Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:luokka:puolustus_ja_sodankäynti

Puolustus ja sodankäynti

Tässä aihealueessa tuodaan esiin puolustukseen ja sodankäyntiin liittyviä arkeologisia kohteita. Ajallisina ryhminä hahmottuvat esihistoriallisen ajan muinaislinnat, keskiajan ja uuden ajan alun linnat ja linnoitukset, 1700-luvun bastionilinnoitukset ja modernit 1900-luvulle ajoittuvat puolustusvarustukset. Puolustuksella tarkoitetaan maan, alueen, paikan tms. puolustamista varten rakennettuja linnoituslaitteita. Sodankäynti puolestaan merkitsee erilaisia sotatoimia, kuten taisteluita. Historiallisella ajalla puolustusvarustukset jakaantuvat karkeasti tilapäistarkoitusta varten rakennettuihin linnoituslaitteisiin (esim. skanssit, kenttälinnoitteet) ja pysyväksi rakennetuihin linnoihin ja linnoituksiin (esim. keskiaikaiset linnat, 1700-luvun bastionilinnoitukset, modernit kantalinnoitukset).

Lue lisää

Lue lisää



Linnoittamisen historia alkaa Suomessa viimeistään rautakauden lopulla. Esihistoriallisella ajalla ja varhaiskeskiajalla rakennettiin korkeille ja jyrkkäseinäisille kallioille, mäille ja harjuilla ns. muinaislinnoja, joiden loivia rinteitä varustettiin kivivallein ja mahdolliseti myös paaluvarustuksin. Esihistoriallisella ajalla ei vielä käytetty tiiliä tai kalkkilaastia.


Keskiaikaiset kivilinnat ovat vanhimpia ja näyttävimpiä sotahistoriallisia muinaisjäännöksiämme. Niiden lisäksi tärkeiden vesi- ja maareittien varsilla, niemillä ja saarilla on ollut pääosin puusta rakennettuja, vallihautojen ja vedenlaisten paaluvarustusten ympäröimiä ns. pikkulinnoja. Keskiajan lopulla alettiin rakentamaan ns. kartanolinnoja.


Suomeen rakennettiin 1500- ja 1600-luvulla useita skansseja eli maavallilinnakkeita. Lisäksi perustettiin Kajaanin linna sekä vanhoja keskiaikaisia linnoja varustettiin uuden ajan linnoitusoppien mukaisiksi. Pääosa Suomen linnoituskohteista ajoittuu kuitenkin 1700-luvun alun jälkeiseen aikaan. Ruotsi rakensi bastionijärjestelmään linnoituksia Suomenlahden rannikolle sekä itään Kaakkois-Suomeen Uudenkaupungin (1721) ja Turun (1743) rauhojen rajalinjauksille. Myös venäläiset perustivat samaan aikaan useita rajalinnoituksia. Haminan rauhaa (1809) nuoremmista kohteista useimmat sijoittuvat saaristoon tai rannikolle. 1800-luvulla rakennetuissa linnoituksissa noudatettiin kaponieerijärjestelmää.


Sotahistoriallisiin kohteisiin kuuluvat lisäksi mm. sotilasleirit ja taistelupaikat. Taistelupaikoilla ei yleensä ole maanpäälle näkyviä rakenteita, mutta maaperään on voinut jäädä runsaasti esineitä ja varusteiden osia. Sotilasleirit puolestaan muodostuvat erilaisista majanpohjista ja kiviuuneista. Moniin sotahistorillisiin kohteisiin liittyy myös kenttähautauksia ja erilaisia kulkuväyliä.


Myös ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaiset linnoituslaitteet ovat usein arkeologisia kohteita. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset varustukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Toisen maailmansodan kohteet eivät toistaiseksi ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia.

