Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:jatulintarha


Jatulintarha

Määritelmä

Riveittäin asetetuista kivistä rakennettu sokkelolatomus

Kuvaus

Jatulintarha on rakennelma tai kuvio, jossa on yksi tai useampia kehien reunustamia kulkureittejä reunalta keskelle. Olennaista on nimenomaan polku tai kulkureitti kuvion reunalta keskelle. Esimerkiksi sisäiset toisiinsa liittymättömät kivikehät tai vain yhdestä kivikehästä muodostuneet kivirakennelmat eivät ole jatulintarhoja.1)

Jatulintarhat on usein tehty halkaisijaltaan noin parinkymmenen senttimetrin kokoisista kivistä kalliopohjalle, mutta niitä on rakennettu myös maapohjalle hiekkakankaille tai kivikkoihin2). Ne ovat maantasaisia ja yksikerroksisia, joten kehiä saatta olla vaikea havaita turpeen ja kasvillisuuden alta. Kohteen varmistaminen jatulintarhaksi vaatiikin usein arkeologisia tutkimuksia.3). Tarhojen koko vaihtelee: esim. vuonna 1973 julkaistun4) 33 tarhan aineiston perusteella suurin osa tarhoista on suurimmalta läpimitaltaan 8–11 metriä, suurin 24,5 metriä ja pienin 5,5 metriä.

Jatulintarhoilla on kolme perusmuotoa: ristikeskustainen (A), munuaisenmuotoinen (B) ja spiraali (C). Ristikeskustaisessa jatulintarhassa perusmuodon keskellä on nimensä mukaisesti risti, josta lähtevät toisiinsa lomittuvat vallit muodostavat yhden mutkittelevan kulkureitin kuvion reunalta keskelle. Munuaisenmuotoisessa jatulintarhassa on kaksi toisiinsa lomittuvaa kulkureittiä reunalta keskelle. Yksinkertainen spiraali on saattanut olla yksinkertaistettu muoto jatulintarhakuviosta, jonka alkuperäinen tarkoitus ja muoto on unohdettu.5).

Jatulintarhat vaurioituvat herkästi: monien tarhojen kiviä on siirrelty joko tahallaan tai vahingossa, myös routa voi siirtää kiviä paikaltaan. Siksi jatulintarhoista on vaikea varmasti sanoa, ovatko ne alkuperäisessä muodossa, mikä vaikeuttaa tarhojen luokittelua.6)

Suurin osa tarhoista sijaitsee merellisessä ympäristössä saaristossa ja rannikolla – usein karuilla luodoilla. Tarhoja tunnetaan myös sisämaasta, kylien lähimetsistä etenkin Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta.7)

Historia ja käyttö

Jatulintarhojen nimitykset vaihtelevat paikkakunnittain. Yleisnimityksenä käytetty jatulintarha on peräisin Kemin ja Tornion alueelta. Jatuli tarkoittaa Suomessa muinoin asunutta myyttistä jättiläiskansaa. Muissa jatulintarhojen nimityksissä erottuu tanssiin ja kilpailuun viittaavia nimiä kuten jungfrudans ja Pietarin leikki tai muinaisten kaupunkien nimiä kuten Jerusalems förstöring ja Ninives stad tai Pariisin kaupunki ja Lissabon.8)

Jatulintarhojen tarkoituksesta on esitetty useita erilaisia tulkintoja:

Saaristossa sijaitsevat jatulintarhat ovat todennäköisesti kalastajien ja merimiesten tekemiä ja liittyvät kalansaaliin ja hyvän purjehdussään turvaamiseen9). Ruotsalaisen perimätiedon mukaan kalastajat kävelivät jatulintarhoissa hyvää säätä ja kalaonnea saadakseen. Toisaalta perimätieto yhdistää jatulintarhat merenkulkuun ja merimiehiin: Haaksirikkoutuneet tai parempaa tuulta odottaneet merimiehet olisivat rakentaneet jatulintarhoja ajankulukseen. Jatulintarhat on tulkittu myös luotsien ammattikuntasymboleiksi.10)

1800-luvulta tunnetaan kansanperinnettä jatulintarhoista nuorison kisailupaikkoina. Tarhojen ruotsinkielinen nimitys ´jungfrudans` viittaa taas peleihin ja leikkeihin, joissa tyttö on asettunut tarhan keskelle ja pojat ovat tavoitelleet häntä pitkin tarhan polkuja.11)

