Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:jatulintarha

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:jatulintarha [2017/05/02 11:58]
Helena Ranta [Lähteet]
wiki:jatulintarha [2019/03/06 12:26] (nykyinen)
Helena Ranta [Kuvaus]
Rivi 8: Rivi 8:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
    
-Riveittäin asetetuista ​kivistä rakennettu sokkelolatomus ​+kivistä ​kehämuotoon ​rakennettu sokkelolatomus
  
  
Rivi 14: Rivi 14:
  
  
-Jatulintarha on rakennelma tai kuvio, jossa on yksi tai useampia kehien reunustamia kulkureittejä reunalta keskelle. Olennaista on nimenomaan polku tai kulkureitti kuvion reunalta keskelle. Esimerkiksi ​ sisäiset toisiinsa liittymättömät kivikehät tai vain yhdestä kivikehästä muodostuneet kivirakennelmat eivät ole jatulintarhoja.((Pietiläinen 1999b: 3; Pietiläinen 2001: 105.))+Jatulintarha on rakennelma tai kuvio, jossa on yksi tai useampia kehien reunustamia kulkureittejä reunalta keskelle. Olennaista on nimenomaan polku tai kulkureitti kuvion reunalta keskelle. Esimerkiksi sisäiset toisiinsa liittymättömät kivikehät tai vain yhdestä kivikehästä muodostuneet kivirakennelmat eivät ole jatulintarhoja.((Pietiläinen 1999b: 3; Pietiläinen 2001: 105))
  
-Jatulintarhat on usein tehty halkaisijaltaan noin parinkymmenen senttimetrin kokoisista kivistä kalliopohjalle,​ mutta niitä on rakennettu myös maapohjalle hiekkakankaille tai kivikkoihin((Purhonen 2001: 40, 242–243.)). Ne ovat maantasaisia ja yksikerroksisia,​ joten kehiä saatta olla vaikea havaita turpeen ja kasvillisuuden alta. Kohteen varmistaminen jatulintarhaksi vaatiikin usein arkeologisia tutkimuksia.((Pietiläinen 1999b: 3; Pietiläinen 2001: 105–106.))Tarhojen koko vaihtelee: esim. vuonna 1973 julkaistun((Bäcksbacka 1973: 69.)) 33 tarhan aineiston perusteella suurin osa tarhoista on suurimmalta läpimitaltaan 8–11 metriä, suurin 24,5 metriä ja pienin 5,5 metriä.+Jatulintarhat on usein tehty halkaisijaltaan noin parinkymmenen senttimetrin kokoisista kivistä kalliopohjalle,​ mutta niitä on rakennettu myös maapohjalle hiekkakankaille tai kivikkoihin((Purhonen 2001: 40, 242–243)). Ne ovat maantasaisia ja yksikerroksisia,​ joten kehiä saatta olla vaikea havaita turpeen ja kasvillisuuden alta. Kohteen varmistaminen jatulintarhaksi vaatiikin usein arkeologisia tutkimuksia.((Pietiläinen 1999b: 3; Pietiläinen 2001: 105–106)) Tarhojen koko vaihtelee: esim. vuonna 1973 julkaistun((Bäcksbacka 1973: 69)) 33 tarhan aineiston perusteella suurin osa tarhoista on suurimmalta läpimitaltaan 8–11 metriä, suurin 24,5 metriä ja pienin 5,5 metriä.
  
