Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kartano

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:kartano [2017/02/24 10:19]
Veli-Pekka Suhonen [Muu kirjallisuus]
wiki:kartano [2022/09/30 09:43] (nykyinen)
Helena Ranta
Rivi 6: Rivi 6:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Rälssin ​tai aatelin ​omistama ​suurtila ​ja sen alainen maa-alue.  ​+Kruunun, rälssin ​tai aatelin ​omistuksessa ollut suurtila ​
  
-Säteri on rälssiin tai aateliin kuuluvan henkilön asuinkartano+Säteri on rälssiin tai aateliin kuuluvan henkilön asuinkartano
  
  
Rivi 14: Rivi 14:
  
  
-Autioituneet kartanonpaikat muistuttavat maastossa [[wiki:​kylänpaikka|kylänpaikkoja]] (esim. Vantaa Tavastkulla). Löydettävissä on yleensä asutukseen viittaavaa kasvillisuutta,​ kivijalkoja,​ [[wiki:​uuni|uuninraunioita]] ja kellareita. Kartanorakennus erottuu usein ”pihapiirin” suurimpana rakennuksen pohjana. ​Keskiaikaisia sätereitä ja muita kartanoita ei toistaiseksi ole tutkittu juuri lainkaan modernein arkeologisin kaivauksin. Kartanoiden rakennukset olivat keskiajalla ainakin pääosin puisia ja muistuttivat luultavasti suuria talonpoikaistaloja. Rakennusten keskinäisestä sijoittelusta ei ole juuri tietoa ennen 1600-lukua, mutta todennäköisesti ne oli ryhmitelty miespihan ympärille ja talouskeskus (tai ns. latokartano) sijaitsi hieman etäämmällä. Kartanot rakennettiin yleensä jonkin matkan päähän niiden alueella olleesta muusta asutuksesta. Kartanoiden läheisyydessä on usein kartanon perustamisen seurauksena autioitunut kylänpaikka. ((Lähde ellei erikseen mainita Niukkanen 2009))+Autioituneet kartanonpaikat muistuttavat maastossa ​usein [[wiki:​kylänpaikka|kylänpaikkoja]] (esim. Vantaa Tavastkulla). Löydettävissä on yleensä asutukseen viittaavaa kasvillisuutta,​ kivijalkoja,​ [[wiki:​uuni|uuninraunioita]] ja [[wiki:​kellari|kellareita]]. Kartanorakennus erottuu usein ”pihapiirin” suurimpana rakennuksen pohjana. ​
  
-Kartanon rakennuspaikan valintaan vaikuttivat hyvät maa- ja vesikulkuyhteydet sekä mahdollisuus käyttää vesivoimaa myllyihin ​ja sahoihinSijainnilla saatettiin julistaa myös korkeampaa yhteiskunnallista statusta. Keskiaikaiset asuinkartanot eli  säterit sijaitsivat usein vaikeapääsyisillä paikoillakuten luontaisen ​tai ihmisvoimin muokatun vesiesteen takanaKartanonpaikkaan saattoi liittyä myös jonkinlaisia puolustusvarustuksiaMonella keskiajalla syntyneellä kartanolla oli maisemallinen yhteys pitäjän kirkkoonEnnen 1500-luvun puoltaväli autioituneita tai muuhun asutukseen sulautuneita kartanonpaikkoja ​on vaikea tunnistaa keskiaikaisen lähdemateriaalin vähäisyyden vuoksi+Keskiaikaisia sätereitä ​ja muita kartanoita ei toistaiseksi ole tutkittu juuri lainkaan modernein arkeologisin kaivauksin. Kartanoiden rakennukset olivat keskiajalla ainakin pääosin puisia ​ja muistuttivat luultavasti suuria talonpoikaistalojaRakennusten keskinäisestä sijoittelusta ei ole juuri tietoa ennen 1600-lukuamutta todennäköisesti ne oli ryhmitelty miespihan ympärille ja talouskeskus (tai nslatokartano) sijaitsi hieman etäämmälläKartanot rakennettiin yleensä jonkin matkan päähän niiden alueella olleesta muusta asutuksestaKartanoiden läheisyydessä ​on usein kartanon perustamisen ja toiminnan seurauksena autioitunut kylänpaikka ja runsaasti 1700- ja 1800-lukujen torppia.((Lähde ellei erikseen mainita Niukkanen 2009))
  
