Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:linnake-1500-ja-1600-luku

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Viimeisin revisio Both sides next revision
wiki:linnake-1500-ja-1600-luku [2017/03/22 07:54]
Helena Ranta
wiki:linnake-1500-ja-1600-luku [2017/05/08 09:31]
Helena Ranta
Rivi 9: Rivi 9:
  
 Vaasa- tai suurvalta-ajalla perustettu uusi linnoitus eli puolustusta varten erityisin linnoituslaittein ja -rakentein varustettu maa-alue Vaasa- tai suurvalta-ajalla perustettu uusi linnoitus eli puolustusta varten erityisin linnoituslaittein ja -rakentein varustettu maa-alue
- 
  
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-Yksikään 1500-luvun jälkipuoliskolla tai 1600-luvulla perustetuista uusista linnoista tai linnakkeista ei ole säilynyt ehjänä nykyaikaan. Bulleborg on nykyään veden alla. Muut erottavat maastossa kivirakennusten ja -muurien perustuksina, ​kellarin ​jäännöksinä,​ maavalleina ja vallihautoina. ​+Yksikään 1500-luvun jälkipuoliskolla tai 1600-luvulla perustetuista uusista linnoista tai linnakkeista ei ole säilynyt ehjänä nykyaikaan. Bulleborg on nykyään veden alla. Muut erottavat maastossa kivirakennusten ja -muurien perustuksina, ​[[wiki:​kellari|kellareiden]] ​jäännöksinä,​ maavalleina ja [[wiki:​vallihauta|vallihautoina]].
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-Uuden ajan alkupuoli 1500-luvun jälkipuolisko ja 1600-luku ​merkitsi ​asteittaista siirtymistä keskiaikaisista linnoista bastionilinnoituksiin. Keskiaikaisiin linnoihin lisättiin uudenaikaisia varustuksia (ks. [[wiki:​bastionilinnoitus]]). Lisäksi maahan perustettiin useita uusia linnakkeita. Näitä linnakkeita ​on kuitenkin Kajaanin linnaa lukuun ottamatta tutkittu yllättävän vähän. Ajanjakson linnoitteista ei ole tällä hetkellä historiallisiin ja arkeologisiin lähteisiin perustuvaa kokonaiskuvaa. Erityisen huonosti tunnetaan ajanjakson kuluessa eri puolelle Suomea rakennetut pienet skanssit eli maavallilinnat. Varsinaisiksi linnoiksi tai linnoituksiksi on mahdollista luokitella ainakin Imatran Bullerborg, Kajaanin linna, Kivennavan linna, Karvian Kyrön skanssi, Savonlinnan Orivirran saarto, Oulun linna, Ristiinan ​Brahenlinna ​ja Tammisaaren Slottsbacken. Lisäksi pienempiä skansseja on ollut ainakin Nurmeksessa,​ Braheassa (nyk. Lieksa), Reisjärvellä sekä nykyisen Venäjän puolella Kiviniemellä,​ Taipaleella,​ Miikkulaisissa,​ Potkelassa ja Muolaalla+Uuden ajan alkupuoli1500-luvun jälkipuolisko ja 1600-luku, merkitsivät ​asteittaista siirtymistä keskiaikaisista linnoista bastionilinnoituksiin. Keskiaikaisiin linnoihin lisättiin uudenaikaisia varustuksia (ks. [[wiki:​bastionilinnoitus]]). Lisäksi maahan perustettiin useita uusia linnakkeita, joita  ​on kuitenkin Kajaanin linnaa lukuun ottamatta tutkittu yllättävän vähän. Ajanjakson linnoitteista ei ole tällä hetkellä historiallisiin ja arkeologisiin lähteisiin perustuvaa kokonaiskuvaa. Erityisen huonosti tunnetaan ajanjakson kuluessa eri puolelle Suomea rakennetut pienet ​[[wiki:​skanssi|skanssit]] eli maavallilinnat. Varsinaisiksi linnoiksi tai linnoituksiksi on mahdollista luokitella ainakin Imatran Bullerborg, Kajaanin linna, Kivennavan linna, Karvian Kyrön skanssi, Savonlinnan Orivirran saarto, Oulun linna, Ristiinan ​Brahelinna ​ja Tammisaaren Slottsbacken. Lisäksi pienempiä skansseja on ollut ainakin Nurmeksessa,​ Braheassa (nyk. Lieksa), Reisjärvellä sekä nykyisen Venäjän puolella Kiviniemellä,​ Taipaleella,​ Miikkulaisissa,​ Potkelassa ja Muolaassa
  
