Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:hautaaminen wiki:luokka:historiallisen_ajan_haudat wiki:luokka:esihistorialliset_haudat}}

====== Hautapaikka ======
{{:wiki:hautakammio_paltamo_vanha_kirkko.jpg?450|}}

===== Määritelmä =====

paikka, johon vainaja on haudattu pysyvästi tai tilapäisesti 

===== Kuvaus =====
Hautapaikat ovat maan sisään kaivettujen tai maan päälle tai veteen tehtyjen vainajien hautauksien ja niihin liittyvien rakennelmien paikkoja mantereella, saarissa ja vedessä. Tarkoituksellisen hautaamisen lisäksi vainajat ovat voineet myös hautautua paikalle esimerkiksi onnettomuuden yhteydessä.

Hautapaikkoja on hyvin monenlaisissa ympäristöissä, kuten pelloilla, metsissä ja asuttujen alueiden puistoissa sekä muilla viheralueilla. [[wiki:ruumishauta|Ruumishautojen]] paikat ovat usein hautaamiseen sopivan, helposti kaivettavan ja sadevettä hyvin läpäisevän hiekkaisen ja tasaisen maan yhteydessä. [[wiki:polttohauta|Polttohaudat]] voivat olla kalliolla ja kivikoissa, mutta myös erilaisilla mineraalimailla. Vedessä hautapaikkoja on esimerkiksi lähteissä ja [[wiki:hylky|hylyissä]] hylyissä. Lisäksi hautauksien jäännöksiä voi löytyä rantavedestä, jos hautapaikka on sortunut esimerkiksi aaltojen kulutuksesta.

Hautapaikoilla ei ole välttämättä mitään maan päälle näkyviä merkkejä hautauksista. Joskus maastossa voi olla havaittavissa matalia pitkänomaisia tai soikeita painanteita ruumishaudan kohdalla. Lisäksi paikalla voi olla erilaisia rakennelmia tai romahtaneiden hautakammioiden synnyttämiä kuoppia. Esihistoriallisten hautojen paikoilla voi olla esimerkiksi [[wiki:hautaröykkiö|hautaröykkiöitä]], [[wiki:hautalatomus|hautalatomuksia]] ja kiveyksiä. Historiallisen ajan hautojen paikat on voitu merkitä esimerkiksi viitalla, aidalla, muurilla ja hautakivellä tai muulla [[wiki:muistomerkki|muistomerkillä]]. 

===== Historia ja käyttö =====

Vainajan hautaaminen on osa yhteisön elämää, joten erilaisia ja eri-ikäisiä hautapaikkoja tunnetaan Suomen alueelta esihistoriallisen ajan alkupuolelta lähtien. Paikkojen valintaan ovat vaikuttaneet erilaiset kulttuuriset, uskomukselliset ja yhteisölliset tekijät. Lisäksi valintaan ovat vaikuttaneet luonnonolosuhteet, kuten maaperä, topografiset piirteet ja saavutettavuus vesi- sekä maareittien kautta. Hyvin usein hautapaikat ovat asutuksen lähellä ja jopa asuinpaikoilla tai välittömästi niiden vieressä.

Hautapaikalle on voitu haudata yksi tai useampia vainajia yksittäin tai yhteishautaan ruumis- ja/tai polttohautauksina. Hautapaikka on voinut syntyä suunnitelmallisesti tai satunnaisesti. Suunnitelmallisesti hautapaikka on valikoitunut esimerkiksi yhteisön tapojen tai lainsäädännön mukaisesti haudattaessa. Satunnainen hautaaminen liittyy yleensä äkilliseen tapahtumaan tai tilapäiseen oleskeluun paikalla tai sen lähellä. Tällaisia ovat esimerkiksi sotilasleireihin, kulkutauteihin ja onnettomuuksiin, kuten haaksirikkoihin, liittyvät hautapaikat. 

Hautapaikalla voi olla edelleen vainajia haudattuina, mutta ruumiit on voitu siirtää myös pois. Pysyvät hautapaikat ovat vakiintuneita hautaamisen paikkoja. Ne voivat olla vieläkin käytössä, kuten monet [[wiki:kirkkomaa|kirkkomaat]]. Tilapäinen hautapaikka on voinut olla käytössä monen vuosisadan ajan tai vain yhden hautauskerran verran. Tällaisia hautapaikkoja ovat esimerkiksi [[wiki:hautasaari| hautasaaret]]. 

