Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kartano

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:kartano [2019/02/05 16:09]
Helena Ranta [Määritelmä]
wiki:kartano [2022/09/30 09:43] (nykyinen)
Helena Ranta
Rivi 6: Rivi 6:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-kruunun, rälssin tai aatelin omistuksessa ollut suurtila ​+Kruunun, rälssin tai aatelin omistuksessa ollut suurtila ​
  
 Säteri on rälssiin tai aateliin kuuluvan henkilön asuinkartano Säteri on rälssiin tai aateliin kuuluvan henkilön asuinkartano
Rivi 16: Rivi 16:
 Autioituneet kartanonpaikat muistuttavat maastossa usein [[wiki:​kylänpaikka|kylänpaikkoja]] (esim. Vantaa Tavastkulla). Löydettävissä on yleensä asutukseen viittaavaa kasvillisuutta,​ kivijalkoja,​ [[wiki:​uuni|uuninraunioita]] ja [[wiki:​kellari|kellareita]]. Kartanorakennus erottuu usein ”pihapiirin” suurimpana rakennuksen pohjana. ​ Autioituneet kartanonpaikat muistuttavat maastossa usein [[wiki:​kylänpaikka|kylänpaikkoja]] (esim. Vantaa Tavastkulla). Löydettävissä on yleensä asutukseen viittaavaa kasvillisuutta,​ kivijalkoja,​ [[wiki:​uuni|uuninraunioita]] ja [[wiki:​kellari|kellareita]]. Kartanorakennus erottuu usein ”pihapiirin” suurimpana rakennuksen pohjana. ​
  
-Keskiaikaisia sätereitä ja muita kartanoita ei toistaiseksi ole tutkittu juuri lainkaan modernein arkeologisin kaivauksin. Kartanoiden rakennukset olivat keskiajalla ainakin pääosin puisia ja muistuttivat luultavasti suuria talonpoikaistaloja. Rakennusten keskinäisestä sijoittelusta ei ole juuri tietoa ennen 1600-lukua, mutta todennäköisesti ne oli ryhmitelty miespihan ympärille ja talouskeskus (tai ns. latokartano) sijaitsi hieman etäämmällä. Kartanot rakennettiin yleensä jonkin matkan päähän niiden alueella olleesta muusta asutuksesta. Kartanoiden läheisyydessä on usein kartanon perustamisen ja toiminnan seurauksena autioitunut kylänpaikka. Kartanoiden läheisyydessä on yleensä ​runsaasti 1700- ja 1800-lukujen torppia. ((Lähde ellei erikseen mainita Niukkanen 2009))+Keskiaikaisia sätereitä ja muita kartanoita ei toistaiseksi ole tutkittu juuri lainkaan modernein arkeologisin kaivauksin. Kartanoiden rakennukset olivat keskiajalla ainakin pääosin puisia ja muistuttivat luultavasti suuria talonpoikaistaloja. Rakennusten keskinäisestä sijoittelusta ei ole juuri tietoa ennen 1600-lukua, mutta todennäköisesti ne oli ryhmitelty miespihan ympärille ja talouskeskus (tai ns. latokartano) sijaitsi hieman etäämmällä. Kartanot rakennettiin yleensä jonkin matkan päähän niiden alueella olleesta muusta asutuksesta. Kartanoiden läheisyydessä on usein kartanon perustamisen ja toiminnan seurauksena autioitunut kylänpaikka ​ja runsaasti 1700- ja 1800-lukujen torppia.((Lähde ellei erikseen mainita Niukkanen 2009))
  
