Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
wiki:kirkkohauta [2017/05/02 14:21] Helena Ranta [Kuvaus] |
wiki:kirkkohauta [2019/02/05 16:13] Helena Ranta [Määritelmä] |
||
---|---|---|---|
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
{{:wiki:kirkkohaudat_tornio.jpg?450|}} | {{:wiki:kirkkohaudat_tornio.jpg?450|}} | ||
===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
- | Kirkkorakennuksen lattian alla oleva hauta tai hautapaikka | + | |
+ | kirkkorakennuksen lattian alla oleva hauta | ||
Rivi 24: | Rivi 25: | ||
===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
- | Varhaisimmat varsinaiset kirkkohaudat ajoittuvat Suomessa 1200-luvulle, josta lähtien etenkin papiston edustajat ja muut seurakunnan merkkihenkilöt saivat hautasijan kirkon lattian alta. Tapa yleistyi huomattavasti vasta uudelle ajalle tultaessa. Voimakkaiden hajujen ja lattian alustan täyttymisen myötä kirkkojen lattioiden alle hautaamisesta tuli ongelma 1700-luvulla ja tapaa ryhdyttiin hygieniasyistä rajoittamaan ja lopulta kokonaan kieltämään 1770-luvulta lähtien. Vanhan Suomen alueella tapa jatkui pidempään. Koko Suomessa kirkon lattian alle hautaaminen kiellettiin keisarillisella asetuksella vuonna 1822. Kieltoa kierrettiin rakentamalla kirkkomaalle sukujen omia hautakappeleita.((Talve 1988: 5–7; Hiekkanen 2003: 156–157; Wirkkala 1945: 27–30)) | + | Varhaisimmat varsinaiset kirkkohaudat ajoittuvat Suomessa 1200-luvulle, mistä lähtien etenkin papiston edustajat ja muut seurakunnan merkkihenkilöt saivat hautasijan kirkon lattian alta. Tapa yleistyi huomattavasti vasta uudelle ajalle tultaessa. Voimakkaiden hajujen ja lattian alustan täyttymisen myötä kirkkojen lattioiden alle hautaamisesta tuli ongelma 1700-luvulla ja tapaa ryhdyttiin hygieniasyistä rajoittamaan ja lopulta kokonaan kieltämään 1770-luvulta lähtien. Vanhan Suomen alueella tapa jatkui pidempään. Koko Suomessa kirkon lattian alle hautaaminen kiellettiin keisarillisella asetuksella vuonna 1822. Kieltoa kierrettiin rakentamalla kirkkomaalle sukujen omia hautakappeleita.((Talve 1988: 5–7; Hiekkanen 2003: 156–157; Wirkkala 1945: 27–30)) |
===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
Rivi 33: | Rivi 34: | ||
===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
- | **Hiekkanen, Markus** 1988. //Polvesta polveen täällä. Espoon kirkon esiinkaivettua menneisyyttä.// Espoon seurakunnat. Lappeenranta. | + | **Hiekkanen, Markus** 1988. //Polvesta polveen täällä. Espoon kirkon esiinkaivettua menneisyyttä.// Espoon seurakunnat, Lappeenranta. |
**Hiekkanen, Markus** 2003. //Suomen kivikirkot keskiajalla.// Keuruu. | **Hiekkanen, Markus** 2003. //Suomen kivikirkot keskiajalla.// Keuruu. | ||
**Paavola, Kirsti** 1988. //Kepeät mullat. Kirjallisiin ja esineellisiin lähteisiin perustuva tutkimus Pohjois-Pohjanmaan rannikon kirkkohaudoista.// Acta Universitatis Ouluensis, Humaniora B 28. Oulu. | **Paavola, Kirsti** 1988. //Kepeät mullat. Kirjallisiin ja esineellisiin lähteisiin perustuva tutkimus Pohjois-Pohjanmaan rannikon kirkkohaudoista.// Acta Universitatis Ouluensis, Humaniora B 28. Oulu. |