Jatulintarhat sijaitsevat siellä, missä kylien tilusten ja pitäjien rajat ovat vaikeasti määriteltävissä tiettömissä erämaissa tai kaukana merellä, siis alueilla, joiden omistuksesta käytiin jatkuvia kiistoja ja joissa ihmisten elantonsa hankkiessaan oli pakko liikkua kaukana kotoa. Jatulintarhat taas puuttuvat sieltä, missä asutus on tiheää, peltoviljelys vakiintunut ja omistusoikeuden rajat tarkkaan selvillä. Sen perusteella on esitetty tulkinta12), jonka mukaan jatulintarhojen tarkoituksena on ollut vahvistaa omistusoikeutta alueeseen rituaalisin keinoin. Ruotsissa sisämaan jatulintarhojen on tulkittu liittyvän alueisiin, jotka ovat olleet uskonnollisia ja sosiaalisia keskuksia13). Jatulintarha olisi siis ollut eräänlainen rajamerkki.

Kivilabyrinttien on myös tulkittu liittyvän aurinkoriitteihin14).

Ajoitus

Jatulintarhojen spiraalikuviot on tunnettu tuhansia vuosia15). 1800-luvulla J. R. Aspelin16) piti pronssikautta jatulintarhojen syntyajakohtana, koska aikakauden esineistön spiraali- ja viivakoristelu muistuttaa jatulintarhojen kuvioita. Kuvio on tuttu myös joidenkin Suomen keskiaikaisten kirkkojen seinämaalauksista17).

Jatulintarhoista ei ole löydetty ajoittavaa materiaalia, joten niitä ei voi ajoittaa tarkasti 18). Eri jatulintarhatyyppien välillä ei ole myöskään voitu havaita erityisiä kronologisia tai alueellisia eroja, vaikka jotkut tutkijat ovat pitäneet ristikeskustaista jatulintarhaa muita vanhempana, ”puhtaana” muotona19). Pohjoismaissa on ajoitettu muutamia kymmeniä jatulintarhoja luonnontieteellisin menetelmin jäkälän kasvunopeuden ja kiviaineksen rapautumisen perusteella. Ruotsissa näillä menetelmillä on saatu 1450–1850-luvun ajoituksia, Ahvenanmaalta jopa rautakautisia20).

Jatulintarhojen konteksti (rannankorkeus ja ympäristö) liittyy ennen muuta historialliseen aikaan21). Kivilabyrintteja rakennetaan edelleen. Näitä nk. uusjatulintarhoja on rakennettu 2010-luvullakin eri puolilla Suomea etenkin lasten leikkipaikoiksi ja aikuisten huvitukseksi22).

Levintä

Suomessa on noin 200 jatulintarhaa23). Muinaisjäännösrekisterissä on tiedot runsaasta 80 kohteesta 24). Tarhat sijaitsevat pääasiassa Pohjanlahden ja Suomenlahden saaristossa ja rannikolla Kemistä Viipuriin, mutta tarhoja tunnetaan myös sisämaan metsistä, kylien laitamilta etenkin Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta.25) Monilukuisin sisämaan jatulintarhaesiintymä, seitsemän tarhaa, sijaitsee Miehikkälässä, Virojoen vaikutuspiirissä.26)

Suomen lisäksi jatulintarhoja on ainakin Kuolan niemimaalla, Vienanmeren alueella, Solovetskin saaristossa, Virossa, Skandinaviassa, Saksassa, Englannissa ja Islannissa.27)

Suojelustatus

Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) jatulintarhat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 110.