-Myöhäiskeskiaikaisten ​ja uuden ajan alun kartanolinnojen kiviseen päärakennukseen ​ja todennäköisesti muihinkin kartanoihin liittyi joukko puisia sivu- ja talousrakennuksia umpipihojen ympärillä (vrtPohjois-Euroopan parhaiten säilynyt linna Skånen Glimmingehus)Osa kartanolinnoista on edelleen olemassa olevina rakennuksina (esimParainen Kuitia). Kartanolinnojen kellareita on myös hyödynnetty uudemmissa kartanoissaJoitakin kartanolinnoja on säilynyt raunioina (esimRaasepori Grabbacka, Loviisa Tjusterby) ja joidenkin sijaintia ei ole kyetty paikantamáan. Kartanolinnoista ​tai niiden jäännöksistä ​on yleensä tarkat mittapiirustukset. Monessa kartanolinnassa ei kuitenkaan ole tehty minkäänlaisia arkeologisia tutkimuksia +Kartanon rakennuspaikan valintaan vaikuttivat hyvät maa- ja vesikulkuyhteydet sekä mahdollisuus käyttää vesivoimaa myllyihin ​ja sahoihinSijainnilla saatettiin julistaa myös ympäristöä korkeampaa yhteiskunnallista statustaKeskiaikaiset asuinkartanot eli säterit sijaitsivat usein vaikeapääsyisillä paikoilla, kuten luontaisen tai ihmisvoimin muokatun vesiesteen takanaKartanonpaikkaan saattoi liittyä ​myös jonkinlaisia puolustusvarustuksiaMonella keskiajalla syntyneellä kartanolla oli maisemallinen yhteys pitäjän kirkkoonEnnen 1500-luvun puolta väliä autioituneita ​tai muuhun asutukseen sulautuneita kartanonpaikkoja ​on vaikea tunnistaa keskiaikaisen lähdemateriaalin vähäisyyden vuoksi
  
-Rakentaminen ​ja maankäyttö voivat olla suurimmissa ​ja rikkaimmissa kartanoissa massiivista verrattuna talonpoikaskyliin. Niihin ​liittyi ​vallan ​ja vaurauden esiin tuominen kunnioitusta herättävillä rakennuksilla,​ monumentaalisilla puistorakennelmilla ja vaikuttavilla maisemanäkymilläSuuressa osassa kartanoita pihapiirin ja puiston maastonmuotoja on muokattu varsinkin 1700ja 1800-lukujen vaihteessa voimakkaasti täytemaaterasseilla,​ minkä vuoksi paikan alkuperäisen topografian hahmottaminen voi olla hankalaaMahdollisten keskiaikaisten jäännösten toteaminen edellyttäisi monessa tapauksessa koneellista kaivaustutkimustaMonissa ​kartanoissa on erittäin pitkä asutusjatkuvuus, ja päärakennus ​on saattanut sijaita jokseenkin samalla paikalla vuosisatoja,​ minkä vuoksi vanhimmista rakennusvaiheista on ehkä säilynyt vain vähäisiä jäännöksiä.+{{:​wiki:​ak17285_1p.jpg?​300 |}}Myöhäiskeskiaikaisten ​ja Vaasa-ajan alun **kartanolinnojen** kiviseen päärakennukseen ​ja todennäköisesti muihinkin kartanoihin ​liittyi ​joukko puisia sivu- ja talousrakennuksia umpipihojen ympärillä (vrtPohjois-Euroopan parhaiten säilynyt linna Skånen Glimmingehus)Osa kartanolinnoista on edelleen olemassa olevina rakennuksina (esimParainen Kuitia). Kartanolinnojen kellareita on myös hyödynnetty uudemmissa ​kartanoissa. Joitakin kartanolinnoja ​on säilynyt raunioina (esim. Raasepori GrabbackaLoviisa Tjusterby) ​ja joidenkin sijaintia ei ole kyetty paikantamaan. Kartanolinnoista tai niiden jäännöksistä ​on yleensä tarkat mittapiirustukset. Monessa kartanolinnassa ei kuitenkaan ole tehty minkäänlaisia arkeologisia tutkimuksia 
  
