Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
====== Puolustus ja sodankäynti ======
{{:wiki:luokka:dg2253_2p.jpg?800|}}

Tässä aihealueessa tuodaan esiin puolustukseen ja sodankäyntiin liittyvät arkeologiset kohteet. Ajallisina ryhminä hahmottuvat esihistoriallisen ajan muinaislinnat, keskiajan ja uuden ajan alun linnat ja linnoitukset, 1700-luvun bastionilinnoitukset ja modernit 1900-luvulle ajoittuvat puolustusvarustukset. Puolustuksella tarkoitetaan maan, alueen, paikan tms. puolustamista varten rakennettuja linnoituslaitteita. Sodankäynti puolestaan merkitsee erilaisia sotatoimia, kuten taisteluita. Historiallisella ajalla linnoituslaitteet jakaantuvat karkeasti tilapäistarkoitusta varten rakennettuihin linnoituslaitteisiin (esim. skanssit, kenttälinnoitteet) ja pysyväksi rakennetuihin linnoihin ja linnoituksiin (esim. keskiaikaiset linnat, bastionilinnoitukset, modernit kantalinnoitukset).

<hidden Lue lisää >
//
Linnoittamisen historia alkaa Suomessa viimeistään rautakauden lopulla. Esihistoriallisella ajalla ja varhaiskeskiajalla rakennettiin korkeille ja jyrkkäseinäisille kallioille, mäille ja harjuilla ns. muinaislinnoja, joiden loivia rinteitä varustettiin kivivallein ja mahdolliseti myös paaluvarustuksin. Esihistoriallisella ajalla ei vielä käytetty tiiliä tai kalkkilaastia. 

Keskiaikaiset kivilinnat ovat vanhimpia ja näyttävimpiä sotahistoriallisia muinaisjäännöksiämme. Niiden lisäksi tärkeiden vesi- ja maareittien varsilla, niemillä ja saarilla on ollut pääosin puusta rakennettuja, vallihautojen ja vedenlaisten paaluvarustusten ympäröimiä ns. pikkulinnoja.

Suomeen rakennettiin 1500- ja 1600-luvulla useita skansseja eli maavallilinnakkeita. Lisäksi vanhoja keskiaikaisia linnoja varustettiin uuden ajan linnoitusoppien mukaisiksi. Pääosa Suomen linnoituskohteista ajoittuu kuitenkin 1700-luvun alun jälkeiseen aikaan. Ruotsi rakensi bastionijärjestelmään linnoituksia Suomenlahden rannikolle sekä itään Kaakkois-Suomeen Uudenkaupungin (1721) ja Turun (1743) rauhojen rajalinjauksille. Myös venäläiset perustivat samaan aikaan useita rajalinnoituksia. Haminan rauhaa (1809) nuoremmista kohteista useimmat sijoittuvat saaristoon tai rannikolle. 1800-luvulla linnoituksissa noudatettiin kaponieerijärjestelmää.

Sotahistoriallisiin kohteisiin kuuluvat lisäksi mm. sotilasleirit ja taistelupaikat. Taistelupaikoilla ei yleensä ole maanpäälle näkyviä rakenteita, mutta maaperään on voinut jäädä runsaasti esineitä ja varusteiden osia. Sotilasleirit puolestaan muodostuvat erilaisista majanpohjista ja kiviuuneista. Moniin sotahistorillisiin kohteisiin liittyy myös kenttähautauksia ja erilaisia kulkuväyliä.

Myös ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaiset linnoituslaitteet ovat usein arkeologisia kohteita. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset varustukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Toisen maailmansodan kohteet eivät toistaiseksi ole muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia.
//
</hidden>

Puolustus ja sodankäynti -aihealueeseen kuuluvat seuraavat teemat:

  * [[wiki:luokka:muinaislinnat|Muinaislinnat]]
  * [[wiki:luokka:keskiaikaiset_linnat|Keskiaikaiset linnat]]
  * [[wiki:luokka:vaasa_ja_suurvalta-ajan_linnat_ja_linnakkeet|Vaasa- ja suurvalta-ajan linnat ja linnakkeet]]
  * [[wiki:luokka:bastionilinnoitukset|Bastionilinnoitukset]]
  * [[wiki:luokka:kaponieerilinnoitukset|Kaponieerilinnoitukset]]
  * [[wiki:luokka:modernit_linnoitukset|Modernit linnoitukset]]


Puolustus ja sodankäynti -aihealueeseen on liitetty seuraavat sivut: 

{{topic>wiki:luokka:puolustus_ja_sodankäynti&nouser&nodate}}
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
