Käyttäjän työkalut
wiki:merimerkki
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:merimerkki [2017/05/03 11:09] Helena Ranta [Lähteet] |
wiki:merimerkki [2022/08/29 10:39] Helena Ranta |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
| Historialliset merimerkit jaetaan päivämerenkulun kiintopisteinä toimiviin valottomiin purjehdusmerkkeihin ja pimeänavigoinnin mahdollistaviin loistomerkkeihin((Nyman 2011: 72)). Valottomia purjehdusmerkkejä ovat kummelit, kaasat, sauvamerkit, pookit ja viitat. Viittoja ei tässä käsitellä. Loistomerkkejä ovat majakat ja loistot. | Historialliset merimerkit jaetaan päivämerenkulun kiintopisteinä toimiviin valottomiin purjehdusmerkkeihin ja pimeänavigoinnin mahdollistaviin loistomerkkeihin((Nyman 2011: 72)). Valottomia purjehdusmerkkejä ovat kummelit, kaasat, sauvamerkit, pookit ja viitat. Viittoja ei tässä käsitellä. Loistomerkkejä ovat majakat ja loistot. | ||
| - | Vanhimmat röykkiökummelit ovat luonnonkivistä tehtyjä ja loivaseinäisiä, nuoremmat jyrkkäseinäisiä ja huolellisemmin ladottuja((Niukkanen 2009: 105)). Tyypillinen kummeli on noin 1,5 – 2,5 metriä korkea jyrkkäseinäinen kivikumpare. Suurimmat lohko- ja kiilakivistä rakennetut tornikummelit ovat lähes 10 metriä korkeita. Usein kummelit ovat valkoisiksi kalkittuja tai maalattuja.((Nyman 2001:106, Niukkanen 2009:105)) Kummeleita rakennettiin myös laudasta tai hirsistä((Karttunen 1939: 508, Nyman 2009: 15)). | + | Vanhimmat röykkiökummelit ovat luonnonkivistä tehtyjä ja loivaseinäisiä, nuoremmat jyrkkäseinäisiä ja huolellisemmin ladottuja((Niukkanen 2009: 105)). Tyypillinen kummeli on 1,5 – 2,5 metriä korkea jyrkkäseinäinen kivikumpare. Suurimmat lohko- ja kiilakivistä rakennetut tornikummelit ovat lähes 10 metriä korkeita. Usein kummelit ovat valkoisiksi kalkittuja tai maalattuja.((Nyman 2001:106, Niukkanen 2009:105)) Kummeleita rakennettiin myös laudasta tai hirsistä((Karttunen 1939: 508, Nyman 2009: 15)). |
| Kummeleiden ohella vanhimpia merimerkkejä ovat kekomaiset kaasat. Ne muistuttavat ulkonäöltään sytyttämätöntä riukukokkoa. Kaasat kehittyivätkin vartiotuliksi tarkoitetuista riukukokoista, jotka liittyivät merkinantoon. Tällöin ne rakennettiin ilmankiertoa parantavan kivialustan päälle 10–20 metriä korkean sydänpuun ympärille. Merkinantoa varten kaasa sytytettiin palamaan. Merenkulussa käyteyt riukurakenteiset kaasat merkittin merikortteihin((Niukkanen 2009: 105)). | Kummeleiden ohella vanhimpia merimerkkejä ovat kekomaiset kaasat. Ne muistuttavat ulkonäöltään sytyttämätöntä riukukokkoa. Kaasat kehittyivätkin vartiotuliksi tarkoitetuista riukukokoista, jotka liittyivät merkinantoon. Tällöin ne rakennettiin ilmankiertoa parantavan kivialustan päälle 10–20 metriä korkean sydänpuun ympärille. Merkinantoa varten kaasa sytytettiin palamaan. Merenkulussa käyteyt riukurakenteiset kaasat merkittin merikortteihin((Niukkanen 2009: 105)). | ||
| Rivi 39: | Rivi 39: | ||
| Kaasoja rakennettiin Perämeren rannikolla. Sytyttämättömät kaasat toimivat merenkulkua helpottavina maamerkkeinä. Navigoinnin ohjeistamista varten kaasat merkittiin merikarttoihin, ja kirjallisissa purjehdusoppaissa kuvattiin kuinka kaasoja tuli lähestyä ja miten ne ohitettiin turvallisesti.((Nyman 2009: 8)). Nykyään kaasat ovat hävinneet. Tiedetään, että viestitulina käytettyjä sytytettyjä kaasoja poltettiin vielä 1700-luvun lopussa, mahdollisesti jopa 1800-luvulla.((Niukkanen 2009: 105)). | Kaasoja rakennettiin Perämeren rannikolla. Sytyttämättömät kaasat toimivat merenkulkua helpottavina maamerkkeinä. Navigoinnin ohjeistamista varten kaasat merkittiin merikarttoihin, ja kirjallisissa purjehdusoppaissa kuvattiin kuinka kaasoja tuli lähestyä ja miten ne ohitettiin turvallisesti.((Nyman 2009: 8)). Nykyään kaasat ovat hävinneet. Tiedetään, että viestitulina käytettyjä sytytettyjä kaasoja poltettiin vielä 1700-luvun lopussa, mahdollisesti jopa 1800-luvulla.((Niukkanen 2009: 105)). | ||
