Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:hautakumpu


Hautakumpu

Määritelmä

[Esihistoriallinen] Maa- tai maa- ja kivimuodostelma, johon vainaja on haudattu

Kuvaus

Hautakummut ovat pääasiassa maalajeista rakennettuja hautoja. Kummut erottuvat yleensä selvästi ympäröivästä maastosta ja voivat olla hautaröykkiöiden tapaan jopa monumentaalisia. Ne voivat muodostaa laajojakin kalmistoja. Skandinaavistyyppiset hautakummut ovat rakenteita, joissa yleensä pienen kivisen röykkiön päälle on kasattu maata tai hiekkaa kummuksi. Tällaisia kumpuja on Suomessa lähinnä Ahvenanmaalla; ne ovat keskimäärin halkaisijaltaan 4–7 metrin suuruisia, suurimmat jopa 12-metrisiä.1). Kummuissa on sekä poltto- että ruumishautoja.

Manner-Suomessa, Laitilassa esiintyy yksi kummuiksi luokiteltu, harvinainen hautamuoto, nk. Untamalan-tyypin kumpu. Ne ovat matalia, pyöreitä tai melkein pyöreitä kumpuja, jotka on koottu sorasta tai sorasta ja kivestä. Näissä rakenteissa esiintyy sekä poltto- että ruumishautauksia. Vainaja voi olla asetettuna joko alkuperäiselle maanpinnalle tai pieneen kuoppaan; joissakin tapauksissa on havaittu jälkiä uurnasta.2) Untamalan-tyypin kumpuja on usein vaikea erottaa ympäröivästä maisemasta.

Joissain tapauksissa myös maansekaiset hautaröykkiöt voivat näyttää kumpumaisilta, jos maa-aineista on paljon ja pinta on turpeen peitossa3). Kumpu-sanaa käytetään toisinaan myös maansekaisista röykkiöistä.4)

Historia ja käyttö

Kumpuhaudat on omaksuttu Ahvenanmaalle Skandinaviasta. Lähimmät vastineet sekä Ahvenanmaan että Untamalan-tyypin kummuille löytyvät Keski-Ruotsista5). Untamalan-tyypin kumpuja on Laitilassa Untamalan Myllymäellä, Kansakoulunmäellä ja Palttilassa.

Ajoitus

Untamalan-tyypin kummut ajoittuvat lähinnä (vanhempaan) roomalaisaikaan, mutta esimerkiksi yhdestä kummusta löytynyt lintuneula osoittaa käytön jatkuneen kansainvaellusaikaan saakka. Ahvenanmaan kummut ovat nuorempia6).

Levintä

Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi (Laitila)

Suojelustatus

Esihistorialliset kummut ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Lähteet

Kivikoski, Ella 1966. Suomen kiinteät muinaisjäännökset. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tietolipas 43. Helsinki.
Kivikoski, Ella 1969. Esihistoriallinen aika. Julkaisussa Laitilan historia I: 3–69. Vammala.
Kivikoski, Ella 1980. Långängsbacken: ett gravfält från yngre järnåldern på Åland. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 80.
Luoto, Jukka & Pärssinen, Martti & Seppä-Heikka Merja 1983. Grain impressions in ceramics from Ristimäki, Vammala, Finland. Finskt Museum 1981: 5–33.
Maaranen, Päivi 2000. Röykkiöitä Etelä-Saimaalta ja Uudeltamaalta – hautoja ja viljelyskivikasoja. Julkaisussa Maaranen, Päivi & Kirkinen, Tuija (toim.): Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen: 185–191. Museovirasto.
Salo, Unto 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. Julkaisussa Suomen historia 1: 98–249. Espoo.
Sipilä, Marja & Mäntylä, Sari 2005. Koekaivaus Laitilan Untamalassa: kansainvaellusaikainen lintuneula kumpukalmistosta. Julkaisussa Kentältä poimittua. Kirjoitelmia arkeologian alalta 6: 65–77.
Tallgren, A. M. 1914. Untamalan kalmisto. Kansatieteellisiä tutkielmia. Omistetut Kaarle Krohnille. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 35(15): 1–9.
Wessman, Anna 2010. Death, Destruction and Commemoration. Tracing ritual activities in Finnish Late Iron Age cemeteries (AD 550–1150). Iskos 18. Helsinki.

Muu kirjallisuus

Hiekkanen, Markus 2010. Burial Practices in Finland from Bronze Age to the Early Middle Ages. Julkaisussa Nilsson, Bertil (toim.): Från hedniskt till kristet. Förändringar i begravningsbruk och gravskick i Skandinavien c:a 800–1200: 271–379. Sällskapet Runica et Mediævalia. Stockholm.
Purhonen, Paula (toim.) 2001. Untamalan muinaisjäännösalue. Julkaisussa Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset: 50–51. Museovirasto.

Viitteet

1) Kivikoski 1966: 54–56; Wessman 2010: 32–33
2) Tallgren 1914; Kivikoski 1969: 25–27; Salo 1984: 207–208
3) Maaranen 2000: 186
4) esim. Luoto & Pärssinen & Seppä-Heikka 1983
5) Kivikoski 1966: 54–56; 1969: 31; Salo 1984: 208
6) Kivikoski 1969: 27; Kivikoski 1980; Sipilä & Mäntylä 2005: 70–72
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/hautakumpu.txt · Viimeksi muutettu: 2017/04/11 12:51 / Helena Ranta