Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.

{{tag>wiki:luokka:hautaaminen wiki:luokka:esihistorialliset_haudat}}

====== Hautakumpu ======


===== Määritelmä =====

[Esihistoriallinen] Maa- tai maa- ja kivimuodostelma, johon vainaja on haudattu. 

===== Kuvaus =====
 
Hautakummut ovat pääasiassa maalajeista rakennettuja hautoja. Kummut erottuvat yleensä selvästi ympäröivästä maastosta ja voivat olla hautaröykkiöiden tapaan jopa monumentaalisia. Ne voivat muodostaa laajojakin kalmistoja. Skandinaavistyyppiset hautakummut ovat rakenteita, joissa yleensä pienen kivisen röykkiön päälle on kasattu maata tai hiekkaa kummuksi. Tällaisia kumpuja on Suomessa lähinnä Ahvenanmaalla; ne ovat keskimäärin halkaisijaltaan 4–7 metrin suuruisia, suurimmat jopa 12-metrisiä.((Kivikoski 1966: 54–56; Wessman 2010: 32–33)). Kummuissa on sekä poltto- että ruumishautoja.

Manner-Suomessa, Laitilassa esiintyy yksi kummuiksi luokiteltu, harvinainen hautamuoto, nk. Untamalan-tyypin kumpu. Ne ovat matalia, pyöreitä tai melkein pyöreitä kumpuja, jotka on koottu sorasta tai sorasta ja kivestä. Näissä rakenteissa esiintyy sekä poltto- että ruumishautauksia. Vainaja voi olla asetettuna joko alkuperäiselle maanpinnalle tai pieneen kuoppaan; joissakin tapauksissa on havaittu jälkiä uurnasta.((Tallgren 1914; Kivikoski 1969: 25–27; Salo 1984: 207–208)) Untamalan-tyypin kumpuja on usein vaikea erottaa ympäröivästä maisemasta.

Joissain tapauksissa myös maansekaiset hautaröykkiöt voivat näyttää kumpumaisilta, jos maansekaisuus on voimakasta ja pinta on turvettunut((Maaranen 2000: 186)). Kumpu-sanaa käytetään toisinaan myös maansekaisista röykkiöistä.((esim. Luoto & Pärssinen & Seppä-Heikka 1983))


===== Historia ja käyttö =====

Kumpuhaudat on omaksuttu Ahvenanmaalle Skandinaviasta. Lähimmät vastineet sekä Ahvenanmaan että Untamalan-tyypin kummuille löytyvät Keski-Ruotsista((Kivikoski 1966: 54–56; 1969: 31; Salo 1984: 208)). Untamalan-tyypin kumpuja on Laitilassa Untamalan Myllymäellä, Kansakoulunmäellä ja Palttilassa.

===== Ajoitus =====

Untamalan-tyypin kummut ajoittuvat lähinnä (vanhempaan) roomalaisaikaan, mutta esimerkiksi yhdestä kummusta löytynyt lintuneula osoittaa käytön jatkuneen kansainvaellusaikaan saakka. Ahvenanmaan kummut ovat nuorempia((Kivikoski 1969: 27; Kivikoski 1980; Sipilä & Mäntylä 2005: 70–72)).

===== Levintä =====

Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi (Laitila)

===== Suojelustatus =====

Esihistorialliset hautakummut ovat muinaismuistolain suojelemia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

===== Lähteet =====

**Kivikoski, Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tietolipas 43. Helsinki.
**Kivikoski, Ella** 1969. Esihistoriallinen aika. //Laitilan historia //I. Vammala: 3–69.
**Kivikoski, Ella** 1980. //Långängsbacken: ett gravfält från yngre järnåldern på Åland//. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 80.
**Luoto, Jukka, Pärssinen, Martti & Seppä-Heikka Merja** 1983. Grain impressions in ceramics from Ristimäki, Vammala, Finland. //Finskt Museum// 1981: 5–33.
**Maaranen, Päivi** 2000. Röykkiöitä Etelä-Saimaalta ja Uudeltamaalta – hautoja ja viljelyskivikasoja. Maaranen, Päivi & Kirkinen, Tuija (toim.): //Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen//. Museovirasto: 185–191.
**Salo, Unto** 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. //Suomen historia// 1. Espoo: 98–249.
**Sipilä, Marja & Mäntylä, Sari** 2005. Koekaivaus Laitilan Untamalassa: kansainvaellusaikainen lintuneula kumpukalmistosta. //Kentältä poimittua. Kirjoitelmia arkeologian alalta// 6: 65–77.
**Tallgren, A. M. ** 1914. Untamalan kalmisto. Kansatieteellisiä tutkielmia. Omistetut Kaarle Krohnille. //Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia// 35(15): 1–9.
**Wessman, Anna** 2010.  //Death, Destruction and Commemoration. Tracing ritual activities in Finnish Late Iron Age cemeteries (AD 550–1150)//. Iskos 18. Helsinki.

===== Muu kirjallisuus =====

**Hiekkanen, Markus** 2010. Burial Practices in Finland from Bronze Age to the Early Middle Ages. Nilsson, Bertil (red.), //Från hedniskt till kristet. Förändringar i begravningsbruk och gravskick i Skandinavien c:a 800–1200//. Sällskapet Runica et Mediævalia. Stockholm: 271–379.
**Purhonen, Paula** (toim.) 2001. Untamalan muinaisjäännösalue. //Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset//. Museovirasto: 50–51.

===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
