Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:teollisuus wiki:luokka:metalliteollisuus}}

====== Harkkohytti ======
{{:wiki:harkkohytti_juankoski-siikajärvi-särkkä.jpg?450|}} 


===== Määritelmä =====
 
Raudanvalmistukseen käytetty kertatäyttöinen sulatusuuni

===== Kuvaus =====

Harkkohyttejä on käytetty raudan pelkistämiseen niin ruukeilla kuin talonpoikaisessa raudanvalmistuksessa. Ruukeilla ne korvautuivat masuuneilla 1700-luvulta alkaen. Ruukkien harkkohyttien aika ulottuu Suomessa 1500-luvulta 1800-luvulle.

Harkkohytit sijaitsevat vesivoiman hyödyntämiseen sopivilla paikoilla. Kosken rannoilla voi olla patojen, kanavien ja tuotantorakenteiden jäännöksiä. Raudanvalmistuksesta ja jalostamisesta kertovat maastossa oleva kuona (slagi, pajakuona) ja malmikasat. Itse harkkohytti voi erottua kiviröykkiönä tai matalana maakumpuna. Usein hytin sijainti paljastuu vasta arkeologisissa kaivauksissa. Harkkohytin ympäristössä saattaa olla [[wiki:hiilimiilu|hiilimiilu]] tai hiilivarastoja. Myös tienpohjia sekä asuin- ja talousrakennuksia on yleensä löydettävissä.

Talonpoikien harkkohytit erottuvat maastossa matalina kiviröykkiöinä tai laakakivilatomuksina (laajuus noin 2 x 2 metriä). Niiden vierellä on usein kuoppa ja rautakuonaa. Varsinaisesta harkkohytistä ei useinkaan näy maan päälle mitään rakenteita. Joskus hyttejä on pareittain. Harkkohyttejä on saatettu käyttää useita kertoja. Tällöin uunien purkamisista on yleensä syntynyt selvästi erottuvia jätekivi- ja -maakasoja.

Harkkohytin läheisyydessä on sen toimintaan olennaisesti liittyviä rakenteita ja raaka-ainevarastoja. Harkkohytin luona on yleensä [[wiki:hiilimiilu|hiilimiilu]]. Lisäksi maastossa voi näkyä merkkejä järvimalmikasoista, pasutusrovioista, kuonakasoista sekä hytin rakentamisessa ja korjauksessa tarvittavasta savesta. Arkeologisissa tutkimuksissa on havaittu harkkohyttien luota myös niiden käyttöön liittyvien rakennusten jäännöksiä. Harkkohytin yhteydessä voi olla esim. tilapäisasumus.
 


===== Historia ja käyttö =====

Teollisten rautaruukkien masuunit olivat usein harkkohyttejä (esim. Siuntio Tupala Hyttiskogen; Kaavi Kortteisten harkkohytti). Teollisten harkkohyttien aika ulottuu Suomessa 1500-luvulta 1800-luvulle. Myös talonpojat valmistivat rautaa harkkohyteiksi kutsutuissa rakenteissa. 

Suomalaisten jo esihistoriallisena aikana tuntema raudanvalmistustaito kehittyi ja laajeni Ruotsin vallan aikana. Koska tätä elinkeinoa ei yleensä verotettu, siitä on olemassa vähän asiakirjatietoja. Säilyneet lähteet kertovat kuitenkin talonpoikaisten harkkohyttien yleisyydestä ainakin Savossa: Harkkorauta kuului vuosina 1543–1604 Savonlinnan läänin veroparseelien joukkoon. Talonpojat kertoivat vuonna 1726 Suomen taloudellista tilannetta tutkineelle ns. itäiselle komitealle, että eräissä Savon ja Pohjois-Karjalan pitäjissä valmistettiin järvi- ja suomalmista rautaa kotitarpeiksi. Juantehtaan ruukin saadessa vuonna 1748 privilegion, otettiin siihen talonpoikien vaatimuksesta määräys, että he saisivat jatkaa edelleen raudansulatusta. Saman ruukin pyytäessä lupaa nippuvasaran rakentamiselle, vastustivat talonpojat anomusta väittäen, että heidän omat harkkouuninsa tuottivat tarpeeksi rautaa.((Laine 1952: 23-24.))

Savon talonpoikien harjoittama raudanvalmistus hiipui 1700-luvun lopulle tultaessa ruukkien vuoksi melkein kokonaan((Hukkinen 1997: 10-11.)). Vuonna 1792 alueelle käyneen Carl Rinmanin mukaan Rautavaaralla ja muualla Pohjois-Karjalassa oli kuitenkin edelleen käytössä harkkosulatusmenetelmä((Laine 1952: 23-24.)). Rinmanin matkan taustalla oli Ruotsin hallituksen pyrkimys elvyttää vanha kansantaito teollisessa raudanvalmistuksessa ilmenneiden laatu- ja tuotanto-ongelmien vuoksi 

Suomen Ruotsin vallan aikaisista talonpoikaisista harkkohyteistä ja käytetyistä työmenetelmistä on säilynyt ainoastaan hajanaisia mainintoja:

1. Ulrik Rudenschöldin mukaan((Rudenschöld 1738–1741: 57, 105, 117, 156.)) Kuopion pitäjän talonpojat valmistivat 1730-ja 1740-lukujen vaihteen tienoilla rautaa pienissä masuuneissa, jotka olivat jokseenkin samansuuruisia kuin pienillä palkeilla varustetut liedet. Lisäksi Rudenschöldin tietojen perusteella rautaa valmistettiin myös nelikulmaisissa uuneissa ja takoahjoissa.


