Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kylänpaikka

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
wiki:kylänpaikka [2018/08/08 07:33]
Veli-Pekka Suhonen
wiki:kylänpaikka [2018/09/19 12:57] (nykyinen)
Veli-Pekka Suhonen
Rivi 29: Rivi 29:
 {{ :​wiki:​img_9212.jpg?​300|}}Kylien muotoutumishistoriaa ei tunneta Suomessa kovinkaan hyvin. Osalla vanhan peltoviljelyalueen kylistä on kuitenkin varmuudella rautakaudelle ulottuvat juuret (esim. Pirkkala Tursiannotko). Keskiajan ja uuden ajan taiteen kylien kokonaismäärä ilmenee vasta Kustaa Vaasan aikaisista veroluetteloista. Kyliä ja yksinäistaloja oli 1560-luvulla Suomessa (Karjalan 700 kylää mukaan lukien) noin 7 500, joissa monissa oli useita erillisiä tonttimaita. Uuden ajan alun lähteissä näkyy vain osa jo keskiajalla autioituneista kylistä.((Lähde Niukkanen 2009 ellei erikseen mainita.)) {{ :​wiki:​img_9212.jpg?​300|}}Kylien muotoutumishistoriaa ei tunneta Suomessa kovinkaan hyvin. Osalla vanhan peltoviljelyalueen kylistä on kuitenkin varmuudella rautakaudelle ulottuvat juuret (esim. Pirkkala Tursiannotko). Keskiajan ja uuden ajan taiteen kylien kokonaismäärä ilmenee vasta Kustaa Vaasan aikaisista veroluetteloista. Kyliä ja yksinäistaloja oli 1560-luvulla Suomessa (Karjalan 700 kylää mukaan lukien) noin 7 500, joissa monissa oli useita erillisiä tonttimaita. Uuden ajan alun lähteissä näkyy vain osa jo keskiajalla autioituneista kylistä.((Lähde Niukkanen 2009 ellei erikseen mainita.))
  
-Keskiaikaisten ​kylien rakenteeseen vaikutti voimakkaasti sarkajako. Muinais- eli lohkojaosta siirryttiin valtiovallan ja lainsäädännön johdosta sarkajakoon,​ kun kaikki kylän rintapellot alettiin aidata kahdeksi erilliseksi vainioksi, jotka vuorovuosin olivat kesannolla ja viljaviljelyksessä. Sarkajakoisissa vainioissa kukin talo viljeli suurta määrää pitkiä ja kapeita sarkoja. Ensimmäiset tiedot sarkajaosta Suomessa ovat 1300-luvun alkupuolelta. Uudistus toteutettiin Varsinais-Suomen saaristopitäjien joissakin kylissä jo 1300-luvun alkupuolella,​ Satakunnassa se sai jalansijaa 1300-luvulla,​ Länsi- ja Itä-Uudeltamaalta varhaisimmat tiedot sarkajaosta ovat vuosilta 1412–1414,​ mutta maakunnan itäosassa maininnat ovat harvinaisia ennen 1530-luvun loppua.+Keskiajalla ​kylien rakenteeseen vaikutti voimakkaasti sarkajako. Muinais- eli lohkojaosta siirryttiin valtiovallan ja lainsäädännön johdosta sarkajakoon,​ kun kaikki kylän rintapellot alettiin aidata kahdeksi erilliseksi vainioksi, jotka vuorovuosin olivat kesannolla ja viljaviljelyksessä. Sarkajakoisissa vainioissa kukin talo viljeli suurta määrää pitkiä ja kapeita sarkoja. Ensimmäiset tiedot sarkajaosta Suomessa ovat 1300-luvun alkupuolelta. Uudistus toteutettiin Varsinais-Suomen saaristopitäjien joissakin kylissä jo 1300-luvun alkupuolella,​ Satakunnassa se sai jalansijaa 1300-luvulla,​ Länsi- ja Itä-Uudeltamaalta varhaisimmat tiedot sarkajaosta ovat vuosilta 1412–1414,​ mutta maakunnan itäosassa maininnat ovat harvinaisia ennen 1530-luvun loppua.
  
 {{ :​wiki:​img_0832.jpg?​300|}}Läntisellä peltoviljelyalueella (Varsinais-Suomi,​ Satakunta, Häme, Uusimaa) vallitseva asutusmuoto oli kyläasutus,​ jossa talojen talouskeskukset sijaitsivat kylän yhteisellä tonttialueella,​ ja jota ympäröivät sarka- tai lohkojaossa olleet rintapellot. Kylien tonttimaat sijaitsivat lounaisten ja eteläisten maakuntien peltoviljelyalueella yleensä viljelyyn kelpaamattomilla,​ peltojen ja niittyjen ympäröimillä moreenikumpareilla tai selänteiden päivänpuoleisilla,​ tuulensuojaisilla terasseilla metsän ja pellon reunassa. Kylän talot saattoivat sijaita joko yhtenä keskittymänä (ryhmäkylä,​ raittikylä) tai hajallaan kahdella tai useammalla tonttimaalla (sekakylä, hajakylä). Jälkimmäisessä tapauksessa saattaa olla kyse alun perin kahdesta tai useammasta kylästä, jotka on yhdistetty ennen 1560-lukua. Hajakylärakenne voi olla myös muisto sarkajakoa edeltävästä asutustyypistä. Monissa kylissä tonttimaiden paikat vaihtelivat ajan saatossa. ​ {{ :​wiki:​img_0832.jpg?​300|}}Läntisellä peltoviljelyalueella (Varsinais-Suomi,​ Satakunta, Häme, Uusimaa) vallitseva asutusmuoto oli kyläasutus,​ jossa talojen talouskeskukset sijaitsivat kylän yhteisellä tonttialueella,​ ja jota ympäröivät sarka- tai lohkojaossa olleet rintapellot. Kylien tonttimaat sijaitsivat lounaisten ja eteläisten maakuntien peltoviljelyalueella yleensä viljelyyn kelpaamattomilla,​ peltojen ja niittyjen ympäröimillä moreenikumpareilla tai selänteiden päivänpuoleisilla,​ tuulensuojaisilla terasseilla metsän ja pellon reunassa. Kylän talot saattoivat sijaita joko yhtenä keskittymänä (ryhmäkylä,​ raittikylä) tai hajallaan kahdella tai useammalla tonttimaalla (sekakylä, hajakylä). Jälkimmäisessä tapauksessa saattaa olla kyse alun perin kahdesta tai useammasta kylästä, jotka on yhdistetty ennen 1560-lukua. Hajakylärakenne voi olla myös muisto sarkajakoa edeltävästä asutustyypistä. Monissa kylissä tonttimaiden paikat vaihtelivat ajan saatossa. ​
wiki/kylänpaikka.1533702837.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2018/08/08 07:33 / Veli-Pekka Suhonen