Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

wiki:konekivääriasema


Konekivääriasema

Määritelmä

konekiväärin tuliasemaksi rakennettu linnoituslaite

Kuvaus

Kestolinnoitetut konekivääriasemat on helppo tunnistaa kokonsa ja ampuma-aukkojensa ja -sektoriensa perusteella (ks. alla Historia ja käyttö). Kenttälinnoitetut konekivääriasemat saattavat sen sijaan erottua taisteluhaudoissa olevina syvännyksinä tai pelkkinä erillisinä kuoppina. Joskus sijainti, ampuma-aukko tai konekiväärin jalustaa varten tehdyt maakumpareet paljastavat niiden olevan konekiväärien asemia.

Historia ja käyttö

Ensimmäisen maailmansodan aikaiset kenttälinnoitetut konekivääriasemat kaivettiin maahan. Avonainen konekivääriasema oli taisteluhaudan reunalla sijaitseva syvennys, jonka keskellä oli yleensä maasta rakennettu kumpu, jolle konekivääri asetettiin. Katetut kenttälinnoitetut konekivääriasemat oli tuettu hirsillä mutta joissakin tapauksissa on käytetty myös hirsiä ja vähäisiä määriä betonia. Konekivääriasemissa on yleensä havaittavissa jälkiä ampuma-aukoista ja asemien eteen raivatuista ampumasektoreista. Pääkaupunkiseudulla on myös kestolinnoitettuja, katettuja konekivääriasemia, joiden rakennusmateriaaleina käytettiin muurattuja kiviä tai betonia. Katot oli tuettu teräspalkeilla.1)

Toisen maailmansodan aikaiset kenttälinnoitetut konekivääriasemat muistuttavat rakenteeltaan ensimmäisen maailmansodan aikaisia asemia. Katettujen asemien katot saattoivat koostua useista hirsikerroista, jotka oli peitetty kivillä ja maalla. Kestolinnoitetut konekivääriasemat rakennettiin betonista. Järeimmät laitteet olivat teräsbetonikorsuja, joihin liittyi konekiväärin asekammion lisäksi myös majoitustiloja. Konekivääreitä sijoitettiin myös valuteräskuvuista valmistettuihin pesäkkeisiin.2)

Taisteluhaudoista erillään oli avonaisia konekivääriasemia. Ne olivat puurakenteilla tuettuja maahan kaivettuja kuoppia. Ne voidaan tunnistaa ampuma-aukostaan ja -sektoristaan. Ampuma-aukon alapuolella, pesäkkeen pohjalla on usein maakumpu, jonka päälle konekivääri on asetettu.3)

Katetut kenttälinnoitetut konekivääripesäkkeet rakennettiin maahan kaivettuihin ja hirsillä tuettuihin kuoppiin tai joskus maakumpuihin, joiden sisällä oli hirsivarustus. Katto on tuettu hirsillä ja sen päälle on ladottu kiviä ja läjitetty maata. Pesäkkeessä saattaa olla ampuma-aukkoja useampaan suuntaan. Ampuma-aukon eteen on kaivettu ampumasektori tai ampuma-aukkoa on voitu suojata maavalleilla.4)

Ajoitus

Ensimmäinen maailmansota, toinen maailmansota

Levintä

Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaiset linnoitus- ja sotatoimialueet.

Suojelustatus

Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen maailmansodan kohteet eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet.

Lähteet

Arimo, Reino 1981. Suomen linnoittamisen historia 1918–1944. Otava, Helsinki.
Lagerstedt, John 2008a. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet Suomessa Sotilaskäytöstä suojelukohteiksi. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia,
Lagerstedt, John 2008b. Pohjois-Kymenlaakso. Sotahistoriallisten muinaisjäännösten inventointi. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
Lagerstedt, John 2009. Hanko, Koverhar. Tuulipuistoalueen sotahistoriallisten kohteiden inventointi. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
Lagerstedt, John 2012. Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
Lagerstedt, John 2014. Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille. Helsingin kaupunginmuseo.

Muu kirjallisuus

Viitteet

1) Lagerstedt 2008a: 41–44; Lagerstedt 2008b: 15–16; Lagerstedt 2014: 44–47.
2) Arimo 1981; Lagerstedt 2009: 10–11; Lagerstedt 2012: 23–32 ja 35.
3) , 4) Lagerstedt 2012: 23–24.
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/konekivääriasema.txt · Viimeksi muutettu: 2020/10/19 11:15 / Helena Ranta