Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:lasitehdas

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:lasitehdas [2017/03/24 22:38]
Helena Ranta
wiki:lasitehdas [2020/04/16 07:27] (nykyinen)
Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus]
Rivi 10: Rivi 10:
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Lasiteollisuus on arkeologian kannalta erityisen merkittävä teollisuudenala,​ koska niin tuotantolaitoksista ja tuotantoprosesseista kuin tuotantojätteestä ja valmiista tuotteistakin jää yleensä merkittäviä jälkiä ja jäännöksiä maaperään. ​ 
  
-Lasitehdasrakennuksen eli lasihytin pohja uuneineen on vanhojen lasitehtaiden merkittävin yksittäinen kiinteä muinaisjäännös. Tehdasrakennukset olivat 1900-luvun alkuun asti suuria lautarakenteisia hyttejäjoten niistä ei juuri ole säilynyt ​kuin kivijalkojaSulatusuunit olivat suuriaesimerkiksi Someron Åvikissa tutkittu uuninperustus oli noin 7 x 4 metriä. Uunien kivestä rakennetut perustukset oli kaivettu maahan, kun taas maanpinnan yläpuoliset osat olivat yleensä tiilestä. Sulatusuunin sulatustilassa ​ja toisinaan myös tulikanavissa jouduttiin korkean lämpötilan vuoksi käyttämään tuontisavesta valmistettuja tulenkestäviä tiiliäSamaa nspiippusavea käytettiin myös lasinsulatusastioiden eli upokkaiden valmistusmateriaalinaSulatusuunit rapautuivat nopeasti ​ja ne oli muurattava vuosittain uudestaan.((Matiskainen et al. 1991))+Lasin valmistuksesta,​ tuotantolaitoksistaprosesseista ​kuin tuotantojätteestä ja valmiista tuotteista jää yleensä merkittäviä jälkiä ja jäännöksiä maaperäänLasitehtaiden perustaminen vaati luvan (privilegion), ja tehtaisiin liittyvää arkistoaineistoa on varsin paljonMonista tehtaista löytyy palovakuutus- ymkarttoja liitteineenNiissä löytyy usein tietoja rakennuksista ​ja koko tehdasalueesta
  
-{{ :​wiki:​img_1099.jpg?​300|}}Lasitehtaan tärkein rakennus oli lasihyttijoita suurilla tehtailla saattoi olla kaksi tai kolmeLasihytin keskellä oli sulatusuunijossa raaka-aineista sulatettiin lasia ja jonka äärellä lasinpuhaltajat valmistivat erilaisia tuotteita kuten pulloja, pikareita ja ikkunalasiaValmiit lasiesineet ​oli jäähdytettävä hitaasti jäähdytysuunissa. Joissakin jäähdytysuuneissa käytettiin sulatusuunin hukkalämpöätoiset ​olivat ​erillisiä uunejaLasihytissä oli lisäksi muita uuneja kuten upokkaiden lämmitysuuni ​ja puunkuivatusuunejaIkkunalasia valmistavissa tehtaissa oli lisäksi ikkunalasin oikaisu-uuni,​ jossa lasinpuhaltajien valmistamat suuret ikkunalasilieriöt avattiin suuriksi levyiksi tai ruuduiksiSuomessa on arkeologisesti kaivettu yksi sulatusuuni (Someron Åvik) ja yksi ikkunalasinoikaisu-uuni (Sipoon Mariedal).((Matiskainen et al. 1991.))+Lasihytin pohja uuneineen on tavallisesti tehtaiden merkittävin jäännösHytit olivat 1900-luvun alkuun asti lautarakenteisiaeikä niistä ei ole säilynyt kuin kivijalkojaSulatusuunit olivat suuriaesimerkiksi Someron Åvikissa 7 x 4 metriäUunien kiviperustukset ​oli kaivettu maahanmaanpinnan yläpuoliset osat olivat ​yleensä tiilestäUunin sulatustilassa ​ja toisinaan tulikanavissa käytettiin tuontisavesta valmistettuja tulenkestäviä tiiliäSamaa nspiippusavea käytettiin myös sulatusastioiden eli upokkaiden valmistusmateriaalina. Nopeasti rapautuneet uunit muurattiin vuosittain uudestaan.((Matiskainen et al. 1991))
  