Joskus hautauksia on tehty hautapaikan näkyvissä olevien rajojen ulkopuolelle. Tällaisia ovat esimerkiksi kirkkomaan aidan ulkopuolelle tehdyt rikollisten haudat. Hautapaikkana on käytetty myös kirkkotilaa ja kirkon lattian alapuolta keskiajalta 1800-luvulle((esim. Talve 1979: 189–190)) Kirkkotilassa vainajat on haudattu erilaisiin kappeleihin tai tumbiin((Jokinen & Honkala 2000: 248)). Kirkon lattian alle on haudattu puolestaan [[wiki:kirkkomaa| kirkkohautoihin]] kammio- ja multahautauksina. 

1700-luvulta alkaen seurakunnat alkoivat perustaa kirkosta erillisiä [[wiki:hautausmaa| hautausmaita]]. Lisäksi erillisiä hautapaikkoja perustettiin ruukkien, sairaaloiden ja sotilaskasarmien yhteyteen. Kartanoiden ja muiden yksityistilojen maille on myös perustettu sukujen ja yksittäisten merkkihenkilöjen hautapaikkoja. Yksittäisiä hautapaikkoja ja vanhoja hautausmaita voi lisäksi olla puistojen ja muiden viheralueiden yhteydessä. 

1900-luvun historiaan liittyvät erilaiset taistelupaikkojen ja vankileirien hautapaikat. Sisällissodan ja toisen maailmansodan jäljiltä on taistelupaikkoihin, teloituksiin ja vankileireihin liittyviä hautapaikkoja. Niiden sijainnista voi kertoa vain muistitieto, mutta osa niistä on myös merkitty maastossa esimerkiksi viitoilla, aidoilla ja/tai muistomerkeillä. 


===== Ajoitus =====

Hautapaikkoja on esihistoriallisen ajan alusta nykypäivään saakka. Varhaisimmat niistä ajoittuvat kivikauden alkupuolelle mesoliittiselle ajalle noin 8850–5200 eaa.

===== Levintä =====

Hautapaikkoja on eri puolilla Suomen aluetta kaupungeissa ja maaseudulla sekä mantereella että saaristossa.
===== Suojelustatus =====

Muinaismuistolain mukaan kaikki esihistorialliset haudat ja kalmistot ovat rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lisäksi rauhoitettuja ovat muinaiset hautapaikat, jotka eivät ole seurakunnan hoidossa olevalla hautausmaalla (ks. tarkemmin Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 71–81). Kaikkia hautapaikkoja koskee rikoslain (39/1889) hautarauha. 

===== Lähteet =====
**Hautaustoimilaki** 457/2003. https://www.finlex.fi/fi/. 12.6.2018
**Jokinen, Teppo & Honkala, Liisa** 2000. //Arkkitehtuurin sanakirja//. WSOY.
**Muinaismuistolaki** (295/1963). https://www.finlex.fi/fi/. 12.6.2018 
**Niukkanen, Marianna** 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. 
**Suomen evankelis-luterilainen kirkko** 2018. Hautaus ja hautapaikka. https://evl.fi/perhejuhlat/hautajaiset/hautaus-ja-hautapaikka. 12.6.2018.
**Peltonen, Ulla-Maija** 20013. //Muistin paikat. Vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta//. Suomalaisen Kirjallisuuden seuran toimitukisa 894. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
**Rikoslaki** 39/1889. https://www.finlex.fi/fi/. 12.6.2018 
**Sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä yhteistyöstä toisen maailmansodan seurauksena Venäjällä kaatuneiden suomalaisten sotilaiden ja Suomessa kaatuneiden venäläisten (neuvostoliittolaisten) sotilaiden muiston vaalimisessa 96/1992**. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1992/19920095/19920095_2. 12.6.2018  
**Talve, Ilmar** 1979. //Suomen kansankulttuuri. Historiallisia päälinjoja//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 355.
**Vuorela, Toivo** 1975. //Suomalainen kansankulttuuri//. WSOY, Porvoo. 4. painos.


===== Muu kirjallisuus =====
**Gardberg, C. J.** 2003 //Maan poveen: Suomen luterilaiset hautausmaat, kirkkomaat ja haudat//. Schildts Söderströms.
**Harva, Unto** 1948. //Suomalaisten muinaisusko//. Porvoo 1948.
**Hiekkanen, Markus** 2007. //Suomen keskiajan kivikirkot//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Uusi täydennetty, kolmas painos, 2014.
**Salo, Kati & Niukkanen, Marianna** 2007. //Arkeologisten hautakaivausten tutkimusmenetelmät//. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 22. 
**Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry.** 1990. //Hautauskulttuuri Suomessa. Suomen hautaustoimistoliiton 50-vuotisjuhlakirja//. Jyväskylä.



===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