 {{ :​wiki:​p9287313_p.jpg?​300|}} {{ :​wiki:​p9287313_p.jpg?​300|}}
  
-Jatulintarhoilla on kolme perusmuotoa:​ ristikeskustainen (A), munuaisenmuotoinen (B) ja spiraali (C). Ristikeskustaisessa jatulintarhassa perusmuodon keskellä on nimensä mukaisesti risti, josta lähtevät toisiinsa lomittuvat vallit muodostavat yhden mutkittelevan kulkureitin kuvion reunalta keskelle. Munuaisenmuotoisessa jatulintarhassa on kaksi toisiinsa lomittuvaa kulkureittiä reunalta keskelle. ​ Yksinkertainen spiraali on saattanut olla yksinkertaistettu muoto jatulintarhakuviosta,​ jonka alkuperäinen tarkoitus ja muoto on unohdettu.((Pietiläinen 1999b: 3; Stjernström 1982: 103, 106))+Jatulintarhoilla on kolme perusmuotoa:​ ristikeskustainen (A), munuaisenmuotoinen (B) ja spiraali (C). Ristikeskustaisessa jatulintarhassa perusmuodon keskellä on nimensä mukaisesti risti, josta lähtevät toisiinsa lomittuvat vallit muodostavat yhden mutkittelevan kulkureitin kuvion reunalta keskelle. Munuaisenmuotoisessa jatulintarhassa on kaksi toisiinsa lomittuvaa kulkureittiä reunalta keskelle. ​ Yksinkertainen spiraali on saattanut olla yksinkertaistettu muoto jatulintarhakuviosta,​ jonka alkuperäinen tarkoitus ja muoto on unohdettu.((Pietiläinen 1999b: 3; Stjernström 1982: 103, 106)) 
  
-Jatulintarhat vaurioituvat herkästi: monien tarhojen kiviä on siirrelty joko tahallaan tai vahingossa, myös routa voi siirtää kiviä paikaltaan. Siksi jatulintarhoista on vaikea varmasti sanoa, ovatko ne alkuperäisessä muodossa, mikä vaikeuttaa tarhojen luokittelua.((Pietiläinen 1999b: 5.)) +Jatulintarhat vaurioituvat herkästi: monien tarhojen kiviä on siirrelty joko tahallaan tai vahingossa, myös routa voi siirtää kiviä paikaltaan. Siksi jatulintarhoista on vaikea varmasti sanoa, ovatko ne alkuperäisessä muodossa, mikä vaikeuttaa tarhojen luokittelua.((Pietiläinen 1999b: 5)) 
  
-Suurin osa tarhoista sijaitsee merellisessä ympäristössä saaristossa ja rannikolla – usein karuilla luodoilla. Tarhoja tunnetaan myös sisämaasta,​ kylien lähimetsistä etenkin Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta.((Pietiläinen 1999b: 15.)) +Suurin osa tarhoista sijaitsee merellisessä ympäristössä saaristossa ja rannikolla – usein karuilla luodoilla. Tarhoja tunnetaan myös sisämaasta,​ kylien lähimetsistä etenkin Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta.((Pietiläinen 1999b: 15)) 
  
  
Rivi 30: Rivi 30:
  
  
-Jatulintarhojen nimitykset vaihtelevat paikkakunnittain. Yleisnimityksenä käytetty jatulintarha on peräisin Kemin ja Tornion alueelta. Jatuli tarkoittaa Suomessa muinoin asunutta myyttistä jättiläiskansaa. Muissa jatulintarhojen nimityksissä erottuu tanssiin ja kilpailuun viittaavia nimiä kuten jungfrudans ja Pietarin leikki tai muinaisten kaupunkien nimiä kuten Jerusalems förstöring ja Ninives stad tai Pariisin kaupunki ja Lissabon.((Pietiläinen 2001: 107; Uino 2003: 485.))+Jatulintarhojen nimitykset vaihtelevat paikkakunnittain. Yleisnimityksenä käytetty jatulintarha on peräisin Kemin ja Tornion alueelta. Jatuli tarkoittaa Suomessa muinoin asunutta myyttistä jättiläiskansaa. Muissa jatulintarhojen nimityksissä erottuu tanssiin ja kilpailuun viittaavia nimiä kuten jungfrudans ja Pietarin leikki tai muinaisten kaupunkien nimiä kuten //Jerusalems förstöring// ja //Ninives stad// tai //Pariisin kaupunki// ja //Lissabon//.((Pietiläinen 2001: 107; Uino 2003: 485))
  