 +Tultaessa 1700- ja 1800-luvuille rakentaminen ja maankäyttö voivat olla suurimmissa ja rikkaimmissa kartanoissa massiivista verrattuna talonpoikaskyliin. Niihin liittyi vallan ja vaurauden esiin tuominen kunnioitusta herättävillä rakennuksilla,​ monumentaalisilla puistorakennelmilla ja vaikuttavilla maisemanäkymillä. Suuressa osassa kartanoita pihapiirin ja puiston maastonmuotoja on muokattu varsinkin 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa voimakkaasti täytemaaterasseilla,​ minkä vuoksi paikan alkuperäisen topografian hahmottaminen voi olla hankalaa. ​
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
Rivi 27: Rivi 28:
 Suurmiehiä ja mahtitalonpoikia on arkeologisten löytöjen perusteella ollut Suomessa viimeistään rautakaudelta lähtien. Keskiaikainen rälssi muodostettiin Ruotsin valtakunnassa virallisesti kuningas Magnus Ladulås Birgerssonin eli suomalaisittain Maunu Ladonlukon valtakaudella noin 1275–1290. Kirkon ohella verovapauden sai erilaisia kuninkaanpalvelijoita sekä talonpoikia,​ jotka pystyivät varustamaan ja ylläpitämään ratsumiehen kuninkaan armeijaan. Taustalla oli siirtyminen ledung-järjestelmästä keskiaikaiseen sodankäyntitapaan.((Nationalencyklopedin,​ Alsnö stadga. http://​www.ne.se/​uppslagsverk/​encyklopedi/​lång/​alsnö-stadga,​ luettu 7.8.2015)) 1500-luvun jälkipuoliskolla rälssioikeus katsottiin periytyväksi,​ eikä ratsupalvelusta enää edellytetty,​ mikä johti aateliston muodostumiseen. Suurmiehiä ja mahtitalonpoikia on arkeologisten löytöjen perusteella ollut Suomessa viimeistään rautakaudelta lähtien. Keskiaikainen rälssi muodostettiin Ruotsin valtakunnassa virallisesti kuningas Magnus Ladulås Birgerssonin eli suomalaisittain Maunu Ladonlukon valtakaudella noin 1275–1290. Kirkon ohella verovapauden sai erilaisia kuninkaanpalvelijoita sekä talonpoikia,​ jotka pystyivät varustamaan ja ylläpitämään ratsumiehen kuninkaan armeijaan. Taustalla oli siirtyminen ledung-järjestelmästä keskiaikaiseen sodankäyntitapaan.((Nationalencyklopedin,​ Alsnö stadga. http://​www.ne.se/​uppslagsverk/​encyklopedi/​lång/​alsnö-stadga,​ luettu 7.8.2015)) 1500-luvun jälkipuoliskolla rälssioikeus katsottiin periytyväksi,​ eikä ratsupalvelusta enää edellytetty,​ mikä johti aateliston muodostumiseen.
  