Lähteet

Aspelin, J. R. 1877. Jatulintarhat Suomen rantamailla. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja II: 115–164.
Bäcksbacka, Christina 1973. Stenlabyrinter i Finland. Finskt Museum 1972: 64–73.
Historiska Nyheter 58/1995.
Ikäheimo, Janne 2011. Jatulintarhojen vuosi. Muinaistutkija 2/2011: 62–63.
Kivikoski, Ella 1966. Suomen kiinteät muinaisjäännökset. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki.
Kraft, John 1977. Labyrinter och ryttarlek. Fornvännen 72: 61–78.
Kraft, John & Selirand, Urmas 1990. Labyrinths in Estonia. Caerdroia 23: 32–37.
Kuratov, Anatolij A. 1972. Stenlabyrinter i Solovetskij arkipelagen i Vita havet (USSR). Finskt Museum 1972: 59–63.
Luoto, Jukka 2009. Jatulintarha-hanke voi hämärtää aidon ja jäljitelmän rajaa. Turun Sanomat 13.8.2009, http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/67169/Jatulintarhahanke+voi+hamartaa+aidon+ja+jaljitelman+rajaa
Miettinen, Timo 1992. Luumäen esihistoria. Luumäen historia. Jyväskylä.
Miettinen, Timo 1998. Kymenlaakson esihistoria. Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisuja no 26.
Miettinen, Timo 2013. Kymenlaakson esihistoriallinen kehitys. Julkaisussa Kaukiainen, Yrjö (toim.): Kymenlaakson historia 1, Jokilaakso ja rajamaa esihistoriasta 1810-luvulle: 32–82.
Niemi, Tapani 2000. Merkilliset jatulintarhat. Tiede 2000 6/2000. http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/merkilliset_jatulintarhat
Niukkanen, Marianna 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
Pietiläinen, Petteri 1999a. Etelä-Karjalan jatulintarhat. Rituaalit, spatiaalisuus ja sosiaalinen organisaatio. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Arkeologia
Pietiläinen, Petteri 1999b. Gis-analyysi keskiaikaisen Etelä-Karjalan jatulintarhoista. Muinaistutkija 4/1999: 2–17.
Pietiläinen, Petteri 2001. Jatulintarhan määritelmästä. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): Kentältä poimittua 5. Kirjoitelmia arkeologian alalta. Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja n:o 9: 105–108.
Purhonen, Paula (toim.) 2001. Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset, Museovirasto.
Ridderstad, Marianna 2013. Knossoksesta Ultima Thuleen - jatulintarhat aurinkoriittien paikkana. Muinaistutkija 2/2013: 11–23.
Stigell, Anna-Liisa 1974. Kyrkans tecken och Årets gang. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 77.
Stjernström, Bo 1982. Dokumentation och klassificering av labyrinter. Bottnisk kontakt 1. Örnsköldviks museum. Skrifter nr 1.
Uino, Pirjo 2003. Itäisen Suomenlahden jatulintarhat. Julkaisussa Saarnisto, Matti (toim.): Viipurin läänin historia 1. Karjalan synty. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä: 485.
Westerdahl, Christer 1991. Lotsning och labyrint. Ångermanland/Medelpad 1990–91: 77–95.

Muu kirjallisuus

Kraft, John 1995. Stenlabyrinter. Historiska Nyheter 58: 10–11.
Ringbom, Lars-Ivar 1938. Trojalek och tranedans. Finskt Museum 1938: 69–106.

Viitteet

1) Pietiläinen 1999b: 3; Pietiläinen 2001: 105.
2) Purhonen 2001: 40, 242–243.
3) Pietiläinen 1999b: 3; Pietiläinen 2001: 105–106.
4) Bäcksbacka 1973: 69.
5) Pietiläinen 1999b: 3; Stjernström 1982: 103, 106
6) Pietiläinen 1999b: 5.
7) , 12) , 25) Pietiläinen 1999b: 15.
8) Pietiläinen 2001: 107; Uino 2003: 485.
9) Niukkanen 1999: 110.
10) esim. Westerdahl 1991: 90; Pietiläinen 1999b: 5, 7.
11) Purhonen 2001: 128.
13) Kraft 1977: 67.
14) Ridderstad 2013: 19, 22
15) Kraft 1985: 10.
16) Aspelin 1877: 162.
17) esim. Pernajan, Sipoon, Korppoon, Turun Maarian ja Nauvo kirkoista; Stigell 1974: 88.
18) Pietiläinen 2001: 105.
19) esim. Miettinen 1992: 37; Niemi 2000: 48; Stjernström 1982: 103.
20) Pietiläinen 1999a: 49-54; Uino 2003: 485
21) Pietiläinen 1999b: 12.
22) esim. Ikäheimo 2011: 62–63; Luoto 2009.
23) Uino 2003: 485
24) luettu 20.9.2016
26) Miettinen 1998: 130; 2013: 78.
27) Kivikoski 1966: 104; Historiska Nyheter 58/1995: 7; Kraft & Selirand 1990: 32; Kuratov 1972
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/jatulintarha.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/03 15:15 / Helena Ranta