Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:linnake-1500-ja-1600-luku


Linnake 1500- ja 1600-luku

Määritelmä

Vaasa- tai suurvalta-ajalla perustettu uusi linnoitus eli puolustusta varten erityisin linnoituslaittein ja -rakentein varustettu maa-alue

Kuvaus

Yksikään 1500-luvun jälkipuoliskolla tai 1600-luvulla perustetuista uusista linnoista tai linnakkeista ei ole säilynyt ehjänä nykyaikaan. Bulleborg on nykyään veden alla. Muut erottavat maastossa kivirakennusten ja -muurien perustuksina, kellareiden jäännöksinä, maavalleina ja vallihautoina.

Historia ja käyttö

Uuden ajan alkupuoli, 1500-luvun jälkipuolisko ja 1600-luku, merkitsivät asteittaista siirtymistä keskiaikaisista linnoista bastionilinnoituksiin. Keskiaikaisiin linnoihin lisättiin uudenaikaisia varustuksia (ks. bastionilinnoitus). Lisäksi maahan perustettiin useita uusia linnakkeita, joita on kuitenkin Kajaanin linnaa lukuun ottamatta tutkittu yllättävän vähän. Ajanjakson linnoitteista ei ole tällä hetkellä historiallisiin ja arkeologisiin lähteisiin perustuvaa kokonaiskuvaa. Erityisen huonosti tunnetaan ajanjakson kuluessa eri puolelle Suomea rakennetut pienet skanssit eli maavallilinnat. Varsinaisiksi linnoiksi tai linnoituksiksi on mahdollista luokitella ainakin Imatran Bullerborg, Kajaanin linna, Kivennavan linna, Karvian Kyrön skanssi, Savonlinnan Orivirran saarto, Oulun linna, Ristiinan Brahelinna ja Tammisaaren Slottsbacken. Lisäksi pienempiä skansseja on ollut ainakin Nurmeksessa, Braheassa (nyk. Lieksa), Reisjärvellä sekä nykyisen Venäjän puolella Kiviniemellä, Taipaleella, Miikkulaisissa, Potkelassa ja Muolaassa.

Suomen viimeisenä keskiaikaistyyppisenä linnana pidetään Kajaaniin 1600-luvun alussa perustettua linnaa. Ulkomuodoltaan varsin vanhapiirteinen Ristiinan Brahelinna rakennettiin kuitenkin niinkin myöhään kuin vasta 1640-luvun lopulla. Brahelinna koostuu pohjakaavaltaan suorakulmaisesta ympärysmuurista, jonka kapeassa kaakkoispäässä on porttitorni. Muurissa olevassa lisäsakarassa oli vartio- ja puolustustorni. Linnan sisällä on ollut kaivo ja 20 x 9 metriä laaja kaksikerroksinen rakennus.1)

Vuonna 1619 valmistunut pohjakaavaltaan suorakulmainen Kajaanin linna käsitti aluksi kivimuurin, molemmissa linnanpäädyissä sijaitsevan pyöreän tornin sekä sisäpihalla olevia puurakennuksia. Kreivi Pietari Brahen määräyksestä 1650-luvulla aloitetun linnan toisen rakennuskauden aikana puuosia korvattiin kivirakenteilla. Linna toimi hallinnollisena keskuksena, vankilana ja sotilastukikohtana. Kajaanin linna antautui Suuren Pohjan sodan (1700–21) aikana piirityksen jälkeen venäläisille. Se palautui Uudenkaupungin rauhan (1721) jälkeen Ruotsille ja linnan paikalla pidettiin pientä varuskuntaa 1790-luvulle saakka. Linnan muurit kuitenkin rapistuivat ja kajaanilaiset hakivat sieltä kiviä talojensa rakennusaineeksi.2)

Pohjakaavaltaan epäsäännölliseen Orivirran Saartoon on mahdollisesti kuulunut neljä puolustustornia ja yksi tai kaksi porttia porttirakennuksineen. Maastossa on edelleen näkyvissä rakennusten ja puuvarustusten perustuskiveyksiä. Kustaa Vaasan käskystä perustetun Bullerborgin tarkkaa sijaintia ei tunneta, ja on mahdollista, että linnasaari on jäänyt Imatrankosken voimalaitoksesta johtuvan vedenpinnannousun takia Vuoksen alle nykyisen Linnankosken tienoille. Kustaan Vaasan aloitti vuonna 1554 Kivennavan linnan rakennustyöt. Se oli pohjakaavaltaan nelikulmainen pyöreillä kulmatorneilla varustettu puulinnoitus. Vuosina 1570–1600 rakennettu, mutta keskeneräiseksi jäänyt Tammisaaren Slottsbacken olisi valmistuessaan ollut pohjakaavaltaan suorakulmainen kivilinna pyöreine kulmatorneineen. Kolmikymmenvuotisen sodan (1618–48) aikaisten sotilaskarkureiden kiinniottamista varten tukikohdaksi perustetusta Kyrön skanssista on säilynyt vain vähäisiä raunioita.3)

Oulun linna rakennettiin vuonna 1590 Oulunjoen suulla sijaitsevalle saarelle, jota kutsutaan nykyään Linnansaareksi. Oulun linna oli mahdollisesti pohjakaavaltaan nelikulmainen puu- ja maavarustus. Linnan tehtävänä oli toimia tukikohtana Vienan Karjalaan tehtäville sotaretkille. Linnansaarella tänä päivänä olevat varustukset ovat peräisin kuningas Kaarle IX:n vuonna 1605 samalle paikalle perustamasta linnasta. Vanhat puurakenteet purettiin ja tilalle rakennettiin maastoon sovitettu pohjakaavaltaan nelikulmainen maavalli, jonka jokaisessa kulmassa oli bastionit. Venäläiset polttivat Oulun linnan 29.3.1715. Linna tuhoutui lähes täysin, kun salamaniskusta syttynyt ruutikellari räjähti 31.7.1793.4)

Ajoitus

1500-luvun jälkipuolisko ja 1600-luku.

Levintä

Suojelustatus

1500–1600-luvun linnakkeet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 87

Lähteet

Gardberg, C.J. & Tuulse, Armin 1980. Blockhus. Julkaisussa Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid II: Roskilde og Bagger.
Heikkinen, Reijo 2004. Kajaanin linna, västinki vuosisatojen virrassa. Kainuun Museo. Lönnrot-instituutti.
Kauranen, Veli 2005. Suomen vanhat linnat, kartanolinnat, linnoitukset ja skanssit. Suomen tykistömuseon julkaisuja n:o 3.
Paulaharju, Ahti 1968. Oulun linna. Porvoo.
Suvanto, Seppo 1981. Gränsförsvar och gränsbefästningen. Julkaisussa Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid V, Finland. Roskilde og Bagger.

Muu kirjallisuus

Viitteet

1) Kauranen 2005: 67.
2) Heikkinen 2004
3) ks. Kauranen 2005: 52, 62–71
4) ks. Kauranen 2005: 57; Paulaharju 1968: 28–32
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/linnake-1500-ja-1600-luku.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/08 09:31 / Helena Ranta