Käyttäjän työkalut
wiki:merimerkki
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
wiki:merimerkki [2022/08/29 10:41] Helena Ranta |
wiki:merimerkki [2022/08/29 10:56] Helena Ranta |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 35: | Rivi 35: | ||
| Ennen keskiaikaa merillä oli liikuttu lähinnä päivisin rannikon tuntumassa luonnonmuotojen ja kauas näkyvien rakennusten, kuten kirkkojen perusteella. Keskiajalta lähtien kruunu, kirkko ja luostarit sekä laivanvarustajat, kauppiaat ja kalastajat alkoivat merkitä meriväyliä navigointia helpottavilla kivikasoilla ja puurakennelmilla.((Suomen saariston historiallisia merimerkkejä)). Näiden kiinteiden merimerkkien lisäksi väylille voitiin asettaa erilaisia viittoja ja kelluvia tynnyreitä.((Nyman 2009: 6)) Edelleen purjehdittiin myös maamerkkien, kuten saarien ja rannikon profiilien, metsiköiden tai esimerkiksi yksittäisten maastosta selkeästi erottuvien puiden opastamina. Myös meren pohjan luotausta käytettiin navigoinnin menetelmänä. | Ennen keskiaikaa merillä oli liikuttu lähinnä päivisin rannikon tuntumassa luonnonmuotojen ja kauas näkyvien rakennusten, kuten kirkkojen perusteella. Keskiajalta lähtien kruunu, kirkko ja luostarit sekä laivanvarustajat, kauppiaat ja kalastajat alkoivat merkitä meriväyliä navigointia helpottavilla kivikasoilla ja puurakennelmilla.((Suomen saariston historiallisia merimerkkejä)). Näiden kiinteiden merimerkkien lisäksi väylille voitiin asettaa erilaisia viittoja ja kelluvia tynnyreitä.((Nyman 2009: 6)) Edelleen purjehdittiin myös maamerkkien, kuten saarien ja rannikon profiilien, metsiköiden tai esimerkiksi yksittäisten maastosta selkeästi erottuvien puiden opastamina. Myös meren pohjan luotausta käytettiin navigoinnin menetelmänä. | ||
| - | Kummelit mainitaan jo viikinkien saagoissa ja keskiaikaisissa lähteissä. Ensimmäiset kummelit rakennettiin Utön ja Turun välille. Kustaa Vaasan määräyksestä vastaperustettuun Helsinkiin vievä väylä merkittiin kummeleilla 1550-luvulla.((Nyman 2009: 7)) Keskusjohtoisen luotsi- ja majakkalaitoksen aikana meriväylien varsille rakennettiin satoja kivikummeleita((Nyman 2001: 106)). Suomen rannikoilla on säilynyt useita lähinnä 1800-luvun toiselle puoliskolle ajoittuvia kummeleita.((Nyman 2001: 106; Niukkanen 2009: 105)) Vuoden 1920 merimerkkiluettelon mukaan kummeleita oli Suomessa lähes 500((Niukkanen 2009: 105)). Kummelien rakentaminen loppui 1900-luvun alussa, kun loistojen määrä lisääntyi((Nyman 2001: 106)). Kummeleita löytyy myös sisävesiltä. | + | Kummelit mainitaan jo viikinkien saagoissa ja keskiaikaisissa lähteissä. Ensimmäiset kummelit rakennettiin Utön ja Turun välille. Kustaa Vaasan määräyksestä vastaperustettuun Helsinkiin vievä väylä merkittiin kummeleilla 1550-luvulla. Keskusjohtoisen luotsi- ja majakkalaitoksen aikana meriväylien varsille rakennettiin satoja kivikummeleita. Suomen rannikoilla on säilynyt useita lähinnä 1800-luvun toiselle puoliskolle ajoittuvia kummeleita.Vuoden 1920 merimerkkiluettelon mukaan kummeleita oli Suomessa lähes 500. Kummelien rakentaminen loppui 1900-luvun alussa, kun loistojen määrä lisääntyi.((Niukkanen 2009: 105; Nyman 2009: 7, Nyman 2001: 106 )) Kummeleita löytyy myös sisävesiltä. |
| Kaasoja rakennettiin Perämeren rannikolla. Sytyttämättömät kaasat toimivat merenkulkua helpottavina maamerkkeinä. Navigoinnin ohjeistamista varten kaasat merkittiin merikarttoihin, ja kirjallisissa purjehdusoppaissa kuvattiin kuinka kaasoja tuli lähestyä ja miten ne ohitettiin turvallisesti.((Nyman 2009: 8)) Nykyään kaasat ovat hävinneet. Tiedetään, että viestitulina käytettyjä sytytettyjä kaasoja poltettiin vielä 1700-luvun lopussa, mahdollisesti jopa 1800-luvulla((Niukkanen 2009: 105)). | Kaasoja rakennettiin Perämeren rannikolla. Sytyttämättömät kaasat toimivat merenkulkua helpottavina maamerkkeinä. Navigoinnin ohjeistamista varten kaasat merkittiin merikarttoihin, ja kirjallisissa purjehdusoppaissa kuvattiin kuinka kaasoja tuli lähestyä ja miten ne ohitettiin turvallisesti.((Nyman 2009: 8)) Nykyään kaasat ovat hävinneet. Tiedetään, että viestitulina käytettyjä sytytettyjä kaasoja poltettiin vielä 1700-luvun lopussa, mahdollisesti jopa 1800-luvulla((Niukkanen 2009: 105)). | ||
| Rivi 65: | Rivi 65: | ||
| **Entinen Oulujoki. Historiikkia ja muistitietoa**. 1954. Oulu Osakeyhtiö. | **Entinen Oulujoki. Historiikkia ja muistitietoa**. 1954. Oulu Osakeyhtiö. | ||
| **Fast, Maija** 1996. //Hylkysaari – Luotsisaari Helsingin keskustassa //. Nautica Fennica 1996. Suomen merimuseo. | **Fast, Maija** 1996. //Hylkysaari – Luotsisaari Helsingin keskustassa //. Nautica Fennica 1996. Suomen merimuseo. | ||
| - | **Karttunen, K. I.** 1939. Saimaan vesistön väylämittauksista, kartoituksesta ja merimerkkien paikoilleen panosta 1850–1870-luvuilla. Suomen Historiallinen Seura XLV. | + | **Karttunen, K. I.** 1939. //Saimaan vesistön väylämittauksista, kartoituksesta ja merimerkkien paikoilleen panosta 1850–1870-luvuilla//. Suomen Historiallinen Seura XLV. |
| **Kokko, Rami** 2012. //Inkoo. Inkoon sisäsaariston arkeologinen vedenalaisinventointi 16.4.–14.10.2012//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. | **Kokko, Rami** 2012. //Inkoo. Inkoon sisäsaariston arkeologinen vedenalaisinventointi 16.4.–14.10.2012//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. | ||
| **Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. | **Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. | ||
wiki/merimerkki.txt · Viimeksi muutettu: 2022/08/29 10:56 / Helena Ranta