-Lasitehtaiden toiminta ​synnytti runsaasti jätettä. Sen avulla ​on mahdollista saada tietoa ​tehtaiden ​tuotannosta ja myös raaka-aineista. ​Toisinaan tehtaan ​paikalla voi olla jopa jätelasikumpu,​ vaikka ​lasinsirpaleista ​suuri osa on kerätty talteen ja sulatettu uudelleen. Osa jätteestä on masuunikuonan näköistä sinistä lasikuonaa, osa erilaisia sulaneen lasin palasia ja sirpaleita. Joukossa on myös keraamista jätettä kuten lasinsulatuksessa käytettyjen upokkaiden palasia. Lasitehtaan ympäristöön on usein levinnyt paljon lasinsiruja ja erilaista kuonaa sekä raaka-aineena käytettyä kvartsia, mikä auttaa tehtaan jäännösten paikantamista. ​+{{ :​wiki:​img_1099.jpg?​300|}}Suurilla tuotantolaitoksilla saattoi olla kaksi tai kolme hyttiä. Hytin keskellä oli sulatusuuni,​ jossa raaka-aineet sulatettiin ja jonka äärellä lasinpuhaltajat valmistivat mm. pulloja, pikareita ja ikkunalasia. Valmiit lasiesineet jäähdytettiin jäähdytysuunissa. Joissakin jäähdytysuuneissa käytettiin sulatusuunin hukkalämpöä,​ toiset olivat erillisiä uuneja. Lasihytissä oli muitakin uuneja, kuten upokkaiden lämmitysuuni ja puunkuivatusuuneja. Ikkunalasia valmistavissa tehtaissa oli ikkunalasin oikaisu-uuni,​ jossa suuret ikkunalasilieriöt avattiin levyiksi tai ruuduiksi. Suomessa on arkeologisesti kaivettu yksi sulatusuuni (Someron Åvik) ja yksi ikkunalasinoikaisu-uuni (Sipoon Mariedal).((Matiskainen et al. 1991.)) 
 + 
 +Tuotanto ​synnytti runsaasti jätettä. Sen avulla ​saa tietoa tuotannosta ja raaka-aineista. ​Tehtaan ​paikalla voi olla jätelasikumpu,​ vaikka ​sirpaleista ​suuri osa käytetty uudestaan. Osa jätteestä on masuunikuonan näköistä sinistä lasikuonaa, osa erilaisia sulaneen lasin palasia ja sirpaleita. Joukossa on myös keraamista jätettä kuten lasinsulatuksessa käytettyjen upokkaiden palasia. Lasitehtaan ympäristöön on usein levinnyt paljon lasinsiruja ja erilaista kuonaa sekä raaka-aineena käytettyä kvartsia, mikä auttaa tehtaan jäännösten paikantamista.((Vanhatalo & Matiskainen 1986)) ​
    
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
-Lasiteollisuus sai Suomessa alkunsa vuonna 1681, kun Uuteenkaupunkiin perustettiin lasitehdas. Tehdas paloi kuitenkin vain neljä vuotta myöhemmin ja kesti vuosikymmeniä ennen kuin lasia seuraavan kerran valmistettiin Suomessa. Someron Åvikiin perustettiin lasitehdas vuonna 1748. Ruotsin ajan lopulla Suomessa sai alkunsa vielä seitsemän uutta tehdasta ja itärajan takana Karjalan Kannaksella saman verran lisää. Lasiteollisuus juurtui Suomeen jäädäkseen. Useimpien lasitehtaiden ympärille kasvoi ruukkimainen teollisuusyhteisö,​ johon kuului teollisuusrakennusten ohella työväen asuinrakennusten ohella mm. konttori ja lasivarasto sekä tehtaanomistajien käytössä ollut päärakennus. ((Matiskainen et al 1991)) 
  
