Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:konekivääriasema

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:konekivääriasema [2016/12/12 14:38]
Helena Ranta [Määritelmä]
wiki:konekivääriasema [2020/10/19 11:15] (nykyinen)
Helena Ranta [Suojelustatus]
Rivi 9: Rivi 9:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Konekiväärin ​tuliasemaksi rakennettu ​katettu tai avoin linnoituslaite.+konekiväärin ​tuliasemaksi rakennettu linnoituslaite
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-Kestolinnoitetut konekivääriasemat on helppo tunnistaa kokonsa ja ampuma-aukkojensa ja -sektoriensa perusteella (ks. alla Historia ja käyttö). Kenttälinnoitetut konekivääriasemat saattavat sen sijaan erottua taisteluhaudoissa olevina syvännyksinä tai pelkkinä erillisinä kuoppina. Joskus sijainti, ampuma-aukko tai konekiväärin jalustaa varten tehdyt maakumpareet paljastavat niiden olevan konekiväärien asemia.  ​+Kestolinnoitetut konekivääriasemat on helppo tunnistaa kokonsa ja ampuma-aukkojensa ja -sektoriensa perusteella (ks. alla Historia ja käyttö). Kenttälinnoitetut konekivääriasemat saattavat sen sijaan erottua ​[[wiki:​taisteluhauta|taisteluhaudoissa]] olevina syvännyksinä tai pelkkinä erillisinä kuoppina. Joskus sijainti, ampuma-aukko tai konekiväärin jalustaa varten tehdyt maakumpareet paljastavat niiden olevan konekiväärien asemia.  ​
  
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-Ensimmäisen maailmansodan ​aikaisiin puolustusasemiin rakennettiin katettuja, tykkitulen kestäviä konekiväärin tuliasemia. Konekivääriasemat olivat joko maahan ​kaivettuja tai kallioon louhittujaAsemat tuettiin muuratuilla kivillä ja betonilla ja niihin rakennettiin usein myös teräspalkeilla tuettu betonikattoPohjakaavaltaan betonista valetut ja kivestä muuratut ​konekivääriasemat ​olivat nelikulmioita. Torjuntasuunnan puoleinen seinä ​on usein muodoltaan kaareva tai suora ja siinä oli  sektorimaisesti ulospäin laajeneva ​ampuma‐aukkoAmpuma‐aukon alapuolella sisäseinän juuressa ​on syvennys konekiväärin jalustan tukijaloille. Konekivääriasemat olivat joko takaa täysin avoimia ​tai takaseinällisiä.((Lagerstedt 2014: 1718.))+Ensimmäisen maailmansodan ​aikaiset kenttälinnoitetut konekivääriasemat kaivettiin ​maahan. ​Avonainen konekivääriasema oli taisteluhaudan reunalla sijaitseva syvennys, jonka keskellä oli yleensä maasta rakennettu kumpu, jolle konekivääri asetettiinKatetut kenttälinnoitetut ​konekivääriasemat ​oli tuettu hirsillä mutta joissakin tapauksissa ​on käytetty myös hirsiä ​ja vähäisiä määriä betoniaKonekivääriasemissa on yleensä havaittavissa jälkiä ​ampuma-aukoista ja asemien eteen raivatuista ampumasektoreistaPääkaupunkiseudulla ​on myös kestolinnoitettuja,​ katettuja konekivääriasemia,​ joiden rakennusmateriaaleina käytettiin muurattuja kiviä ​tai betonia. Katot oli tuettu teräspalkeilla.((Lagerstedt 2008a: 41–44; Lagerstedt 2008b: 15–16; ​Lagerstedt 2014: 4447.))
  
-Toisen maailmansodan ​aikana konekivääreitä sijoitettiin useisiin erityyppisiin tuliasemiinTaisteluhautojen yhteydessä on yksinkertaisia ampumasyvennusten kaltaisia pesäkkeitä, jotka ovat olleet noin 1,5 metrin levyisiä ​ja metrin pituisiaPesäkkeet ovat olleet puilla tuettuja asemiajoissa on ollut puinen koroke ja ampuma-aukko konekiväärille.((Lagerstedt ​2011: 23–24.))+Toisen maailmansodan ​aikaiset kenttälinnoitetut konekivääriasemat muistuttavat rakenteeltaan ensimmäisen maailmansodan aikaisia asemiaKatettujen asemien katot saattoivat koostua useista hirsikerroista, jotka oli peitetty kivillä ​ja maallaKestolinnoitetut konekivääriasemat rakennettiin betonista. Järeimmät laitteet olivat teräsbetonikorsujajoihin liittyi konekiväärin asekammion lisäksi myös majoitustiloja. Konekivääreitä sijoitettiin myös valuteräskuvuista valmistettuihin pesäkkeisiin.((Arimo 1981; Lagerstedt ​2009: 10–11; Lagerstedt 2012: 23–32 ja 35.))
  
