Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu wiki:luokka:maaseudun_historialliset_asuinpaikat wiki:luokka:elinkeinot wiki:luokka:maatalouselinkeinot}}


====== Kiviaita ======
{{:wiki:dg626_1fix.jpg?450|}}

===== Määritelmä =====

Luonnonkivistä ladottu (kylmämuurattu) aita

===== Kuvaus =====
 
Kiviaitojen rakenne koostuu yleensä kahdesta, isommista kivistä kylmämuuratusta seinämästä, joiden väliin jäävä tila on täytetty pienemmillä kivillä. Tällainen aita voi olla varsin leveä. Myös kapeat, yhdestä seinämästä koostuvat aidat ovat yleisiä. Routavaurioiden välttämiseksi aidat on voitu perustaa varta vasten maahan kaivettuun ojaan. Toisaalta viljelymaalta raivatuista kivistä kootut aidat saattavat olla ladelmanomaisia ja ilman selvää rakenteellisuutta. Kiviaita oli joko kokonaan kivestä rakennettu tai sen yläosa saattoi olla puuta.  

===== Historia ja käyttö =====

{{ :wiki:kiviaitoja.jpg?300|}}Kiviaitojen varhaishistoriaa ei Suomessa tunneta. Erilaiset aitaukset ja muurit kuuluvat kuitenkin olennaisesti historialliseen maanviljelyyn. Aitojen tarkoitus oli pitää vapaasti metsissä laiduntava karja ja muut eläimet poissa vainioilta, niityiltä ja pihapiireistä ja toisaalta sulkea karja laitumelle. Karja kuljetettiin navetalta laitumille aidattua karjakujaa pitkin. Aitoja pystytettiin lisäksi kylien ja talojen omistusten välisille rajoille sekä taloihin johtavien teitten varsille. Aitamallit saattoivat vaihdella, mutta perusperiaate oli, että mitä lähempänä kylää aita oli, sitä tiheämmäksi tai paremmin se oli tehty((Korhonen 2003: 426)).

Suurin osa aidoista ja aitauksista tehtiin puusta. Puuaidat tarvitsivat kuitenkin jatkuvaa kunnostamista ja ylläpitoa, ja valtiovalta pyrki puupulan vuoksi edistämään kiviaitojen rakentamista. Pohjanmaalla rakennettiin lähdetietojen perusteella kiviaitoja jo 1700-luvulla. Paljon työvoimaa vaativina kiviaidat yleistyivät ainakin Ruotsissa vasta 1800-luvun puolestavälistä lähtien. 


===== Ajoitus =====

Kiviaitoja on vaikea ajoittaa. Niiden ikää voi yrittää jäljittää vanhoissa kartoissa näkyvien maankäyttökuvioiden perusteella. Useimmat aidat lienevät 100–200 vuoden ikäisiä. Toisaalta tunnetaan joitakin kiviaitoja, joiden voidaan perustellusti arvioida olevan jopa keskiaikaisia. Ajankohtaa, jolloin aita on jäänyt ”pois käytöstä” on vaikea määritellä, sillä ne rajaavat usein maisematilaa edelleenkin. 

===== Levintä =====

Kiviaitoja on kaikkialla, missä pellot ja maasto ovat olleet kivisiä. Erityisen leimallisia ne ovat perinteisessä savolaisessa viljelysmaisemassa sekä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.

===== Suojelustatus =====

[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]]. 
===== Lähteet =====

**Korhonen, Teppo** 2003. Perinne hallitsee maataloustekniikkaa. //Suomen maatalouden historia// I. Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki: 405–444
**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu//. Museovirasto, Rakennushistorian osasto.

===== Muu kirjallisuus =====



===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
