Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kaivos

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:kaivos [2018/11/20 16:07]
Helena Ranta [Levintä]
wiki:kaivos [2020/04/16 07:25] (nykyinen)
Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus]
Rivi 4: Rivi 4:
 {{:​wiki:​kaivoskuilu_suuaukko_hokka.jpg?​450|}} {{:​wiki:​kaivoskuilu_suuaukko_hokka.jpg?​450|}}
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Malmi- ja mineraaliraaka-aineiden hankintapaikka((Tieteen termipankki 28.06.2016: Arkeologia:​kaivoshttp://​www.tieteentermipankki.fi/​wiki/​Arkeologia:​kaivos.))+paikkajosta louhitaan malmia tai mineraalia
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
 Vuorimalmia alettiin hyödyntää rautaruukeissa 1500-luvulta alkaen. Kaivoksista louhittiin rautaa, kuparia, lyijyä ja hopeaa. Merkittävin historiallinen rautakaivos sijaitsi Lohjan Ojamolla, jossa louhiminen aloitettiin 1540-luvulla. Suurin osa rautakaivoksista sijaitsi Etelä-Suomessa – mm. pääkaupunkiseudulla niitä oli kymmeniä((Saltikoff & al 1994))– mutta ne olivat varsin pieniä. Historiallisista kuparikaivoksista merkittävin oli Kiskon Orijärvi, joka oli toiminnassa 1751–1954. ​ Vuorimalmia alettiin hyödyntää rautaruukeissa 1500-luvulta alkaen. Kaivoksista louhittiin rautaa, kuparia, lyijyä ja hopeaa. Merkittävin historiallinen rautakaivos sijaitsi Lohjan Ojamolla, jossa louhiminen aloitettiin 1540-luvulla. Suurin osa rautakaivoksista sijaitsi Etelä-Suomessa – mm. pääkaupunkiseudulla niitä oli kymmeniä((Saltikoff & al 1994))– mutta ne olivat varsin pieniä. Historiallisista kuparikaivoksista merkittävin oli Kiskon Orijärvi, joka oli toiminnassa 1751–1954. ​
Rivi 54: Rivi 54:
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Teollista aikaa eli 1860-lukua edeltävien kaivosten jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. ​Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,​]] sivu 60. +Teollista aikaa eli 1860-lukua edeltävien kaivosten jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. ​
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
 **Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2009. Siuntion Hyttiskogen – Suomen vanhin masuuni?// SKAS// 2/2009: 38–45. **Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2009. Siuntion Hyttiskogen – Suomen vanhin masuuni?// SKAS// 2/2009: 38–45.
 **Kuisma, Markku** 1985. //​Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi:​ Outokumpu 1910–1985//​. Outokumpu, Helsinki. **Kuisma, Markku** 1985. //​Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi:​ Outokumpu 1910–1985//​. Outokumpu, Helsinki.
 +**Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
 **Poutanen, Pekka** 1996. //​Suomalaisen kuparin ja sinkin juurilla - Orijärven kaivos 1757//. Outokumpu. **Poutanen, Pekka** 1996. //​Suomalaisen kuparin ja sinkin juurilla - Orijärven kaivos 1757//. Outokumpu.
 **Puustinen,​ Kauko** 2003. //Suomen kaivosteollisuus ja mineraalisten raaka-aineiden tuotanto vuosina 1530–2001,​ historiallinen katsaus erityisesti tuotantolukujen valossa//. Geologian tutkimuskeskus,​ arkistoraportti,​ M 10.1/​2003/​3,​ http://​www.gtk.fi/​aineistot/​kaivosteollisuus/​index.htm. **Puustinen,​ Kauko** 2003. //Suomen kaivosteollisuus ja mineraalisten raaka-aineiden tuotanto vuosina 1530–2001,​ historiallinen katsaus erityisesti tuotantolukujen valossa//. Geologian tutkimuskeskus,​ arkistoraportti,​ M 10.1/​2003/​3,​ http://​www.gtk.fi/​aineistot/​kaivosteollisuus/​index.htm.
wiki/kaivos.1542722861.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2018/11/20 16:07 / Helena Ranta