| - | Vuoden 1891 merimerkkiluettelossa listattiin yli 50 navigointia helpottavaa sauvarakenteista merimerkkiä. Myöhemmin sauvamerkkien tilalle alettiin rakentaa linjatauluja. Nykyään Suomessa on säilynyt vain yksi sauvamerkki, Korsnäsin Svetgrund.((Nyman 2009: 8)). | + | Vuoden 1891 merimerkkiluettelossa listattiin yli 50 navigointia helpottavaa sauvarakenteista merimerkkiä. Myöhemmin sauvamerkkien tilalle alettiin rakentaa linjatauluja. Nykypäivään Suomessa on säilynyt vain yksi sauvamerkki, Korsnäsin Svetgrund.((Nyman 2009: 8)). |
| {{:wiki:pooki_ulkokrunni.jpg?300 |}}Ensimmäiset pookit pystytettiin 1600-luvun puolivälissä kaupunkiporvarien aloitteesta. Pookit osoittivat väylän alkua ja luotsiaseman paikkaa. Niiden rakentaminen liittyi kauppamerenkulun lisääntymiseen ja ne olivat purjelaivakauden tärkein merimerkkiryhmä. Vuonna 1756 valmistunut Lyökin kivipooki Uudenkaupungin edustalla on Suomen vanhin säilynyt pooki. Enimmillään Suomen vesillä oli noin neljäkymmentä pookia. Ne syrjäytyivät merimerkkityyppeinä 1800-luvun loppupuolella valomajakoiden yleistyessä.((Nyman 2001: 106–107)) | {{:wiki:pooki_ulkokrunni.jpg?300 |}}Ensimmäiset pookit pystytettiin 1600-luvun puolivälissä kaupunkiporvarien aloitteesta. Pookit osoittivat väylän alkua ja luotsiaseman paikkaa. Niiden rakentaminen liittyi kauppamerenkulun lisääntymiseen ja ne olivat purjelaivakauden tärkein merimerkkiryhmä. Vuonna 1756 valmistunut Lyökin kivipooki Uudenkaupungin edustalla on Suomen vanhin säilynyt pooki. Enimmillään Suomen vesillä oli noin neljäkymmentä pookia. Ne syrjäytyivät merimerkkityyppeinä 1800-luvun loppupuolella valomajakoiden yleistyessä.((Nyman 2001: 106–107)) | ||
| Rivi 59: | Rivi 59: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Merimerkkien jäännökset voidaan luokitella kiinteiksi muinaisjäännöksiksi, jos jäännöksen ikä ja alkuperäinen tarkoitus voidaan osoittaa merimerkiksi merikartan tms. lähteen perusteella. Vanhat kummelit, pookit ja vanhimpien majakoiden jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,]] sivu 106. | + | Merimerkkien jäännökset voidaan luokitella kiinteiksi muinaisjäännöksiksi, jos jäännöksen ikä ja alkuperäinen tarkoitus voidaan osoittaa merimerkiksi merikartan tms. lähteen perusteella. Vanhat kummelit, pookit ja vanhimpien majakoiden jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,]] sivu 106. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| Rivi 69: | Rivi 69: | ||
| **Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. | **Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. | ||
| **Nyman, Harri** 2001. Loistoin merkitty meri. Julkaisussa Lounatvuori, Irma & Putkonen, Lauri (toim.): //Rakennusperintömme. Kulttuuriympäristön lukukirja//: 106–110. Ympäristöministeriö, Museovirasto ja Rakennustieto Oy, Helsinki. | **Nyman, Harri** 2001. Loistoin merkitty meri. Julkaisussa Lounatvuori, Irma & Putkonen, Lauri (toim.): //Rakennusperintömme. Kulttuuriympäristön lukukirja//: 106–110. Ympäristöministeriö, Museovirasto ja Rakennustieto Oy, Helsinki. | ||
| - | **Nyman, Harri** 2009. //Meriväylien rakennusperintö//. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto, Helsinki. http://www.nba.fi/fi/File/1005/merivaylien-rakennusperinto.pdf | + | **Nyman, Harri** 2009. //Meriväylien rakennusperintö//. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto, Helsinki. |
| **Nyman, Harri** 2011. //Uloimmalla rannalla. Luotsi- ja majakkamiesperheet asemayhdyskunnissaan//. Kansatieteellinen arkisto 54. | **Nyman, Harri** 2011. //Uloimmalla rannalla. Luotsi- ja majakkamiesperheet asemayhdyskunnissaan//. Kansatieteellinen arkisto 54. | ||
| **Puranen, Clara Henriksdotter** 2004. //Högsåra//. Högsåra byalag rf. | **Puranen, Clara Henriksdotter** 2004. //Högsåra//. Högsåra byalag rf. | ||
| Rivi 76: | Rivi 76: | ||
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
| - | **Laurell, Seppo** 2009. //Valo merellä: Suomen majakat 1753–1906//. | + | **Laurell, Seppo** 2009. //Valo merellä: Suomen majakat 1753–1906//. John Nurmisen säätiö. |
| ===== Viitteet ===== | ===== Viitteet ===== | ||
| ~~DISCUSSION~~ | ~~DISCUSSION~~ | ||
wiki/merimerkki.txt · Viimeksi muutettu: 2022/08/29 10:56 / Helena Ranta