2. Michael Grubbin ja Eric Castrenin 1700-luvun puolivälissä ilmestyneiden väitöskirjojen tietojen perusteella suomalainen harkkohytti oli padanmuotoinen, ylhäältä hiukan laajeneva ja noin 1,8-2,4 metriä korkea. Uunin pohjalla oli tiiviiksi tallattua multaa ja sen seinät oli tehty kivistä ja laastista. Uunin ulkopuolella kiersi hirsiseinä, jonka sisäpuoli oli täytetty hiedalla. Sulaton laajuus oli ylhäällä noin 0,6 m ja alhaalla noin 0,3 m. Raudan ottoa ja palkeita varten oli pesän kohdalla aukko.((Laine 1952: 11, 19.))

Harkkohytin toimintaperiaate oli seuraavanlainen: Uunissa poltettiin ensiksi pieniä puita hiiliksi, jonka jälkeen siihen laitettiin vuorotellen malmia ja hiiliä. Kun oli käytetty noin 255-340 kg malmia, lopetettiin puhallus ja otettiin harkko ulos lävistämällä kokoon sullottu maa terävällä kangella. Tällä tavalla, liehtauksella, syntynyt harkko painoi yleensä alle 25,5 kg ja rauta oli usein käyttökelpoista vasta uudelleensulattamisen, uuhtamisen, jälkeen ((Laine 1952: 11, 19.)).


3. Carl Rinmanin 1700-luvun lopulla tekemien havaintojen mukaan suomalainen harkkohytti oli neliön muotoinen, noin 1,2-1,3 5 metriä korkea, ja sen ympärillä oli ainoastaan joskus hirsiseinä. Puhallus suoritettiin käsikäyttöisillä kaksoisnahkapalkeilla.((Laine 1952: 30.))

4. Antti Ahosen loismies Antti Tervolle antamien tietojen mukaan Rautavaaralla käytettiin 1800-luvun alkupuolella seuraavaa menetelmää((Laine 1952: 31.)):

 "Hytti eli Ahjo muurattiin hyvistä kivistä savella ja hiekalla parastaan 2  kyynärän korkuiseksi. Sisusta tehtiin muuripadan muutoiseksi ja sen kupeeseen jätettiin kuonan ulos laskemista varten aukko, joka oli märällä mullalla tukittava. Ahjoon pantiin hiiliä ja halkoja sekä määrän jälkeen malmia, ja palkeilla liehdottiin jaloin polettavien vipujen avulla, jossa työssä naisetkin olivat apuna. Hiiliä ja malmia lisättiin, kunnes ahjoon tuli arvoltaan leiviskän paino harkkorautaa, joka sitten ylhäältä päin kaivettiin pois. Kiireesti toimitettiin harkko pihdeillä ja kangilla alasimille, jossa sitä alettiin litistellä joko vipumoukarilla tai käsipaljalla. Tämän jälkeen se leikattiin siten, että yksi mies piti kirvestä harkon päällä, ja toinen löi koivukurikalla hamaraan. Lomalla oli kirvestä jäähdytettävä vedessä. Leikatut kappaleet kiehautettiin hyvin toisessa ahjossa ja lyötiin alasimen päällä paljalla vähän kangen mukaiseksi. Valmis rauta kuletettiin viikatteiksi, kassareiksi, kirveiksi, sirpeiksi ym. teräkaluiksi tehtynä hevosella kaupaksi laajalti Suomessa".

===== Ajoitus =====
 
Keskiajalta 1800-luvulle.
===== Levintä =====

Savo, Karjala, Pohjanmaa, Kainuu, muu Suomi?
===== Suojelustatus =====

===== Lähteet =====

**Hukkinen, Lars J.** 1997 (translitteration och kommentar). //Rinman, Carl: Kort underrättelse om sättet att smälta sjö-och myrmalmer uti blästerugnar-Lyhykäinen neuvo järwen-ja suon-malmien sulattamisesta puhallus uuneisa.// Stockholm 1794.
**Laine, Eevert** 1952. Suomen vuoritoimi 1809–1884, III, Harkkohytit, kaivokset ja konepajat. //Historiallisia tutkimuksia XXXI, 3.// Helsinki.
**Rudenschöld, Ulrik** 1738–1741. Berättelse om ekonomiska o .a. förhållanden i Finland 1738–1741. //Todistuskappaleita Suomen historiaan VI.// Suomen Historiallinen Seura. Helsinki 1899.


===== Muu kirjallisuus =====

**Forsberg, Juha & Kankkunen, Ari** 1996. Järvimalmiruukista kartonkitehtaaksi. //Juantehtaan historia 1746-1996.// Hämeenlinna.
**Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2007. //Keskiaikaisten muinaisjäännösten inventointi Läntisellä Uudellamaalla (Inkoo, Karjaa, Kirkkonummi, Pohja, Siuntio, Tammisaari) 2007//. Ekenäs museum/Tammisaaren museo.
**Laine, Eevert** 1948. Suomen vuoritoimi 1809–1884, II, Ruukit. //Historiallisia tutkimuksia XXX, 2//. Helsinki.
===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