-Taisteluhaudoista erillään oli avonaisia konekivääriasemia. Ne olivat puurakenteilla tuettuja maahan kaivettuja kuoppia. Ne voidaan tunnistaa ampuma-aukostaan ja -sektoristaan. Ampuma-aukon alapuolella,​ pesäkkeen pohjalla on usein maakumpu, jonka päälle konekivääri on asetettu.((Lagerstedt ​2011: 23–24.))+Taisteluhaudoista erillään oli avonaisia konekivääriasemia. Ne olivat puurakenteilla tuettuja maahan kaivettuja kuoppia. Ne voidaan tunnistaa ampuma-aukostaan ja -sektoristaan. Ampuma-aukon alapuolella,​ pesäkkeen pohjalla on usein maakumpu, jonka päälle konekivääri on asetettu.((Lagerstedt ​2012: 23–24.))
  
-Katetut kenttälinnoitetut konekivääripesäkkeet rakennettiin maahan kaivettuihin ja hirsillä tuettuihin kuoppiin tai joskus maakumpuihin,​ joiden sisällä oli hirsivarustus. Katto on tuettu hirsillä ja sen päälle on ladottu kiviä ja läjitetty maata. Pesäkkeessä saattaa olla ampuma-aukkoja useampaan suuntaan. Ampuma-aukon eteen on kaivettu ampumasektori tai ampuma-aukkoa on voitu suojata maavalleilla.((Lagerstedt ​2011: 23–24.))+Katetut kenttälinnoitetut konekivääripesäkkeet rakennettiin maahan kaivettuihin ja hirsillä tuettuihin kuoppiin tai joskus maakumpuihin,​ joiden sisällä oli hirsivarustus. Katto on tuettu hirsillä ja sen päälle on ladottu kiviä ja läjitetty maata. Pesäkkeessä saattaa olla ampuma-aukkoja useampaan suuntaan. Ampuma-aukon eteen on kaivettu ampumasektori tai ampuma-aukkoa on voitu suojata maavalleilla.((Lagerstedt ​2012: 23–24.))
  
  
Rivi 38: Rivi 38:
  
    
-Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä, toisen ​maailmansodan kohteet eivät ​toistaiseksi ​ole muinaisjäännöksiä,​ mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. [[http://www.nba.fi/fi/File/2779/​ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. ​+Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia ​kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen ​maailmansodan kohteet eivät ole kiinteitä ​muinaisjäännöksiä,​ mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. ​Ks. Museoviraston ohje [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/​ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. ​
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
- +**Arimo, Reino** 1981. //Suomen linnoittamisen historia 1918–1944//​. Otava, Helsinki. ​ 
-**Lagerstedt,​ John** ​2012. //Salpalinjasotahistoriallisten kohteiden arkeologinen ​inventointi ​2009–2012//. Museovirasto+**Lagerstedt,​ John** ​2008a. //Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet Suomessa Sotilaskäytöstä suojelukohteiksi//​. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopistokulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia,  
-**Lagerstedt,​ John** ​2014. //HelsinkiEnsimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke//. InventointiselvitysMuseovirastoarkeologiset kenttäpalvelut.+**Lagerstedt,​ John** 2008b. //​Pohjois-Kymenlaakso. Sotahistoriallisten muinaisjäännösten ​inventointi//​. ​Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa
 +**Lagerstedt,​ John** ​2009. //HankoKoverhar. Tuulipuistoalueen sotahistoriallisten kohteiden inventointi//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. 
 +**LagerstedtJohn** 2012. //​Salpalinja,​ sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012//​. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
 **Lagerstedt,​ John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille//​. Helsingin kaupunginmuseo. ​ **Lagerstedt,​ John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille//​. Helsingin kaupunginmuseo. ​
  
wiki/konekivääriasema.1481546284.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2016/12/12 14:38 / Helena Ranta