Käyttäjän työkalut
wiki:kullanhuuhdontapaikka
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
wiki:kullanhuuhdontapaikka [2017/03/24 21:43] Helena Ranta [Kuvaus] |
wiki:kullanhuuhdontapaikka [2020/10/19 11:54] (nykyinen) Helena Ranta [Suojelustatus] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Kullanhuuhdontapaikoilla on useimmiten runsaasti erilaisia jäännöksiä varsinaisesta huuhdontatoiminnasta sekä siihen liittyvästä asutuksesta. Kullanhuuhdonnasta kertovat esim. padot, kaivannot ja huuhdontakasat sekä vesirännien, koneiden ja työvälineiden jäännökset. Asutuksen jälkiä ovat muun muassa kämpänpohjat ja erilaisten muiden rakennuksien jäännökset. Kullanhuuhdontapaikoilla voi myös olla jäljellä valtausten rajapyykkejä.((Heinäaho et al. 2012; Hirviniemi et al. 1982; Niukkanen 2009: 48)) | + | Kullanhuuhdontapaikoilla on useimmiten runsaasti erilaisia jäännöksiä varsinaisesta huuhdontatoiminnasta sekä siihen liittyvästä asutuksesta. Kullanhuuhdonnasta kertovat esim. padot, kaivannot ja huuhdontakasat sekä vesirännien, koneiden ja työvälineiden jäännökset. Asutuksen jälkiä ovat muun muassa kämpänpohjat ja erilaisten muiden [[wiki:talonpohja|rakennuksien jäännökset]]. Kullanhuuhdontapaikoilla voi myös olla jäljellä valtausten rajapyykkejä.((Heinäaho et al. 2012; Hirviniemi et al. 1982; Niukkanen 2009: 48)) |
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| Historiallisten lähteiden ensimmäiset maininnat Lapista löytyneestä kullasta ovat peräisin 1500-luvulta, mutta tiedot ovat varsin epämääräisiä ja niiden totuudenperää voidaan kyseenalaistaa. Mahdollisesta löytöpaikasta ei myöskään ole sen tarkempaa tietoa.((Stigzelius 1986: 9–10)) | Historiallisten lähteiden ensimmäiset maininnat Lapista löytyneestä kullasta ovat peräisin 1500-luvulta, mutta tiedot ovat varsin epämääräisiä ja niiden totuudenperää voidaan kyseenalaistaa. Mahdollisesta löytöpaikasta ei myöskään ole sen tarkempaa tietoa.((Stigzelius 1986: 9–10)) | ||
| - | Suomen ensimmäiset varmat kultalöydöt ovat 1800-luvulla. Pieniä kultalöytöjä tehtiin jo 1830- ja 1840-luvulla Keminmaalla ja Kuusamossa ja 1860-luvulla Tenojoella, mutta esiintymät olivat varsin vaatimattomia. Mittavampia kultaesiintymiä löytyi lopulta 1860-luvun lopulla Ivalojoen varrelta. Ne johtivat vuosien 1870–1872 kultaryntäykseen. Vuonna 1873 Palsinojalta löytyi merkittävä kultaesiintymä ja vuonna 1879 Sotajoelta. Ivalon lisäksi kultaa huuhdottiin paljon Tolosjoen itäpuolella Laanilassa. Sieltä oli löytynyt kultaa vuonna 1887. Perinteisen kullanhuuhdonnan ohella Ivalon ja Laanilan kulta-alueilla alettiin harjoittaa koneellista huuhdontaa 1920-luvulla kun Oy Ivalojoki Ab ja Oy Lapin Kulta aloittivat toimintansa. Molemmat yritykset velkaantuivat pian ja niiden toiminta loppui jo muutaman vuoden kuluttua.((Stigzelius 1986: 12–164)) | + | Suomen ensimmäiset varmat kultalöydöt ovat 1800-luvulla. Pieniä kultalöytöjä tehtiin jo 1830- ja 1840-luvulla Keminmaalla ja Kuusamossa sekä 1860-luvulla Tenojoella, mutta esiintymät olivat varsin vaatimattomia. Mittavampia kultaesiintymiä löytyi lopulta 1860-luvun lopulla Ivalojoen varrelta. Ne johtivat vuosien 1870–1872 kultaryntäykseen. Vuonna 1873 Palsinojalta löytyi merkittävä kultaesiintymä ja vuonna 1879 Sotajoelta. Ivalon lisäksi kultaa huuhdottiin paljon Tolosjoen itäpuolella Laanilassa. Sieltä oli löytynyt kultaa vuonna 1887. Perinteisen kullanhuuhdonnan ohella Ivalon ja Laanilan kulta-alueilla alettiin harjoittaa koneellista huuhdontaa 1920-luvulla, kun Oy Ivalojoki Ab ja Oy Lapin Kulta aloittivat toimintansa. Molemmat yritykset velkaantuivat pian ja niiden toiminta loppui jo muutaman vuoden kuluttua.((Stigzelius 1986: 12–164)) |