- +Monen kartanon perustana oli vaurastunut talonpoikaistila,​ joka oli saanut verovapauden korvaukseksi ratsupalveluksesta. Rälssimiehet ja aateliset saivat maata lisäksi läänityksinä,​ pantteina, ostoina ja perintöinä. Varakkaimmilla rälssi- ja aatelismiehillä saattoi olla omistuksessaan useampia kartanoita. Heidän asuinkartanoitaan kutsuttiin säteriksi. Rälssi rakensi myöhäiskeskiajalla ja Vaasa-ajan alussa myös kivisiä kartanolinnoja,​ joissa tärkeimpänä päämääränä oli puolustuksen sijasta oman arvoaseman korostaminen((Haggrén 2015: 439.)).
- +
-Monen kartanon perustana oli vaurastunut talonpoikaistila,​ joka oli saanut verovapauden korvaukseksi ratsupalveluksesta. Rälssimiehet ja aateliset saivat maata lisäksi läänityksinä,​ pantteina, ostoina ja perintöinä. Varakkaimmilla rälssi- ja aatelismiehillä saattoi olla omistuksessaan useampia kartanoita. Heidän asuinkartanoitaan kutsuttiin säteriksi. Rälssi rakensi myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa myös kivisiä kartanolinnoja,​ joissa tärkeimpänä päämääränä oli puolustuksen sijasta oman arvoaseman korostaminen(( Haggrén 2015: 439.))+
  
 Vaikka kartanoiden joukossa oli joitakin todellisia suurtiloja, useimmat niistä vastasivat kooltaan joko suuria tai tavanomaisia talonpoikaistiloja. Kartanoiden alaisuudessa oli usein lampuotitiloja ja torppia. Niistä osa oli kartanoiden perustamia. Monen lampuotitilan tai torpan historia juontuu itsenäisyytensä menettäneeseen ja kartanon alle joutuneeseen talonpoikaistilaan. Kartanoiden maihin sulautettiin yleensä läheisiä talonpoikaiskyliä,​ jolloin niiden tonttimaat joko autioituivat tai säilyivät käytössä lampuotitilojen tai torppien paikkoina (esim. Helsinki, Kårböle). Vaikka kartanoiden joukossa oli joitakin todellisia suurtiloja, useimmat niistä vastasivat kooltaan joko suuria tai tavanomaisia talonpoikaistiloja. Kartanoiden alaisuudessa oli usein lampuotitiloja ja torppia. Niistä osa oli kartanoiden perustamia. Monen lampuotitilan tai torpan historia juontuu itsenäisyytensä menettäneeseen ja kartanon alle joutuneeseen talonpoikaistilaan. Kartanoiden maihin sulautettiin yleensä läheisiä talonpoikaiskyliä,​ jolloin niiden tonttimaat joko autioituivat tai säilyivät käytössä lampuotitilojen tai torppien paikkoina (esim. Helsinki, Kårböle).
  
-Keskiaikaisten kartanoiden ja ns. pikkulinnojen välinen raja ei ole selvä. Monet kartanot rakennettiin samantapaisille veden suojassa oleville niemille ja saarille kuin linnat. Osa 1300-luvun lopun pikkulinnoista saattaa hyvinkin olla linnoitettuja rälssisätereitä (esim. Maskun Stenberga). Rälssiä kiellettiin Nyköpingin herrainpäivillä vuonna 1396 tehdyllä päätöksellä perustamasta linnoitettuja rakennuksia. Kun kielto kumottiin vuonna 1483, alkoi rälssi rakennuttaa kartanolinnoiksi kutsuttuja kivisiä päärakennuksia (sv. enkelhus borg). Suomesta tunnetaan parikymmentä keskiajan ja uuden ajan taitteen kartanolinnaa. Niistä pääosa sijaitsee Varsinais-Suomessa (esim. Paraisten Kuitia) ja läntiselle Uudellamaalla (esim. Raaseporin Grabbacka). ​+Keskiaikaisten kartanoiden ja ns. pikkulinnojen välinen raja ei ole selvä. Monet kartanot rakennettiin samantapaisille veden suojassa oleville niemille ja saarille kuin linnat. Osa 1300-luvun lopun pikkulinnoista saattaa hyvinkin olla linnoitettuja rälssisätereitä (esim. Maskun Stenberga). Rälssiä kiellettiin Nyköpingin herrainpäivillä vuonna 1396 tehdyllä päätöksellä perustamasta linnoitettuja rakennuksia. Kun kielto kumottiin vuonna 1483, alkoi rälssi rakennuttaa kartanolinnoiksi kutsuttuja kivisiä päärakennuksia (sv. //enkelhus borg//). Suomesta tunnetaan parikymmentä keskiajan ja uuden ajan taitteen kartanolinnaa. Niistä pääosa sijaitsee Varsinais-Suomessa (esim. Paraisten Kuitia) ja läntiselle Uudellamaalla (esim. Raaseporin Grabbacka). ​
  