 Jatulintarhojen tarkoituksesta on esitetty useita erilaisia tulkintoja: ​ Jatulintarhojen tarkoituksesta on esitetty useita erilaisia tulkintoja: ​
  
-Saaristossa sijaitsevat jatulintarhat ovat todennäköisesti kalastajien ja merimiesten tekemiä ja liittyvät kalansaaliin ja hyvän purjehdussään turvaamiseen((Niukkanen 1999: 110.)). Ruotsalaisen perimätiedon mukaan kalastajat kävelivät jatulintarhoissa hyvää säätä ja kalaonnea saadakseen. Toisaalta perimätieto yhdistää jatulintarhat merenkulkuun ja merimiehiin:​ Haaksirikkoutuneet tai parempaa tuulta odottaneet merimiehet olisivat rakentaneet jatulintarhoja ajankulukseen. Jatulintarhat on tulkittu myös luotsien ammattikuntasymboleiksi.((esim. Westerdahl 1991: 90; Pietiläinen 1999b: 5, 7.)) +Saaristossa sijaitsevat jatulintarhat ovat todennäköisesti kalastajien ja merimiesten tekemiä ja liittyvät kalansaaliin ja hyvän purjehdussään turvaamiseen((Niukkanen 1999: 110)). Ruotsalaisen perimätiedon mukaan kalastajat kävelivät jatulintarhoissa hyvää säätä ja kalaonnea saadakseen. Toisaalta perimätieto yhdistää jatulintarhat merenkulkuun ja merimiehiin:​ Haaksirikkoutuneet tai parempaa tuulta odottaneet merimiehet olisivat rakentaneet jatulintarhoja ajankulukseen. Jatulintarhat on tulkittu myös luotsien ammattikuntasymboleiksi.((esim. Westerdahl 1991: 90; Pietiläinen 1999b: 5, 7)) 
  
-1800-luvulta tunnetaan kansanperinnettä jatulintarhoista nuorison kisailupaikkoina. Tarhojen ruotsinkielinen nimitys ​´jungfrudans` ​viittaa taas peleihin ja leikkeihin, joissa tyttö on asettunut tarhan keskelle ja pojat ovat tavoitelleet häntä pitkin tarhan polkuja.((Purhonen 2001: 128.)) +1800-luvulta tunnetaan kansanperinnettä jatulintarhoista nuorison kisailupaikkoina. Tarhojen ruotsinkielinen nimitys ​//​jungfrudans// ​viittaa taas peleihin ja leikkeihin, joissa tyttö on asettunut tarhan keskelle ja pojat ovat tavoitelleet häntä pitkin tarhan polkuja.((Purhonen 2001: 128)) 
  
-Jatulintarhat sijaitsevat siellä, missä kylien tilusten ja pitäjien rajat ovat vaikeasti määriteltävissä tiettömissä erämaissa tai kaukana merellä, siis alueilla, joiden omistuksesta käytiin jatkuvia kiistoja ja joissa ihmisten elantonsa hankkiessaan oli pakko liikkua kaukana kotoa. Jatulintarhat taas puuttuvat sieltä, missä asutus on tiheää, peltoviljelys vakiintunut ja omistusoikeuden rajat tarkkaan selvillä. Sen perusteella on esitetty tulkinta((Pietiläinen 1999b: 15.)), jonka mukaan jatulintarhojen tarkoituksena on ollut vahvistaa omistusoikeutta alueeseen rituaalisin keinoin. Ruotsissa sisämaan jatulintarhojen on tulkittu liittyvän alueisiin, jotka ovat olleet uskonnollisia ja sosiaalisia keskuksia((Kraft 1977: 67.)). Jatulintarha olisi siis ollut eräänlainen rajamerkki. ​+Jatulintarhat sijaitsevat siellä, missä kylien tilusten ja pitäjien rajat ovat vaikeasti määriteltävissä tiettömissä erämaissa tai kaukana merellä, siis alueilla, joiden omistuksesta käytiin jatkuvia kiistoja ja joissa ihmisten elantonsa hankkiessaan oli pakko liikkua kaukana kotoa. Jatulintarhat taas puuttuvat sieltä, missä asutus on tiheää, peltoviljelys vakiintunut ja omistusoikeuden rajat tarkkaan selvillä. Sen perusteella on esitetty tulkinta((Pietiläinen 1999b: 15)), jonka mukaan jatulintarhojen tarkoituksena on ollut vahvistaa omistusoikeutta alueeseen rituaalisin keinoin. Ruotsissa sisämaan jatulintarhojen on tulkittu liittyvän alueisiin, jotka ovat olleet uskonnollisia ja sosiaalisia keskuksia((Kraft 1977: 67)). Jatulintarha olisi siis ollut eräänlainen rajamerkki. ​
  
