Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:konekivääriasema

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Viimeisin revisio Both sides next revision
wiki:konekivääriasema [2016/12/12 14:46]
Helena Ranta [Historia ja käyttö]
wiki:konekivääriasema [2019/02/05 16:18]
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 9: Rivi 9:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Konekiväärin ​tuliasemaksi rakennettu ​katettu tai avoin linnoituslaite.+konekiväärin ​tuliasemaksi rakennettu linnoituslaite
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-Kestolinnoitetut konekivääriasemat on helppo tunnistaa kokonsa ja ampuma-aukkojensa ja -sektoriensa perusteella (ks. alla Historia ja käyttö). Kenttälinnoitetut konekivääriasemat saattavat sen sijaan erottua taisteluhaudoissa olevina syvännyksinä tai pelkkinä erillisinä kuoppina. Joskus sijainti, ampuma-aukko tai konekiväärin jalustaa varten tehdyt maakumpareet paljastavat niiden olevan konekiväärien asemia.  ​+Kestolinnoitetut konekivääriasemat on helppo tunnistaa kokonsa ja ampuma-aukkojensa ja -sektoriensa perusteella (ks. alla Historia ja käyttö). Kenttälinnoitetut konekivääriasemat saattavat sen sijaan erottua ​[[wiki:​taisteluhauta|taisteluhaudoissa]] olevina syvännyksinä tai pelkkinä erillisinä kuoppina. Joskus sijainti, ampuma-aukko tai konekiväärin jalustaa varten tehdyt maakumpareet paljastavat niiden olevan konekiväärien asemia.  ​
  
  
Rivi 22: Rivi 22:
 Toisen maailmansodan aikaiset kenttälinnoitetut konekivääriasemat muistuttavat rakenteeltaan ensimmäisen maailmansodan aikaisia asemia. Katettujen asemien katot saattoivat koostua useista hirsikerroista,​ jotka oli peitetty kivillä ja maalla. Kestolinnoitetut konekivääriasemat rakennettiin betonista. Järeimmät laitteet olivat teräsbetonikorsuja,​ joihin liittyi konekiväärin asekammion lisäksi myös majoitustiloja. Konekivääreitä sijoitettiin myös valuteräskuvuista valmistettuihin pesäkkeisiin.((Arimo 1981; Lagerstedt 2009: 10–11; Lagerstedt 2012: 23–32 ja 35.)) Toisen maailmansodan aikaiset kenttälinnoitetut konekivääriasemat muistuttavat rakenteeltaan ensimmäisen maailmansodan aikaisia asemia. Katettujen asemien katot saattoivat koostua useista hirsikerroista,​ jotka oli peitetty kivillä ja maalla. Kestolinnoitetut konekivääriasemat rakennettiin betonista. Järeimmät laitteet olivat teräsbetonikorsuja,​ joihin liittyi konekiväärin asekammion lisäksi myös majoitustiloja. Konekivääreitä sijoitettiin myös valuteräskuvuista valmistettuihin pesäkkeisiin.((Arimo 1981; Lagerstedt 2009: 10–11; Lagerstedt 2012: 23–32 ja 35.))
  
-Taisteluhaudoista erillään oli avonaisia konekivääriasemia. Ne olivat puurakenteilla tuettuja maahan kaivettuja kuoppia. Ne voidaan tunnistaa ampuma-aukostaan ja -sektoristaan. Ampuma-aukon alapuolella,​ pesäkkeen pohjalla on usein maakumpu, jonka päälle konekivääri on asetettu.((Lagerstedt ​2011: 23–24.))+Taisteluhaudoista erillään oli avonaisia konekivääriasemia. Ne olivat puurakenteilla tuettuja maahan kaivettuja kuoppia. Ne voidaan tunnistaa ampuma-aukostaan ja -sektoristaan. Ampuma-aukon alapuolella,​ pesäkkeen pohjalla on usein maakumpu, jonka päälle konekivääri on asetettu.((Lagerstedt ​2012: 23–24.))
  
 Katetut kenttälinnoitetut konekivääripesäkkeet rakennettiin maahan kaivettuihin ja hirsillä tuettuihin kuoppiin tai joskus maakumpuihin,​ joiden sisällä oli hirsivarustus. Katto on tuettu hirsillä ja sen päälle on ladottu kiviä ja läjitetty maata. Pesäkkeessä saattaa olla ampuma-aukkoja useampaan suuntaan. Ampuma-aukon eteen on kaivettu ampumasektori tai ampuma-aukkoa on voitu suojata maavalleilla.((Lagerstedt 2012: 23–24.)) Katetut kenttälinnoitetut konekivääripesäkkeet rakennettiin maahan kaivettuihin ja hirsillä tuettuihin kuoppiin tai joskus maakumpuihin,​ joiden sisällä oli hirsivarustus. Katto on tuettu hirsillä ja sen päälle on ladottu kiviä ja läjitetty maata. Pesäkkeessä saattaa olla ampuma-aukkoja useampaan suuntaan. Ampuma-aukon eteen on kaivettu ampumasektori tai ampuma-aukkoa on voitu suojata maavalleilla.((Lagerstedt 2012: 23–24.))
Rivi 38: Rivi 38:
  
    
-Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä, toisen ​maailmansodan kohteet eivät ​toistaiseksi ​ole muinaisjäännöksiä,​ mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​2779/​ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. ​+Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia ​kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen ​maailmansodan kohteet eivät ole kiinteitä ​muinaisjäännöksiä,​ mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. ​Ks. Museoviraston ohje [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​2779/​ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. ​
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
-**Arimo, ​R**1981. Suomen linnoittamisen historia 1918–1944. Helsinki. Otava.  +**Arimo, ​Reino** 1981. //Suomen linnoittamisen historia 1918–1944//Otava, ​Helsinki.  
-**Lagerstedt,​ John** 2008a. //​Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet Suomessa Sotilaskäytöstä suojelukohteiksi//​. Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia, ​pro gradu -tutkielma. +**Lagerstedt,​ John** 2008a. //​Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet Suomessa Sotilaskäytöstä suojelukohteiksi//​. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia,  
-**Lagerstedt,​ John** 2008b. //​Pohjois-Kymenlaakso. Sotahistoriallisten muinaisjäännösten inventointi//​. ​Museovirasto+**Lagerstedt,​ John** 2008b. //​Pohjois-Kymenlaakso. Sotahistoriallisten muinaisjäännösten inventointi//​. ​Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa
-**Lagerstedt,​ John** 2009. Hanko, Koverhar. Tuulipuistoalueen sotahistoriallisten kohteiden inventointi. ​Museovirasto+**Lagerstedt,​ John** 2009. //Hanko, Koverhar. Tuulipuistoalueen sotahistoriallisten kohteiden inventointi//Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa
-**Lagerstedt,​ John** 2012. //​Salpalinja,​ sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012//​. ​Museovirasto.+**Lagerstedt,​ John** 2012. //​Salpalinja,​ sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012//​. ​Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
 **Lagerstedt,​ John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille//​. Helsingin kaupunginmuseo. ​ **Lagerstedt,​ John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille//​. Helsingin kaupunginmuseo. ​
  
wiki/konekivääriasema.txt · Viimeksi muutettu: 2020/10/19 11:15 / Helena Ranta