 Suurvalta-ajan sotien seurauksena perustettiin 1600-luvulla lahjoitusmaille kreivi- ja vapaaherrakuntia sekä satoja uusia sätereitä. Näiden kartanoiden pohjana olivat yleensä autioituneet talonpoikaistilat. Rautaruukkien yhteyteen syntyi 1600- ja 1700-luvuilla ns. ruukinkartanoita. Kartanoita syntyi 1700-luvulla myös sisämaahan,​ kun aatelittomat (esim. upseerit, kruunun virkoja hoitaneet säätyläiset) saivat oikeuden hankkia rälssimaata. ​ Suurvalta-ajan sotien seurauksena perustettiin 1600-luvulla lahjoitusmaille kreivi- ja vapaaherrakuntia sekä satoja uusia sätereitä. Näiden kartanoiden pohjana olivat yleensä autioituneet talonpoikaistilat. Rautaruukkien yhteyteen syntyi 1600- ja 1700-luvuilla ns. ruukinkartanoita. Kartanoita syntyi 1700-luvulla myös sisämaahan,​ kun aatelittomat (esim. upseerit, kruunun virkoja hoitaneet säätyläiset) saivat oikeuden hankkia rälssimaata. ​
  
-Keskiaikaista perua olevia kartanoita on arvioitu olevan Suomessa noin 250. Ne keskittyvät lounais- ja etelärannikolle,​ Satakuntaan,​ Suuren rantatien varteen ja Hämeen linnan vaikutuspiiriin. Osa kartanoista taantui jo keskiajalla niiden isännän köyhtymisen johdosta taloudellisesti ja sosiaalisesti tavallisiksi talonpoikaistiloiksi ((Haggrén 2015: 439)). Vuoden 1600 vaiheilla sätereitä oli noin 340 ja niihin kuuluvia rälssitiloja 2100. Enimmillään sätereitä oli 1670-luvulla noin 900, joista suuri osa kuitenkin peruutettiin 1680-luvulla isossa reduktiossa takaisin kruunulle tai muutettiin sotilasvirkataloiksi tai säteriratsutiloiksi,​ joiden oli verovapauden vastineeksi ylläpidettävä ratsuväen sotilasta, rakuunaa. Jäljelle jäi noin 250 rälssisäteriä ja saman verran ratsuvelvollisia sätereitä. ((Niukkanen 2009: 34.)) +Keskiaikaista perua olevia kartanoita on arvioitu olevan Suomessa noin 250. Ne keskittyvät lounais- ja etelärannikolle,​ Satakuntaan,​ Suuren rantatien varteen ja Hämeen linnan vaikutuspiiriin. Osa kartanoista taantui jo keskiajalla niiden isännän köyhtymisen johdosta taloudellisesti ja sosiaalisesti tavallisiksi talonpoikaistiloiksi ((Haggrén 2015: 439)). Vuoden 1600 vaiheilla sätereitä oli noin 340 ja niihin kuuluvia rälssitiloja 2100. Enimmillään sätereitä oli 1670-luvulla noin 900, joista suuri osa kuitenkin peruutettiin 1680-luvulla isossa reduktiossa takaisin kruunulle tai muutettiin sotilasvirkataloiksi tai säteriratsutiloiksi,​ joiden oli verovapauden vastineeksi ylläpidettävä ratsuväen sotilasta, rakuunaa. Jäljelle jäi noin 250 rälssisäteriä ja saman verran ratsuvelvollisia sätereitä.((Niukkanen 2009: 34.))
- +
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
Rivi 50: Rivi 47:
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-[[http://www.nba.fi/fi/File/2722/​maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf|Ks. MAASEUDUN HISTORIALLISTEN ASUINPAIKKOJEN INVENTOINTI OHJE 2015 (5.5.2015)]]. ​+Autioituneet säterit ja muut kartanon paikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Edelleen käytössä olevat rakennetut kartanonpaikat ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä,​ mikäli: 