 Kivilabyrinttien on myös tulkittu liittyvän aurinkoriitteihin((Ridderstad 2013: 19, 22)).  ​ Kivilabyrinttien on myös tulkittu liittyvän aurinkoriitteihin((Ridderstad 2013: 19, 22)).  ​
Rivi 46: Rivi 46:
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
  
-Jatulintarhojen spiraalikuviot on tunnettu tuhansia vuosia((Kraft 1985: 10.)). 1800-luvulla J. R. Aspelin((Aspelin 1877: 162.)) piti pronssikautta jatulintarhojen syntyajakohtana,​ koska aikakauden esineistön spiraali- ja viivakoristelu muistuttaa jatulintarhojen kuvioita. Kuvio on tuttu myös joidenkin Suomen keskiaikaisten kirkkojen seinämaalauksista((esim. Pernajan, Sipoon, Korppoon, Turun Maarian ja Nauvo kirkoista; Stigell 1974: 88.)).+Jatulintarhojen spiraalikuviot on tunnettu tuhansia vuosia((Kraft 1985: 10)). 1800-luvulla J. R. Aspelin((Aspelin 1877: 162)) piti pronssikautta jatulintarhojen syntyajakohtana,​ koska aikakauden esineistön spiraali- ja viivakoristelu muistuttaa jatulintarhojen kuvioita. Kuvio on tuttu myös joidenkin Suomen keskiaikaisten kirkkojen seinämaalauksista((esim. Pernajan, Sipoon, Korppoon, Turun Maarian ja Nauvo kirkoista; Stigell 1974: 88)).
  
-Jatulintarhoista ei ole löydetty ajoittavaa materiaalia,​ joten niitä ei voi ajoittaa tarkasti ((Pietiläinen 2001: 105.)). Eri jatulintarhatyyppien välillä ei ole myöskään voitu havaita erityisiä kronologisia tai alueellisia eroja, vaikka jotkut tutkijat ovat pitäneet ristikeskustaista jatulintarhaa muita vanhempana, ”puhtaana” muotona((esim. Miettinen 1992: 37; Niemi 2000: 48; Stjernström 1982: 103.)). Pohjoismaissa on ajoitettu muutamia kymmeniä jatulintarhoja luonnontieteellisin menetelmin ​ jäkälän kasvunopeuden ja kiviaineksen rapautumisen perusteella. Ruotsissa näillä menetelmillä on saatu 1450–1850-luvun ajoituksia, Ahvenanmaalta jopa rautakautisia((Pietiläinen 1999a: 49-54; Uino 2003: 485)).+Jatulintarhoista ei ole löydetty ajoittavaa materiaalia,​ joten niitä ei voi ajoittaa tarkasti((Pietiläinen 2001: 105)). Eri jatulintarhatyyppien välillä ei ole myöskään voitu havaita erityisiä kronologisia tai alueellisia eroja, vaikka jotkut tutkijat ovat pitäneet ristikeskustaista jatulintarhaa muita vanhempana, ”puhtaana” muotona((esim. Miettinen 1992: 37; Niemi 2000: 48; Stjernström 1982: 103)). Pohjoismaissa on ajoitettu muutamia kymmeniä jatulintarhoja luonnontieteellisin menetelmin ​ jäkälän kasvunopeuden ja kiviaineksen rapautumisen perusteella. Ruotsissa näillä menetelmillä on saatu 1450–1850-luvun ajoituksia, Ahvenanmaalta jopa rautakautisia((Pietiläinen 1999a: 49-54; Uino 2003: 485)).
  
