Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:louhos [2017/05/24 14:09]
Helena Ranta [Ajoitus]
+++ wiki:louhos [2023/05/09 11:59] (nykyinen)
Veli-Pekka Suhonen [Lähteet]
@@ Rivi 6: / Rivi 6: @@
 ===== Määritelmä =====
-Kiviraaka-aineiden hankintapaikka((Tieteen termipankki 28.06.2016: Arkeologia:louhos. http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Arkeologia:louhos.))
+maanpäällinen paikka, josta louhitaan kiviraaka-ainetta
 ===== Kuvaus =====
+Kiveä on louhittu yleisesti rakennustarpeiksi koko maassa. Kalkkikiveä käytettiin paitsi rakennuskivenä
+myös muurauslaastin valmistamiseen sekä maanparannusaineena, hiekkakiveä mm. rakennus- ja myllynkivinä
+sekä virstanpylväinä ja graniittia rakennus- ja katukivinä.
 {{ :wiki:louhos_kivivarasto_sittasaari_1.jpg?250|}}Suurimmat historiallisen ajan louhokset ovat näyttäviä. Niiden ympäristössä on yleensä runsaasti louhintajätettä ja mahdollisesti myös huolellisesti kasattuja kivivarastoja, jotka ovat jääneet kuljettamatta pois. Louhosalueeseen voi liittyä myös rakennusten ja erilaisten rakennelmien jäännöksiä. Joissakin louhoksissa voi olla erotettavissa kiventyöstön eri vaiheita havainnollisella tavalla.
@@ Rivi 24: / Rivi 27: @@
 **Rakennuskivilouhos**
-Vanhimmat kivilouhokset liittyvät [[wiki:keskiaikainen-linna|keskiaikaisten linnojen]], [[wiki:kirkko|kivikirkkojen]] ja [[wiki:kellari|kellareiden]] rakentamiseen. Kivet hankkittiin mahdollisimman läheltä rakennuskohdetta, mutta toisinaan pitkienkin matkojen takaa, jolloin louhokset sijoitettiin vesireittien varsille. Rakennuskivien toimittaminen kuului talonpoikien verorasituksiin. Rakennuskiveä tarvittiin 1700-luvun puolivälissä valtavia määriä linnoitustyömaille. Seuraavalla vuosikymmenellä kiviä kului mm. palaneiden puukaupunkien, Turkun, Vaasan ja Helsingin jälleenrakentamiseen sekä maaseudun kivinavetoiden pystyttämiseen.((Niukkanen 2009: 46))
+Vanhimmat kivilouhokset liittyvät [[wiki:keskiaikainen-linna|keskiaikaisten linnojen]], [[wiki:kirkko|kivikirkkojen]] ja [[wiki:kellari|kellareiden]] rakentamiseen. Kivet hankkittiin mahdollisimman läheltä rakennuskohdetta, mutta toisinaan pitkienkin matkojen takaa, jolloin louhokset sijoitettiin vesireittien varsille. Rakennuskivien toimittaminen kuului talonpoikien verorasituksiin. Rakennuskiveä tarvittiin 1700-luvun puolivälissä valtavia määriä linnoitustyömaille. Seuraavalla vuosikymmenellä kiviä kului mm. palaneiden puukaupunkien, Turun, Vaasan ja Helsingin jälleenrakentamiseen sekä maaseudun kivinavetoiden pystyttämiseen.((Niukkanen 2009: 46))
 {{:wiki:louhos_pyterlahti.jpg?280 |}}Rakennuskiviä vietiin 1700- ja 1800-luvuilla Pietariin. Nykyaikainen graniittiteollisuus alkoi Suomessa Virolahden Pyterlahdella, jossa louhittiin graniittia Pietarin rakennuksia, siltoja ja laitureita varten. Pyterlahdessa oli satoja työntekijöitä, ja alueella oli majoitustiloja ja satamalaitureita.((Kaukiainen 2016))
@@ Rivi 48: / Rivi 51: @@
 ===== Ajoitus =====
-Kalkkilouhoksia tunnetaan 1300-luvulta alkaen ja varhaisimmat ammattimaisen rakennuskiven louhinta- ja hakkuupaikat lienevät sijainneet keskiajalla linnojen ja kirkkojen lähistöllä. Lohja on esimerkki on alueesta, jossa ikimuistoinen rakennusaineen louhinta on kasvanut suurtteollisuudsksi samoilla sijoilla.
+Kalkkilouhoksia tunnetaan 1300-luvulta alkaen. Varhaisimmat ammattimaisen rakennuskiven louhinta- ja hakkuupaikat lienevät sijainneet keskiajalla linnojen ja kirkkojen lähistöllä.
 ===== Levintä =====
 Suomen tärkein kalkkikiviesiintymä on Varsinais-Suomen saaristossa Paraisilla, missä sitä on hyödynnetty keskiajalta 2000-luvulle. Huomattavia jo varhain hyödynnettyjä kalkkiesiintymiä on lisäksi etelärannikolla Ahvenanmaalta Porvoon seuduille ja esimerkiksi Lapin Kolarissa.
-Kiviteollisuuden eri ole tarvinnut keskittyä samaan tapaan muutamien esiintymien yhteyteen kuin toellisten kalkkipolttimoiden. Kivilouhoksia on perustettu keskeisiin rannikon ja sisämaan kaupunkeihin, erityisiä graniittilaatuja taroaviin paikkoihin (Kuru, Vehmaa) ja viennin kannalta otollisille seuduille (Virolahti, Hanko).
+Kiviteollisuuden ei ole tarvinnut keskittyä samaan tapaan muutamien esiintymien yhteyteen kuin teollisten kalkkipolttimoiden. Kivilouhoksia on perustettu keskeisiin rannikon ja sisämaan kaupunkeihin, erityisiä graniittilaatuja tarjoaviin paikkoihin (Kuru, Vehmaa) ja viennin kannalta otollisille seuduille (Virolahti, Hanko).
 ===== Suojelustatus =====
-Teollista aikaa edeltävien (1880-luku) louhosten jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 47.
+Teollista aikaa edeltävien (1860-luku) louhosten jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
 ===== Lähteet =====
@@ Rivi 67: / Rivi 71: @@
 **Oja, Aulis** 1969. Vanhin tieto Kalvolan kovasinteollisuudesta. //Kotiseutu// 1969: 165.
 **Raunio, Eino** 1965. //Virolahden louhokset. Selostus vuosien 1964−1965 aikana suoritetusta selvittelystä Virolahden kivilouhosten kohdalla//. Käsikirjoitus Kymenlaakson museon arkistossa.
-**Syväjärvi, Arto** 2002. //Kivisiä tarinoita//. Tampere, http://www.saunalahti.fi/syvajar2/KivisiaTarinoita.pdf luettu 20.1.2016.
+**Syväjärvi, Arto** 2002. //Kivisiä tarinoita//. Tampere.
 ===== Muu kirjallisuus =====
@@ Rivi 73: / Rivi 77: @@
 **Kykyri, Marita** 1997b. Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoinnista. //Muinaistutkija// 3/1997: 24–28.
 **Kykyri, Marita** 2008. //Kotka, Katariinan kivilouhos//. Tarkastuskertomus Museoviraston arkistossa.
+**Suomen kartasto** 1910. Suomen maantieteellinen seura.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut