Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:kiviaita


Kiviaita

Määritelmä

Luonnonkivistä ladottu (kylmämuurattu) aita

Kuvaus

Kiviaitojen rakenne koostuu yleensä kahdesta, isommista kivistä kylmämuuratusta seinämästä, joiden väliin jäävä tila on täytetty pienemmillä kivillä. Tällainen aita voi olla varsin leveä. Myös kapeat, yhdestä seinämästä koostuvat aidat ovat yleisiä. Routavaurioiden välttämiseksi aidat on voitu perustaa varta vasten maahan kaivettuun ojaan. Toisaalta viljelymaalta raivatuista kivistä kootut aidat saattavat olla ladelmanomaisia ja ilman selvää rakenteellisuutta. Kiviaita oli joko kokonaan kivestä rakennettu tai sen yläosa saattoi olla puuta.

Historia ja käyttö

Kiviaitojen varhaishistoriaa ei Suomessa tunneta. Erilaiset aitaukset ja muurit kuuluvat kuitenkin olennaisesti historialliseen maanviljelyyn. Aitojen tarkoitus oli pitää vapaasti metsissä laiduntava karja ja muut eläimet poissa vainioilta, niityiltä ja pihapiireistä ja toisaalta sulkea karja laitumelle. Karja kuljetettiin navetalta laitumille aidattua karjakujaa pitkin. Aitoja pystytettiin lisäksi kylien ja talojen omistusten välisille rajoille sekä taloihin johtavien teitten varsille. Aitamallit saattoivat vaihdella, mutta perusperiaate oli, että mitä lähempänä kylää aita oli, sitä tiheämmäksi tai paremmin se oli tehty1).

Suurin osa aidoista ja aitauksista tehtiin puusta. Puuaidat tarvitsivat kuitenkin jatkuvaa kunnostamista ja ylläpitoa, ja valtiovalta pyrki puupulan vuoksi edistämään kiviaitojen rakentamista. Pohjanmaalla rakennettiin lähdetietojen perusteella kiviaitoja jo 1700-luvulla. Paljon työvoimaa vaativina kiviaidat yleistyivät ainakin Ruotsissa vasta 1800-luvun puolestavälistä lähtien.

Kiviaitoja on myös kirkkomaiden ympärillä ja vanhojen rautateiden varsilla kipinäaitoina.

Ajoitus

Kiviaitoja on vaikea ajoittaa. Niiden ikää voi yrittää jäljittää vanhoissa kartoissa näkyvien maankäyttökuvioiden perusteella. Useimmat aidat lienevät 100–200 vuoden ikäisiä. Toisaalta tunnetaan joitakin kiviaitoja, joiden voidaan perustellusti arvioida olevan jopa keskiaikaisia. Ajankohtaa, jolloin aita on jäänyt ”pois käytöstä” on vaikea määritellä, sillä ne rajaavat usein maisematilaa edelleenkin.

Levintä

Kiviaitoja on kaikkialla, missä pellot ja maasto ovat olleet kivisiä. Erityisen leimallisia ne ovat perinteisessä savolaisessa viljelysmaisemassa sekä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.

Suojelustatus

Kiviaita on muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös jos se on jäännös jo kauan aikaa sitten lakanneesta asutuksesta, viljelystä tai muusta toiminnasta. Aidat, jotka edelleen liittyvät kiinteästi olemassa olevaan asutusrakenteeseen ja maankäyttöön eivät ole muinaisjäännöksiä, eivät myöskään 1900-luvulla hävinneen talon pihapiiriin liittyvät aidat tai yksittäiset, nuorelta vaikuttavat kiviaitaladelmat. Käytössä olevien kirkkotarhojen kiviaidat eivät myöskään ole muinaisjäännöksiä, vaan ne ovat kirkkolain suojaamia. Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 110.

Lähteet

Korhonen, Teppo 2003. Perinne hallitsee maataloustekniikkaa. Julkaisussa Rasila, Viljo & Jutikkala, Eino & Mäkelä-Alitalo, Anneli (toim.): Suomen maatalouden historia I. Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle: 405–444. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 914:1. Helsinki.
Niukkanen, Marianna 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.

Muu kirjallisuus

Viitteet

1) Korhonen 2003: 426
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/kiviaita.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/11 07:34 / Veli-Pekka Suhonen