-Jatulintarhojen konteksti (rannankorkeus ja ympäristö) liittyy ennen muuta historialliseen aikaan((Pietiläinen 1999b: 12.)). Kivilabyrintteja rakennetaan edelleen. Näitä nk. uusjatulintarhoja on rakennettu 2010-luvullakin eri puolilla Suomea etenkin lasten leikkipaikoiksi ja aikuisten huvitukseksi((esim. Ikäheimo 2011: 62–63; Luoto 2009.)).+Jatulintarhojen konteksti (rannankorkeus ja ympäristö) liittyy ennen muuta historialliseen aikaan((Pietiläinen 1999b: 12)). Kivilabyrintteja rakennetaan edelleen. Näitä nk. uusjatulintarhoja on rakennettu 2010-luvullakin eri puolilla Suomea etenkin lasten leikkipaikoiksi ja aikuisten huvitukseksi((esim. Ikäheimo 2011: 62–63; Luoto 2009)).
  
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
-{{ :​wiki:​jatulintarhat_kartta.jpg?​200|}} Suomessa on noin 200 jatulintarhaa((Uino 2003: 485)). Muinaisjäännösrekisterissä on tiedot runsaasta 80 kohteesta ((luettu 20.9.2016)). Tarhat sijaitsevat pääasiassa Pohjanlahden ja Suomenlahden saaristossa ja rannikolla Kemistä Viipuriin, mutta tarhoja tunnetaan myös sisämaan metsistä, kylien laitamilta etenkin Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta.((Pietiläinen 1999b: 15.)) Monilukuisin sisämaan jatulintarhaesiintymä,​ seitsemän tarhaa, sijaitsee Miehikkälässä,​ Virojoen vaikutuspiirissä.((Miettinen 1998: 130; 2013: 78.))+{{ :​wiki:​jatulintarhat_kartta.jpg?​200|}} Suomessa on noin 200 jatulintarhaa((Uino 2003: 485)). Muinaisjäännösrekisterissä on tiedot runsaasta 80 kohteesta((luettu 20.9.2016)). Tarhat sijaitsevat pääasiassa Pohjanlahden ja Suomenlahden saaristossa ja rannikolla Kemistä Viipuriin, mutta tarhoja tunnetaan myös sisämaan metsistä, kylien laitamilta etenkin Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta.((Pietiläinen 1999b: 15.)) Monilukuisin sisämaan jatulintarhaesiintymä,​ seitsemän tarhaa, sijaitsee Miehikkälässä,​ Virojoen vaikutuspiirissä.((Miettinen 1998: 130; 2013: 78))
  
 Suomen lisäksi jatulintarhoja on ainakin Kuolan niemimaalla,​ Vienanmeren alueella, Solovetskin saaristossa,​ Virossa, Skandinaviassa,​ Saksassa, Englannissa ja Islannissa.((Kivikoski 1966: 104; Historiska Nyheter 58/1995: 7; Kraft & Selirand 1990: 32; Kuratov 1972)) Suomen lisäksi jatulintarhoja on ainakin Kuolan niemimaalla,​ Vienanmeren alueella, Solovetskin saaristossa,​ Virossa, Skandinaviassa,​ Saksassa, Englannissa ja Islannissa.((Kivikoski 1966: 104; Historiska Nyheter 58/1995: 7; Kraft & Selirand 1990: 32; Kuratov 1972))
Rivi 62: Rivi 62:
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
 Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) jatulintarhat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf| Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,​]] sivu 110.  Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) jatulintarhat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf| Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,​]] sivu 110. 
- 
- 
  