| Tankavaarasta löytyi vuonna 1934 rikas kultaesiintymä, joka johti vilkkaaseen kullanhuuhdontaan. Lemmenjoelta kultaa oli löytynyt jo 1900-luvun alussa, mutta epäonnistuneet koehuuhdonnat ja kullanetsinnät seuraavilla vuosikymmenillä tappoivat uskon Lemmenjoen kultaan. Uusia löytöjä saatiin kuitenkin vuonna 1945, mikä jälkeen kultaa on huuhdottu alueella aktiivisesti.((Stigzelius 1986: 175–207)) | Tankavaarasta löytyi vuonna 1934 rikas kultaesiintymä, joka johti vilkkaaseen kullanhuuhdontaan. Lemmenjoelta kultaa oli löytynyt jo 1900-luvun alussa, mutta epäonnistuneet koehuuhdonnat ja kullanetsinnät seuraavilla vuosikymmenillä tappoivat uskon Lemmenjoen kultaan. Uusia löytöjä saatiin kuitenkin vuonna 1945, mikä jälkeen kultaa on huuhdottu alueella aktiivisesti.((Stigzelius 1986: 175–207)) | ||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
| Pohjois-Suomi | Pohjois-Suomi | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) kullanhuuhdontaan liittyvät rakennelmat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 48]]. | + | Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) kullanhuuhdontaan liittyvät rakennelmat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 48. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| - | **Heinäaho, Heli, Mattila, Hanna, Syrjänen, Inkeri & Launonen, Kauko** (toim.) 2012. //Kultajoki kertoo: julkaisu Kultamuseon suorittamista tutkimus-, inventointi- ja entisöintitöistä Ivalojoella 1975–2010//. Kultamuseon julkaisuja 32. Tankavaara: Kultamuseosäätiö. | + | **Heinäaho, Heli & Mattila, Hanna & Syrjänen, Inkeri & Launonen, Kauko** (toim.) 2012. //Kultajoki kertoo: julkaisu Kultamuseon suorittamista tutkimus-, inventointi- ja entisöintitöistä Ivalojoella 1975–2010//. Kultamuseon julkaisuja 32. Tankavaara: Kultamuseosäätiö. |
| - | **Hirviniemi, Helena, Kaltiainen, Pirjo, Haavikko, Jari, Mustakallio, Marja & Bonsdorff, Margareta von** 1982. //Ivalojoki, Sotajoki, Palsioja: mittauspiirustuksia kullankaivajien rakennuksista ja rakennelmista.// Oulun yliopisto ja Kultamuseo. | + | **Hirviniemi, Helena & Kaltiainen, Pirjo & Haavikko, Jari & Mustakallio, Marja & Bonsdorff, Margareta von** 1982. //Ivalojoki, Sotajoki, Palsioja: mittauspiirustuksia kullankaivajien rakennuksista ja rakennelmista.// Oulun yliopisto ja Kultamuseo. |
| - | **Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset: tunnistaminen ja suojelu.// Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. Helsinki: Museovirasto. | + | **Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset: tunnistaminen ja suojelu.// Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. Museovirasto, Helsinki. |
| - | **Stigzelius, Herman** 1986. //Kultakuume: Lapin kullan historia.// Helsinki: Suomen matkailuliitto. | + | **Stigzelius, Herman** 1986. //Kultakuume: Lapin kullan historia.// Suomen matkailuliitto, Helsinki. |
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
wiki/kullanhuuhdontapaikka.1490384593.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/24 21:43 / Helena Ranta