Kirjallisuutta

Bergholm, Helmut; Carlsson, Ronnie & Lindahl, Anders 1988. Kastelholms slott: arkeologiska undersökningar 1982 och 1983; Mariehamn, Ålands landskapsstyrelse, Museibyrån.
Dahlberg, Erik 1983: Svecia antiqua et hodierna / [Erik Dahlberg]. Stockholm: Wahlström & Widstrand,
Duffy, Christopher 1985. The Fortress in the Age of Vauban and Fredrick the Great 1660-1789. London.
Eimer, Gerhard 1961. Die Stadtplannung im schwedischen Östseereich 1600-1715. Lund.
Drake, Knut 1968. Die Burg Hämeenlinna im Mittelalter: eine Baugeschichtliche Untersuchung von Knut Drake. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 68. Helsinki.
Friman, L. 1895: Istorija kreposti v Rossi. S. Peterburg.
Gardberg, Carl Jacob 1961. Turun linna ja sen restaurointi. Turku.
Gardberg, C.J. & Welin, P.O. 1993. Finlands medeltida borgar. Esbo.
Heikkinen, Reijo 2004. Kajaanin linna: västinki vuosisatojen virrassa. Kajaani: Kainuun Museo: Lönnrot-instituutti.
af Hällström, Olof1986. Sveaborg Viapori Suomenlinna. Rungstedt kust.
Kauppi, Ulla-Riitta 1993. Kymenlaakson linnoitustyöt taloudellisena vaikuttajana 1700-1800-lukujen taitteessa. Kasarmin aidan kahden puolen. Kaksisataa vuotta suomalaista varuskuntayhteisöä (toim. Jussi T. Lappalainen). Suomen Historiallisen Seuran julkaisu. Historiallinen Arkisto 101. Helsinki .
Knapas, Rainer 1979. Det civila och militära byggnadsväsendet i Gamla Finland. Taidehistorian lisensiaattitutkielma 1979. Helsingin yliopisto, Taidehistorian laitos.
Koskinen, Pekka 1986. Hämeen linnan renessanssi: linnoitustoiminta Hämeen linnassa 1777–1784. Tampere.
Laskovski, F. 1865. Materialyi dlja istori inzernernavo istkustva v Rossii III. Sankt Peterburg.
Munthe, Ludvig W:son et al. 1902–39: Kungliga Fortifikationens historia. Stockholm 1902–1939.
Pohjolan-Pirhonen, Helge 1973. Olavinlinnan historialliset vaiheet. Pyhän Olavin kilta, Savonlinna.
Sinisalo, Antero 1986. Olavinlinnan rakentamisen vaiheet suuresta Pohjan sodasta. Pyhän Olavin kilta.
Speckle, Daniel 1608. Architectura von Festungen. Stassburg 1608.
Steinby, Ann-Gerd 1990. Kastelholm, kungligt slott. Helsingfors: Söderström.
Stenius, Birgitta 1973. Tavastehus slott som fästning och fängelse: byggnadsverksamheten under 1700- och 1800-talen/Birgitta Stenius, Tavastehus: Delegationen för Tavastehus slott.
Suna, Antti (toim.) 1994. Kuusiston linna: tutkimuksia 1985–1993. Helsinki: Museovirasto, Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja; 8
Taavitsainen, Jussi-Pekka 1979. Kuusiston linnan kaivauslöydöt: kaivauslöytöjen ja historiallisten lähteiden vertailua = Utgrävningsfynd från Kustö slott: en jämförelse mellan utgrävningsfynd och historiska källor / Jukka-Pekka Turku, 1979 Turun kaupungin historiallinen museo. Raportteja 3.
Taavitsainen, J.-P 1991. Ancient hillforts of Finland: problems of analysis, chronology and interpretation with special reference to the hillfort of Kuhmoinen. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 94. Helsinki.
de Vauban, Sebastian le Preste 1695. Le Traité de L'Attaque des Places. Le Traité de la Defense des Places. Nouveau traite de geometrie et fortification / de Vauban Paris, 1695.



Puolustus ja sodankäynti -aihealueeseen kuuluvat seuraavat teemat:

Puolustus ja sodankäynti -aihealueeseen on liitetty seuraavat sivut:

wiki/luokka/puolustus_ja_sodankäynti.txt · Viimeksi muutettu: 2017/03/24 22:50 / Helena Ranta