  
Rivi 83: Rivi 81:
 **Niemi, Tapani** 2000. Merkilliset jatulintarhat. //Tiede 2000// 6/2000. http://​www.tiede.fi/​artikkeli/​jutut/​artikkelit/​merkilliset_jatulintarhat **Niemi, Tapani** 2000. Merkilliset jatulintarhat. //Tiede 2000// 6/2000. http://​www.tiede.fi/​artikkeli/​jutut/​artikkelit/​merkilliset_jatulintarhat
 **Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. **Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
-**Pietiläinen,​ Petteri** 1999a. //​Etelä-Karjalan jatulintarhat. Rituaalit, spatiaalisuus ja sosiaalinen organisaatio//​. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, ​arkeologia ​+**Pietiläinen,​ Petteri** 1999a. //​Etelä-Karjalan jatulintarhat. Rituaalit, spatiaalisuus ja sosiaalinen organisaatio//​. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, ​Arkeologia ​
 **Pietiläinen,​ Petteri** 1999b. Gis-analyysi keskiaikaisen Etelä-Karjalan jatulintarhoista. //​Muinaistutkija//​ 4/1999: 2–17. **Pietiläinen,​ Petteri** 1999b. Gis-analyysi keskiaikaisen Etelä-Karjalan jatulintarhoista. //​Muinaistutkija//​ 4/1999: 2–17.
 **Pietiläinen,​ Petteri** 2001. Jatulintarhan määritelmästä. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //​Kentältä poimittua// 5. Kirjoitelmia arkeologian alalta. Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja n:o 9: 105–108. **Pietiläinen,​ Petteri** 2001. Jatulintarhan määritelmästä. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //​Kentältä poimittua// 5. Kirjoitelmia arkeologian alalta. Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja n:o 9: 105–108.
Rivi 90: Rivi 88:
 **Stigell, Anna-Liisa** 1974. Kyrkans tecken och Årets gang. //Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja//​ 77. **Stigell, Anna-Liisa** 1974. Kyrkans tecken och Årets gang. //Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja//​ 77.
 **Stjernström,​ Bo** 1982. Dokumentation och klassificering av labyrinter. //Bottnisk kontakt// 1. Örnsköldviks museum. Skrifter nr 1. **Stjernström,​ Bo** 1982. Dokumentation och klassificering av labyrinter. //Bottnisk kontakt// 1. Örnsköldviks museum. Skrifter nr 1.
-**Uino, Pirjo** 2003. Itäisen Suomenlahden jatulintarhat. Julkaisussa Saarnisto, Matti (toim.)://​Viipurin läänin historia 1. Karjalan synty//. Jyväskylä:​ 485. +**Uino, Pirjo** 2003. Itäisen Suomenlahden jatulintarhat. Julkaisussa Saarnisto, Matti (toim.): //Viipurin läänin historia 1. Karjalan synty//​. ​Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä:​ 485. 
-**Westerdahl,​ Christer** 1991. Lotsning och labyrint. //​Ångermanland/​Medelpad//​ 1990-91: 77–95.+**Westerdahl,​ Christer** 1991. Lotsning och labyrint. //​Ångermanland/​Medelpad//​ 199091: 77–95.
  
  
Rivi 99: Rivi 97:
 **Kraft, John** 1995. Stenlabyrinter. //​Historiska Nyheter// 58: 10–11. **Kraft, John** 1995. Stenlabyrinter. //​Historiska Nyheter// 58: 10–11.
 **Ringbom, Lars-Ivar** 1938. Trojalek och tranedans. //Finskt Museum// 1938: 69–106. **Ringbom, Lars-Ivar** 1938. Trojalek och tranedans. //Finskt Museum// 1938: 69–106.
- 
- 
- 
  
  
wiki/jatulintarha.1493715537.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/05/02 11:58 / Helena Ranta