-Ruotsin ajalla lasitehtaita ​perustettiin ​Suomeen erityisesti runsaiden polttopuuvarojen vuoksiTehtaat pyrittiin sijoittamaan metsärikkaille seuduille, mistä hyvä esimerkki on Urjalan NuutajärviRunsaiden metsävarojen ohella lasitehtaiden sijoittumiseen vaikutti sopivien hiekkaesiintyminen löytyminenSopivinta oli hieno, tasalaatuinen hiekkaHiekan rautapitoisuuden vuoksi lähes kaikki valmistettu lasi oli vihreätä tai ruskeata ellei massaan lisätty värinpoistoainetta kuten mangaanioksidia. Lasinvalmistuksen kannalta parhaita hiekkaesiintymiä Suomessa oli Porin lähellä Tuorsniemessäjossa toimi lasitehdas vuosina 1781–1868. Tuorsniemen hiekan rautapitoisuus oli niin alhainen, että tuotettu lasi oli vihreän sijaan vihertävää. ((Annala 1931: 64-72))+Lasiteollisuus sai Suomessa alkunsa vuonna 1681, kun Uuteenkaupunkiin ​perustettiin ​lasitehdasTehdas paloi neljä vuotta myöhemmin ja kesti vuosikymmeniä ennen kuin lasia seuraavan kerran valmistettiin SuomessaSomeron Åvikiin perustettiin lasitehdas vuonna 1748Ruotsin ajan lopulla sai alkunsa vielä seitsemän tehdasta ja itärajan takana Karjalan Kannaksella saman verran lisääUseimpien tehtaiden ympärille kasvoi ruukkimainen yhteisöjohon kuului työväen asuinrakennusten ohella mmkonttori ja lasivarasto sekä tehtaanomistajien käytössä ollut päärakennus((Matiskainen et al. 1991))
  
-Kolmas lasiteollisuuden sijoittumiseen vaikuttanut tekijä oli kätevä vientiyhteysmaantie tai mieluiten satama, josta tuotteita voitiin viedä suoraan Tukholmaan ja Turkuun (esimIin Olhava eli Nyby sekä Pirttikylän Berga) sekä sittemmin 1800-luvulla Pietariin (esim. Mustasaaren Grönvik). Puutuhkan ja siitä uutetun potaskan sekä kalkin ohella lasin pääraaka-ainetta oli hiekka. Muiden raaka-aineiden osuus oli niin pieni, ettei niiden kuljetus ​tuonut ​ongelmia. ​+Lasitehtaita perustettiin Suomeen erityisesti polttopuuvarojen vuoksitehtaat pyrittiin sijoittamaan metsärikkaille seuduilleSijoittumiseen vaikutti myös sopivien hiekkaesiintyminen löytyminen. Puutuhkan ja siitä uutetun potaskan sekä kalkin ohella lasin pääraaka-ainetta oli hiekka. Muiden raaka-aineiden osuus oli niin pieni, ettei niiden kuljetus ​tuottanut ​ongelmia. ​Parasta oli hieno, tasalaatuinen hiekka. Hiekan rautapitoisuuden vuoksi lähes kaikki lasi oli vihreätä tai ruskeata ellei massaan lisätty värinpoistoainetta kuten mangaanioksidia. Parhaita esiintymiä oli Porin lähellä Tuorsniemessä,​ jossa toimi lasitehdas 1781–1868. Sen hiekan rautapitoisuus oli niin alhainen, että lasi oli vihreän sijaan vain vihertävää.((Annala 1931: 64–72))
  