  
-Suomen viimeisenä keskiaikaistyyppisenä linnana ​on tavallisesti pidetty ​Kajaaniin 1600-luvun alussa perustettua linnaa. Ulkomuodoltaan varsin ​vanhanaikainen ​Ristiinan ​Brahenlinna ​rakennettiin kuitenkin niinkin myöhään kuin vasta 1640-luvun lopulla. ​Brahenlinna ​koostuu pohjakaavaltaan suorakulmaisesta ympärysmuurista,​ jonka kapeassa kaakkoispäässä on porttitorni. Muurissa olevassa lisäsakarassa oli vartio- ja puolustustorni. Linnan sisällä on ollut kaivo ja 20 x 9 metriä laaja kaksikerroksinen rakennus.((Kauranen 2005: 67.))+Suomen viimeisenä keskiaikaistyyppisenä linnana ​pidetään ​Kajaaniin 1600-luvun alussa perustettua linnaa. Ulkomuodoltaan varsin ​vanhapiirteinen ​Ristiinan ​Brahelinna ​rakennettiin kuitenkin niinkin myöhään kuin vasta 1640-luvun lopulla. ​Brahelinna ​koostuu pohjakaavaltaan suorakulmaisesta ympärysmuurista,​ jonka kapeassa kaakkoispäässä on porttitorni. Muurissa olevassa lisäsakarassa oli vartio- ja puolustustorni. Linnan sisällä on ollut kaivo ja 20 x 9 metriä laaja kaksikerroksinen rakennus.((Kauranen 2005: 67.))
  
-Vuonna 1619 valmistunut pohjakaavaltaan suorakulmainen Kajaanin linna käsitti aluksi kivimuurin, molemmissa linnanpäädyissä ​sijaitsevat pyöreät tornit ​sekä sisäpihalla olevia puurakennuksia. Kreivi Pietari Brahen määräyksestä 1650-luvulla aloitetun linnan toisen rakennuskauden aikana puuosia korvattiin kivirakenteilla. Linna toimi hallinnollisena keskuksena, vankilana ja sotilastukikohtana. Kajaanin linna antautui Suuren Pohjan sodan (1700–21) aikana piirityksen jälkeen venäläisille. ​Linna palautui Uudenkaupungin rauhan (1721) jälkeen Ruotsille ja paikalla pidettiin pientä varuskuntaa 1790-luvulle saakka. Linnan muurit kuitenkin rapistuivat ja kajaanilaiset hakivat sieltä kiviä talojensa rakennusaineeksi. ((Heikkinen 2004))+Vuonna 1619 valmistunut pohjakaavaltaan suorakulmainen Kajaanin linna käsitti aluksi kivimuurin, molemmissa linnanpäädyissä ​sijaitsevan pyöreän tornin ​sekä sisäpihalla olevia puurakennuksia. Kreivi Pietari Brahen määräyksestä 1650-luvulla aloitetun linnan toisen rakennuskauden aikana puuosia korvattiin kivirakenteilla. Linna toimi hallinnollisena keskuksena, vankilana ja sotilastukikohtana. Kajaanin linna antautui Suuren Pohjan sodan (1700–21) aikana piirityksen jälkeen venäläisille. ​Se palautui Uudenkaupungin rauhan (1721) jälkeen Ruotsille ja linnan ​paikalla pidettiin pientä varuskuntaa 1790-luvulle saakka. Linnan muurit kuitenkin rapistuivat ja kajaanilaiset hakivat sieltä kiviä talojensa rakennusaineeksi.((Heikkinen 2004))
  
-Pohjakaavaltaan epäsäännölliseen Orivirran Saartoon on mahdollisesti kuulunut neljä puolustustornia ja yksi tai kaksi porttia porttirakennuksineen. Maastossa on edelleen näkyvissä rakennusten ja puuvarustusten perustuskiveyksiä. Kustaa Vaasan käskystä perustetun Bullerborgin tarkkaa sijaintia ei tunneta, ja on mahdollista,​ että linnansaari ​on jäänyt Imatrankosken voimalaitoksesta johtuvan vedenpinnannousun takia Vuoksen alle nykyisen Linnankosken tienoille. Kustaan Vaasan vuonna 1554 alulle panema ​Kivennavan ​linna oli pohjakaavaltaan nelikulmainen pyöreillä kulmatorneilla varustettu puulinnoitus. Vuosina 1570–1600 rakennettu, mutta keskeneräiseksi jäänyt Tammisaaren Slottsbacken olisi valmistuessaan ollut pohjakaavaltaan suorakulmainen kivilinna pyöreine kulmatorneineen. Kolmikymmenvuotisen sodan (1618–48) aikaisten sotilaskarkureiden kiinniottamista varten tukikohdaksi perustetusta Kyrön skanssista on säilynyt vain vähäisiä raunioita.((ks. Kauranen 2005: 52, 62–71))+Pohjakaavaltaan epäsäännölliseen Orivirran Saartoon on mahdollisesti kuulunut neljä puolustustornia ja yksi tai kaksi porttia porttirakennuksineen. Maastossa on edelleen näkyvissä rakennusten ja puuvarustusten perustuskiveyksiä. Kustaa Vaasan käskystä perustetun Bullerborgin tarkkaa sijaintia ei tunneta, ja on mahdollista,​ että linnasaari ​on jäänyt Imatrankosken voimalaitoksesta johtuvan vedenpinnannousun takia Vuoksen alle nykyisen Linnankosken tienoille. Kustaan Vaasan ​aloitti ​vuonna 1554 Kivennavan ​linnan rakennustyöt. Se oli pohjakaavaltaan nelikulmainen pyöreillä kulmatorneilla varustettu puulinnoitus. Vuosina 1570–1600 rakennettu, mutta keskeneräiseksi jäänyt Tammisaaren Slottsbacken olisi valmistuessaan ollut pohjakaavaltaan suorakulmainen kivilinna pyöreine kulmatorneineen. Kolmikymmenvuotisen sodan (1618–48) aikaisten sotilaskarkureiden kiinniottamista varten tukikohdaksi perustetusta Kyrön skanssista on säilynyt vain vähäisiä raunioita.((ks. Kauranen 2005: 52, 62–71))
  