 +1. paikalta tunnetaan ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä,​ 
 +2. inventoinneissa tehdään havaintoja uusista kiinteistä muinaisjäännöksistä tai  
 +3. on erityisen vahvat perusteet olettaa, että paikalla on kiinteitä muinaisjäännöksiä (esim. rautakautinen kohde läheisyydessä). 
 +Muinaismuistolain kannalta erityisasemassa ovat keskiajan ja uuden ajan alun kiviset kartanolinnat (esim. Paraisten Kuitia) ja muut kartanot, joista monet ovat edelleen käytössä. Myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun kivikartanot rinnastuvat kohteina keskiaikaisiin linnoihin. 
 +Ks. Museoviraston ohje: [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/​maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf|Maaseudun ​ historiallisten asuinpaikkojen inventointi,​ ohje 2015 (5.5.2015)]], sivu 6.
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
 **Anthoni, Eric** 1970. Finlands medeltida frälse och 1500-tals adel. //​Skrifterna utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland//. Nr 442. Helsingfors. **Anthoni, Eric** 1970. Finlands medeltida frälse och 1500-tals adel. //​Skrifterna utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland//. Nr 442. Helsingfors.
-**Haggrén, Georg** 2015. Rälssin asumakartanot. //​Muinaisuutemme jäljetSuomen esi- ja varhaishistoria ​kivikaudelta ​keskiaikaan//. Helsinki 2015.+**Haggrén, Georg** 2015. Rälssin asumakartanot. ​Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna (toim.): ​//​Muinaisuutemme jäljetSuomen esi- ja varhaishistoriaa ​kivikaudelta ​keskiajalle//. Gaudeamus.
 **Nationalencyklopedin,​ Alsnö stadga**. http://​www.ne.se/​uppslagsverk/​encyklopedi/​lång/​alsnö-stadga,​ luettu 7.8.2015 **Nationalencyklopedin,​ Alsnö stadga**. http://​www.ne.se/​uppslagsverk/​encyklopedi/​lång/​alsnö-stadga,​ luettu 7.8.2015
-**Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ​ja suojelu.// Museovirasto,​ Rakennushistorian osasto.+**Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ​ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
  
  
Rivi 62: Rivi 64:
  
  
-**Gardberg, C. J.-Welin, P.O.** 1993. //Finlands medeltida borgar//. Esbo.+**Gardberg, C. J. Welin, P.O.** 1993. //Finlands medeltida borgar//. Esbo.
 **Hansson, Martin** 2011. //Medeltida borgar: maktens hus i Norden//. Lund.  **Hansson, Martin** 2011. //Medeltida borgar: maktens hus i Norden//. Lund. 
 **Lovén, Christian** 1996. //Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige//. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40. Motala. **Lovén, Christian** 1996. //Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige//. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40. Motala.
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~ ~~DISCUSSION~~
wiki/kartano.1487924366.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/02/24 10:19 / Veli-Pekka Suhonen