-Kartanon rakennuspaikan valintaan vaikuttivat hyvät maa- ja vesikulkuyhteydet sekä mahdollisuus käyttää vesivoimaa myllyihin ja sahoihin. Sijainnilla saatettiin julistaa myös korkeampaa yhteiskunnallista statusta. Keskiaikaiset asuinkartanot eli  säterit sijaitsivat usein vaikeapääsyisillä paikoilla, kuten luontaisen tai ihmisvoimin muokatun vesiesteen takana. Kartanonpaikkaan saattoi liittyä myös jonkinlaisia puolustusvarustuksia. Monella keskiajalla syntyneellä kartanolla oli maisemallinen yhteys pitäjän kirkkoon. Ennen 1500-luvun puolta väliä autioituneita tai muuhun asutukseen sulautuneita kartanonpaikkoja on vaikea tunnistaa keskiaikaisen lähdemateriaalin vähäisyyden vuoksi. ​+Kartanon rakennuspaikan valintaan vaikuttivat hyvät maa- ja vesikulkuyhteydet sekä mahdollisuus käyttää vesivoimaa myllyihin ja sahoihin. Sijainnilla saatettiin julistaa myös ympäristöä ​korkeampaa yhteiskunnallista statusta. Keskiaikaiset asuinkartanot eli säterit sijaitsivat usein vaikeapääsyisillä paikoilla, kuten luontaisen tai ihmisvoimin muokatun vesiesteen takana. Kartanonpaikkaan saattoi liittyä myös jonkinlaisia puolustusvarustuksia. Monella keskiajalla syntyneellä kartanolla oli maisemallinen yhteys pitäjän kirkkoon. Ennen 1500-luvun puolta väliä autioituneita tai muuhun asutukseen sulautuneita kartanonpaikkoja on vaikea tunnistaa keskiaikaisen lähdemateriaalin vähäisyyden vuoksi. ​
  
-{{:​wiki:​ak17285_1p.jpg?​300 |}}Myöhäiskeskiaikaisten ja uuden ajan alun **kartanolinnojen** kiviseen päärakennukseen ja todennäköisesti muihinkin kartanoihin liittyi joukko puisia sivu- ja talousrakennuksia umpipihojen ympärillä (vrt. Pohjois-Euroopan parhaiten säilynyt linna Skånen Glimmingehus). Osa kartanolinnoista on edelleen olemassa olevina rakennuksina (esim. Parainen Kuitia). Kartanolinnojen kellareita on myös hyödynnetty uudemmissa kartanoissa. Joitakin kartanolinnoja on säilynyt raunioina (esim. Raasepori Grabbacka, Loviisa Tjusterby) ja joidenkin sijaintia ei ole kyetty paikantamaan. Kartanolinnoista tai niiden jäännöksistä on yleensä tarkat mittapiirustukset. Monessa kartanolinnassa ei kuitenkaan ole tehty minkäänlaisia arkeologisia tutkimuksia.  ​+{{:​wiki:​ak17285_1p.jpg?​300 |}}Myöhäiskeskiaikaisten ja Vaasa-ajan alun **kartanolinnojen** kiviseen päärakennukseen ja todennäköisesti muihinkin kartanoihin liittyi joukko puisia sivu- ja talousrakennuksia umpipihojen ympärillä (vrt. Pohjois-Euroopan parhaiten säilynyt linna Skånen Glimmingehus). Osa kartanolinnoista on edelleen olemassa olevina rakennuksina (esim. Parainen Kuitia). Kartanolinnojen kellareita on myös hyödynnetty uudemmissa kartanoissa. Joitakin kartanolinnoja on säilynyt raunioina (esim. Raasepori Grabbacka, Loviisa Tjusterby) ja joidenkin sijaintia ei ole kyetty paikantamaan. Kartanolinnoista tai niiden jäännöksistä on yleensä tarkat mittapiirustukset. Monessa kartanolinnassa ei kuitenkaan ole tehty minkäänlaisia arkeologisia tutkimuksia.  ​
  