    
-Oulun linna rakennettiin vuonna 1590 Oulunjoen suulla sijaitsevalle saarelle, jota kutsutaan nykyään Linnansaareksi. Oulun linna oli mahdollisesti pohjakaavaltaan nelikulmainen puu- ja maavarustus. Linnan tehtävänä oli toimia tukikohtana Vienan Karjalaan tehtäville sotaretkille. Linnansaarella tänä päivänä olevat varustukset ovat peräisin kuningas Kaarle IX:n vuonna 1605 samalle paikalle perustamasta linnasta. Vanhat puurakenteet purettiin ja tilalle rakennettiin maastoon ​sovittu ​pohjakaavaltaan nelikulmainen maavalli, jonka jokaisessa kulmassa oli bastionit. Venäläiset polttivat Oulun linnan 29.3.1715. Linna tuhoutui lähes täysin, kun salamaniskusta syttynyt ruutikellari räjähti 31.7.1793. ((ks. Kauranen 2005: 57; Paulaharju 1968: 28–32))+Oulun linna rakennettiin vuonna 1590 Oulunjoen suulla sijaitsevalle saarelle, jota kutsutaan nykyään Linnansaareksi. Oulun linna oli mahdollisesti pohjakaavaltaan nelikulmainen puu- ja maavarustus. Linnan tehtävänä oli toimia tukikohtana Vienan Karjalaan tehtäville sotaretkille. Linnansaarella tänä päivänä olevat varustukset ovat peräisin kuningas Kaarle IX:n vuonna 1605 samalle paikalle perustamasta linnasta. Vanhat puurakenteet purettiin ja tilalle rakennettiin maastoon ​sovitettu ​pohjakaavaltaan nelikulmainen maavalli, jonka jokaisessa kulmassa oli bastionit. Venäläiset polttivat Oulun linnan 29.3.1715. Linna tuhoutui lähes täysin, kun salamaniskusta syttynyt ruutikellari räjähti 31.7.1793.((ks. Kauranen 2005: 57; Paulaharju 1968: 28–32))
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
Rivi 35: Rivi 34:
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
-[[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]].  +
- +
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
 +1500–1600-luvun linnakkeet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,​]] sivu 87
  
  
Rivi 44: Rivi 43:
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
-**Gardberg, C.J. & Tuulse, Armin** 1980. Blockhus. //​Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid II: Roskilde og Bagger.// ​+**Gardberg, C.J. & Tuulse, Armin** 1980. Blockhus. ​Julkaisussa ​//​Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid II: Roskilde og Bagger.// ​
 **Heikkinen,​ Reijo** 2004. //Kajaanin linna, västinki vuosisatojen virrassa//. Kainuun Museo. Lönnrot-instituutti. **Heikkinen,​ Reijo** 2004. //Kajaanin linna, västinki vuosisatojen virrassa//. Kainuun Museo. Lönnrot-instituutti.
-**Kauranen, Veli** 2005. //Suomen vanhat linnat, kartanolinnat,​ linnoitukset ja skanssit//. Suomen tykistömuseon julkaisuja n:o 3, 2005+**Kauranen, Veli** 2005. //Suomen vanhat linnat, kartanolinnat,​ linnoitukset ja skanssit//. Suomen tykistömuseon julkaisuja n:o 3. 
 **Paulaharju,​ Ahti** 1968. //Oulun linna//. Porvoo. **Paulaharju,​ Ahti** 1968. //Oulun linna//. Porvoo.
-**Suvanto, Seppo** 1981. Gränsförsvar och gränsbefästningen. //​Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid V, Finland//. Roskilde og Bagger.+**Suvanto, Seppo** 1981. Gränsförsvar och gränsbefästningen. ​Julkaisussa ​//​Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid V, Finland//. Roskilde og Bagger.
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
wiki/linnake-1500-ja-1600-luku.txt · Viimeksi muutettu: 2019/12/27 11:24 / Veli-Pekka Suhonen