunen, Ari 1996. Järvimalmiruukista kartonkitehtaaksi. Juantehtaan historia 1746–1996. Hämeenlinna.
Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina 2007. Keskiaikaisten muinaisjäännösten inventointi Läntisellä Uudellamaalla (Inkoo, Karjaa, Kirkkonummi, Pohja, Siuntio, Tammisaari) 2007. Tutkimusraportti, Ekenäs museum/Tammisaaren museo.
Korteniemi, Markku 1990. Hiilimiilujaja potaskanvalmistuspaikkoja Tornionlaakson yläosasta. Faravid 14, 90: 55–90. Rovaniemi.
Laine, Eevert 1948. Suomen vuoritoimi 1809–1884, II, Ruukit. Historiallisia tutkimuksia XXX, 2. Helsinki.

Viitteet

1) Hukkinen 1997: 10–11, 19, 30–31; Laine 1952: 23–24; Rudenschöld 1738–1741: 57, 105, 117, 156.
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/harkkohytti.txt · Viimeksi muutettu: 2017/04/11 12:44 / Helena Ranta