-Sahateollisuuden ekspansion myötä 1800-luvun lopulla monille sahoille kertyi valtavat määrät hukkapuutajota voitiin käyttää esimerkiksi lasiteollisuuden polttopuuna. Tämä oli taustalla perustettaessa ​mm. Kotkan lasitehdasta vuonna 1872. Uusia tehtaita perustettiin 1800-luvulla Suomeen 26 ja 1900-luvulla kymmeniä lisää. Valtaosa tehtaista on sittemmin suljettu. ((Vanhatalo & Matiskainen 1986)) +Kolmas tuotantolaitosten sijoittumiseen vaikuttanut tekijä olivat liikenneyhteydet;​ maantie tai satamajosta tuotteita vietiin ​mm. Tukholmaan ​ja Turkuun sekä 1800-luvulla ​Pietariin 
- +
-Vanhimpia 1700- ja 1800-luvun lasitehtaita varten oli pystytetty suuria hyttirakennuksia,​ mutta 1900-luvulla ​pienimmät lasiverstaat saatettiin sijoittaa jo olemassa oleviin rakennuksiin ja suhteellisen vaatimattomiin tiloihin. Osa 1900-luvun lasitehtaista on ollut lyhytikäisiä ja ne tunnetaan varsin huonosti. Simo Vanhatalo on inventoinut ennen vuotta 1985 toimintansa lopettaneiden lasitehtaiden paikat. Inventoinnin piiriin kuului 58 tehdasta, joista runsaat puolet oli perustettu ennen vuotta 1900.((Matiskainen & Vanhatalo 1986)) Sen jälkeen on lopettanut joukko tehtaita ja esimerkiksi Nuutajärvellä teollinen tuotanto on 2010-luvulla muuttunut pienimuotoiseksi taidelasin valmistukseksi. +
- +
-Lasitehtaiden perustaminen on aina vaatinut luvan (privilegion). Yksistään tämän vuoksi lasitehtaisiin liittyvää arkistoaineistoa on säilynyt varsin paljon. Useista tehtaista löytyy lisäksi palovakuutus- ym. karttoja liitteineen. Niissä löytyy usein yksityiskohtaista tietoa rakennuksista ja koko tehdasalueesta.+
  
 +Sahateollisuuden ekspansion myötä 1800-luvun lopulla sahoille kertyi hukkapuuta, jota voitiin käyttää lasiteollisuuden polttopuuna. Tämä oli taustalla perustettaessa mm. Kotkan lasitehdasta vuonna 1872. Uusia tehtaita perustettiin 1800-luvulla Suomeen 26 ja 1900-luvulla kymmeniä lisää. Valtaosa tehtaista on sittemmin suljettu. ​
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
 +
 Vuodesta 1681 eteenpäin. Vuodesta 1681 eteenpäin.
  
Rivi 40: Rivi 38:
  
 Erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä länsirannikolla. Erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä länsirannikolla.
- 
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
 +Teollista aikaa eli 1860-lukua edeltävien lasitehtaiden jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. ​
 +
  
-[[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]]. ​ 
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
-**Annala, Vilho** 1931, 1948. //Suomen lasiteollisuus 1681–1931//​ I–II. OtavaHelsinki ​+**Annala, Vilho** 1931, 1948. //Suomen lasiteollisuus 1681–1931//​ I–II. OtavaHelsinki
 **Matiskainen,​ Heikki & Haggrén, Georg & Vanhatalo, Simo** 1991. //The Archaeology of the Early Glass Industry in Finland//. Lasitutkimuksia –  Glass Research VI.  **Matiskainen,​ Heikki & Haggrén, Georg & Vanhatalo, Simo** 1991. //The Archaeology of the Early Glass Industry in Finland//. Lasitutkimuksia –  Glass Research VI. 
 +**Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
 **Vanhatalo,​ Simo & Matiskainen,​ Heikki** 1986. //Suomen lasitehtaiden teollisuusarkeologinen inventointi//​. Lasitutkimuksia – Glass Research III. Riihimäki. **Vanhatalo,​ Simo & Matiskainen,​ Heikki** 1986. //Suomen lasitehtaiden teollisuusarkeologinen inventointi//​. Lasitutkimuksia – Glass Research III. Riihimäki.
  
wiki/lasitehdas.1490387922.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/24 22:38 / Helena Ranta