 Tultaessa 1700- ja 1800-luvuille rakentaminen ja maankäyttö voivat olla suurimmissa ja rikkaimmissa kartanoissa massiivista verrattuna talonpoikaskyliin. Niihin liittyi vallan ja vaurauden esiin tuominen kunnioitusta herättävillä rakennuksilla,​ monumentaalisilla puistorakennelmilla ja vaikuttavilla maisemanäkymillä. Suuressa osassa kartanoita pihapiirin ja puiston maastonmuotoja on muokattu varsinkin 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa voimakkaasti täytemaaterasseilla,​ minkä vuoksi paikan alkuperäisen topografian hahmottaminen voi olla hankalaa. ​ Tultaessa 1700- ja 1800-luvuille rakentaminen ja maankäyttö voivat olla suurimmissa ja rikkaimmissa kartanoissa massiivista verrattuna talonpoikaskyliin. Niihin liittyi vallan ja vaurauden esiin tuominen kunnioitusta herättävillä rakennuksilla,​ monumentaalisilla puistorakennelmilla ja vaikuttavilla maisemanäkymillä. Suuressa osassa kartanoita pihapiirin ja puiston maastonmuotoja on muokattu varsinkin 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa voimakkaasti täytemaaterasseilla,​ minkä vuoksi paikan alkuperäisen topografian hahmottaminen voi olla hankalaa. ​
Rivi 28: Rivi 28:
 Suurmiehiä ja mahtitalonpoikia on arkeologisten löytöjen perusteella ollut Suomessa viimeistään rautakaudelta lähtien. Keskiaikainen rälssi muodostettiin Ruotsin valtakunnassa virallisesti kuningas Magnus Ladulås Birgerssonin eli suomalaisittain Maunu Ladonlukon valtakaudella noin 1275–1290. Kirkon ohella verovapauden sai erilaisia kuninkaanpalvelijoita sekä talonpoikia,​ jotka pystyivät varustamaan ja ylläpitämään ratsumiehen kuninkaan armeijaan. Taustalla oli siirtyminen ledung-järjestelmästä keskiaikaiseen sodankäyntitapaan.((Nationalencyklopedin,​ Alsnö stadga. http://​www.ne.se/​uppslagsverk/​encyklopedi/​lång/​alsnö-stadga,​ luettu 7.8.2015)) 1500-luvun jälkipuoliskolla rälssioikeus katsottiin periytyväksi,​ eikä ratsupalvelusta enää edellytetty,​ mikä johti aateliston muodostumiseen. Suurmiehiä ja mahtitalonpoikia on arkeologisten löytöjen perusteella ollut Suomessa viimeistään rautakaudelta lähtien. Keskiaikainen rälssi muodostettiin Ruotsin valtakunnassa virallisesti kuningas Magnus Ladulås Birgerssonin eli suomalaisittain Maunu Ladonlukon valtakaudella noin 1275–1290. Kirkon ohella verovapauden sai erilaisia kuninkaanpalvelijoita sekä talonpoikia,​ jotka pystyivät varustamaan ja ylläpitämään ratsumiehen kuninkaan armeijaan. Taustalla oli siirtyminen ledung-järjestelmästä keskiaikaiseen sodankäyntitapaan.((Nationalencyklopedin,​ Alsnö stadga. http://​www.ne.se/​uppslagsverk/​encyklopedi/​lång/​alsnö-stadga,​ luettu 7.8.2015)) 1500-luvun jälkipuoliskolla rälssioikeus katsottiin periytyväksi,​ eikä ratsupalvelusta enää edellytetty,​ mikä johti aateliston muodostumiseen.
  
