Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.

{{tag>wiki:luokka:puolustus_ja_sodankäynti wiki:luokka:kaponieerilinnoitukset}}

 

====== Kaponieeri ======
{{:wiki:5._kyminlinnan_pohjoisosa_kuvattu_itäkoillisesta_kuva_museovirasto_rho_p.o._welin_1970.jpg?400 |}}
 
===== Määritelmä =====

Sivustatuliperiaatteeseen perustuva linnoitukseen kuuluva varustus tai erillinen linnoituslaite


===== Kuvaus =====
{{ :wiki:hamina_3_kuva_kaponieeri_puolikuu_ja_sola_mv_rho_soile_tirilä.jpg?300|}} Kaponieeri on linnoitukseen kuuluva umpinaiseksi rakennettu pieni varustus, joka on tarkoitettu joko vallihaudan tai muun puolustuslinjan lähipuolustukseen ja pyyhkäisemiseen sivutulella vihollisen rynnäkön aikana. Kaponieeri on joko erillinen tai se on yhdistetty suurempaan varustukseen. Se on tavallisesti kasemattoitu  (ks. [[artikkelit:linnoitussanastoa|linnoitussanasto: kasematti]])ja siinä voi olla myös ampumataso((Kaskinen et. al 2011: 45, 53)).  

Ensimmäisen maailmansodan aikaisessa kaponieerissa on ollut yleensä kaksi samaan suuntaan ampunutta  tykkiä, joiden ampumasektorit oli suojattu kookkailla maavalleilla. Kaponieerit on sijoitettu suojaisiin paikkoihin siten, että maastonmuodot kätkevät ampuma-aukot. Kaponieereja on kahta päätyyppiä. Ensimmäisessä tykkien tuliasemat, suojatilat ja tähystys tai valonheitinasemat on sijoitettu samaan rakenteeseen yhtenäisen katon alle. Toisessa tykkiasemat, suojatilat ja mahdollinen valonheitinasema on sijoitettu omaan erilliseen, katettuun rakenteeseen, joiden välissä on yhdyshauta. Kaponieerit on rakennettu yleensä betonista ja niiden katot on vahvistettu teräspalkeilla. Lisäksi on ollut myös hirsillä tuettuja, kenttälinnoitettuja kaponieereja, joista on nykyisin jäljellä vain maatuneita kuoppia.((Lagersted 2014a: 14; Lagerstedt 2014b: 51–53; ks. myös Laine 1996)).

===== Historia ja käyttö =====
{{ :wiki:9._kyminlinna_f1n5_kuva_mv_rho_soile_tirilä.jpg?300|}} Venäläinen esivalta toi kaponieerijärjestelmän Suomeen 1800-luvun alussa, kun tykistön kehitys mahdollisti yhä järeämpien aseiden sijoittamisen erillisiin itsenäisiin puolustusasemiin. Kaponierijärjestelmä perustui  kaponieerien ja lunettien ketjuihin.((Kauppi 2011: 39; Kaskinen et. al. 2011: 45, 53)) (ks. [artikkelit:linnoitussanastoa|linnoitussanasto: kaponieeri, lunetti]]). 

Useita Kaakkois-Suomen linnoitteita uudistettiin 1800-luvun alussa: Esimerkiksi Kyminlinnasta purettiin vanha Suvorovin linnoitus ja tilalle rakennettiin Suomen ainoa varsinainen kaponieerilinnoitus.((Kauppi 2011: 39; Kauppi et al. 2011: 186–221)) Haminan linnoituksen pohjoinen Kirkkojärven rintama purettiin ja paikalle rakennettiin kaponieerijärjestelmän mukainen suuri tiilinen keskusbastioni ja itsenäiseen puolustukseen tarkoitetut etuvarustukset, kaponieerit ja lunetit.((Kauppi & Suhonen 2011b: 160, 170)) Kärnäkosken linnoitusta täydennettiin erillisin kaponieerein((ks. esim. Kauppi & Suhonen 2011a )). 

Linnoitusten uudistukset saatiin pääpiirteissään valmiiksi ennen Suomen sotaa 1808–1809. Sodan seurauksena Ruotsin vastainen raja siirtyi ja Kaakkois-Suomen linnoitukset tulivat sotilaallisesti tarpeettomiksi ja ne lakkautettiin. Vain Viapori säilytti aiemmin sotilaallisen tehtävänsä merilinnoituksena. Lisäksi Ahvenanmaalle rakennettiin 1830-40-luvuilla kaponieerijärjestelmään perustunut Bomarsundin linnoitus ((Kauppi 2011: 40; Löndahl 2011)). 

Krimin sota 1853–56 päätti kaponieerilinnoitusten rakentamisen Suomessa. Kaponieerijärjestelmän ajatusta hyödynnettiin kuitenkin 1900-luvulle saakka.

Ensimmäisen maailmansodan aikana linnoitustukikohtien välisiä alueita puolustettiin sivustatuliasemilla eli kaponieereilla. Ne rakennettiin joko puolustusasemien yhteyteen tai omiksi itsenäisiksi linnoituslaitteikseen. 
  
===== Ajoitus =====

Kaponieerijärjestelmään perustuvat linnoitukset on tehty 1800-luvulla((Kauppi 2011: 39; Kaskinen et al. 2011: 45)). 

Ensimmäisen maailmansodan linnoituksissa on kaponieereiksi kutsuttuja sivustatuliasemia. 

===== Levintä =====

Suomen ainoat kaponieerilinnoitukset ovat Ahvenanmaan Bomarsund ja Kotkan Kyminlinna. Lisäksi useisiin bastionilinnoituksiin lisättiin 1800-luvun alkupuolella kaponieereja.

Ensimmäisen maailmansodan aikaisia kaponieereja on ainakin Helsingin maalinnoituksessa.

===== Suojelustatus =====
1800-luvun kaponieerit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,]] sivu 87.
Ensimmäisen maailmansodan aikaiset kaponieerit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/2779/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]].


===== Lähteet =====

**Kaskinen, Ilkka & Protassova, Varvara & Rosén, Helena** 2011. Linnoitussanastoa. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//: 42–53. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
**Kauppi, Ulla-Riitta** 2011. Eurooppalaista linnoitustaitoa Suomessa. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//: 24–41. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
 **Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen, V.-P.** 2011a. Savitaipaleen Kärnäkosken linnoitus. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//: 238–251. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
**Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen, V.-P.** 2011b. Haminan ympyrälinnoitus. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//: 238–251. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
**Kauppi Ulla-Riitta & Rosén, Helena & Suhonen, V.-P. & Ihatsu, Sanna** 2011. Kotkan maa- ja merilinnoitus Kyminlinna ja Ruotsinsalmi. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//: 186–221. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
**Lagerstedt, John** 2014a. //Viaporin maarintama: retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille. Helsingin kaupunginmuseo//. Helsinki.
**Lagerstedt, John** 2014b. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke//. Inventointiselvitys 2014. Museovirasto.
**Laine, Sirkku** 1996. //Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä//. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996: 3. Helsinki.
**Löndahl, Viveka** 2011. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

===== Muu kirjallisuus =====


===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