-Monen kartanon perustana oli vaurastunut talonpoikaistila,​ joka oli saanut verovapauden korvaukseksi ratsupalveluksesta. Rälssimiehet ja aateliset saivat maata lisäksi läänityksinä,​ pantteina, ostoina ja perintöinä. Varakkaimmilla rälssi- ja aatelismiehillä saattoi olla omistuksessaan useampia kartanoita. Heidän asuinkartanoitaan kutsuttiin säteriksi. Rälssi rakensi myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa myös kivisiä kartanolinnoja,​ joissa tärkeimpänä päämääränä oli puolustuksen sijasta oman arvoaseman korostaminen(( Haggrén 2015: 439.))+Monen kartanon perustana oli vaurastunut talonpoikaistila,​ joka oli saanut verovapauden korvaukseksi ratsupalveluksesta. Rälssimiehet ja aateliset saivat maata lisäksi läänityksinä,​ pantteina, ostoina ja perintöinä. Varakkaimmilla rälssi- ja aatelismiehillä saattoi olla omistuksessaan useampia kartanoita. Heidän asuinkartanoitaan kutsuttiin säteriksi. Rälssi rakensi myöhäiskeskiajalla ja Vaasa-ajan alussa myös kivisiä kartanolinnoja,​ joissa tärkeimpänä päämääränä oli puolustuksen sijasta oman arvoaseman korostaminen((Haggrén 2015: 439.)).
  
 Vaikka kartanoiden joukossa oli joitakin todellisia suurtiloja, useimmat niistä vastasivat kooltaan joko suuria tai tavanomaisia talonpoikaistiloja. Kartanoiden alaisuudessa oli usein lampuotitiloja ja torppia. Niistä osa oli kartanoiden perustamia. Monen lampuotitilan tai torpan historia juontuu itsenäisyytensä menettäneeseen ja kartanon alle joutuneeseen talonpoikaistilaan. Kartanoiden maihin sulautettiin yleensä läheisiä talonpoikaiskyliä,​ jolloin niiden tonttimaat joko autioituivat tai säilyivät käytössä lampuotitilojen tai torppien paikkoina (esim. Helsinki, Kårböle). Vaikka kartanoiden joukossa oli joitakin todellisia suurtiloja, useimmat niistä vastasivat kooltaan joko suuria tai tavanomaisia talonpoikaistiloja. Kartanoiden alaisuudessa oli usein lampuotitiloja ja torppia. Niistä osa oli kartanoiden perustamia. Monen lampuotitilan tai torpan historia juontuu itsenäisyytensä menettäneeseen ja kartanon alle joutuneeseen talonpoikaistilaan. Kartanoiden maihin sulautettiin yleensä läheisiä talonpoikaiskyliä,​ jolloin niiden tonttimaat joko autioituivat tai säilyivät käytössä lampuotitilojen tai torppien paikkoina (esim. Helsinki, Kårböle).
Rivi 52: Rivi 52:
 3. on erityisen vahvat perusteet olettaa, että paikalla on kiinteitä muinaisjäännöksiä (esim. rautakautinen kohde läheisyydessä). 3. on erityisen vahvat perusteet olettaa, että paikalla on kiinteitä muinaisjäännöksiä (esim. rautakautinen kohde läheisyydessä).
 Muinaismuistolain kannalta erityisasemassa ovat keskiajan ja uuden ajan alun kiviset kartanolinnat (esim. Paraisten Kuitia) ja muut kartanot, joista monet ovat edelleen käytössä. Myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun kivikartanot rinnastuvat kohteina keskiaikaisiin linnoihin. Muinaismuistolain kannalta erityisasemassa ovat keskiajan ja uuden ajan alun kiviset kartanolinnat (esim. Paraisten Kuitia) ja muut kartanot, joista monet ovat edelleen käytössä. Myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun kivikartanot rinnastuvat kohteina keskiaikaisiin linnoihin.
-Ks. Museoviraston ohje: [[http://www.nba.fi/fi/File/2722/​maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf|Maaseudun ​ historiallisten asuinpaikkojen inventointi,​ ohje 2015 (5.5.2015)]],​ sivu 6.+Ks. Museoviraston ohje: [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/​maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf|Maaseudun ​ historiallisten asuinpaikkojen inventointi,​ ohje 2015 (5.5.2015)]],​ sivu 6.
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
wiki/kartano.1549375783.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2019/02/05 16:09 / Helena Ranta