Käyttäjän työkalut
wiki:optinen-lennätinasema
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio | Viimeisin revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:optinen-lennätinasema [2019/12/30 09:11] Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus] |
wiki:optinen-lennätinasema [2020/10/19 15:05] Helena Ranta [Historia ja käyttö] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
| Vuonna 1796 rakennettiin Ruotsin ja Ahvenanmaan välille optinen lennätin, kolmen lennätinaseman, Grisslehamnin–Signilskärin–Eckerön muodostama ketju. Asemat olivat puisia, tornimaisia rakennelmia, joiden huipulla oli poikkipuita. Niihin oli kiinnitetty numeroin varustettuja mustia tauluja, joiden asentoa saattoi muuttaa köysien avulla. Tauluilla voitiin muodostaa sanomia, jotka luettiin kaukoputken avulla ketjun seuraavalta lennätinasemalta.((Risberg 1958: 36)) Asemat purettiin Suomen sodan aikana vuonna 1808. Ainakin Signilskärin asemasta on tietävästi säilynyt jäännöksiä.((Niukkanen 1999: 96)). | Vuonna 1796 rakennettiin Ruotsin ja Ahvenanmaan välille optinen lennätin, kolmen lennätinaseman, Grisslehamnin–Signilskärin–Eckerön muodostama ketju. Asemat olivat puisia, tornimaisia rakennelmia, joiden huipulla oli poikkipuita. Niihin oli kiinnitetty numeroin varustettuja mustia tauluja, joiden asentoa saattoi muuttaa köysien avulla. Tauluilla voitiin muodostaa sanomia, jotka luettiin kaukoputken avulla ketjun seuraavalta lennätinasemalta.((Risberg 1958: 36)) Asemat purettiin Suomen sodan aikana vuonna 1808. Ainakin Signilskärin asemasta on tietävästi säilynyt jäännöksiä.((Niukkanen 1999: 96)). | ||
| - | Toinen optinen lennätinlinja rakennettiin Krimin sodan aikana vuonna 1854 rannikkoa pitkin Hankoniemestä Kronstadtiin ((Risberg 1958: 48)). Hankoniemen ja Pitkäpaaden välillä oli 42 lennätintä, jotka sijaitsivat korkeilla mäillä. Ne olivat pieniä vartiokojuja, joihin oli kiinnitetty korkea masto ja johon merkinantotaulut oli kiinnitetty. Kullakin asemalla oli ympärivuorokautinen päivystys. Toinen vastaava linja rakennettiin vuonna 1855 rannikkoa pitkin Turun kautta Uuteenkaupunkiin. Lisäksi linjasta kulki sivulinjoja ulkosaaristoon, Kemiöstä Hiittisiin ja Turusta Korppooseen. Suomen ensimmäinen sähkömagneettinen lennätinlinja rakennettiin ilmajohtona ja maakaapelina Pietarista Helsinkiin vuonna 1855.((Niukkanen 1999: 96–97)) | + | Toinen optinen lennätinlinja rakennettiin Krimin sodan aikana vuonna 1854 rannikkoa pitkin Hankoniemestä Kronstadtiin((Risberg 1958: 48)). Hankoniemen ja Pitkäpaaden välillä oli 42 lennätintä, jotka sijaitsivat korkeilla mäillä. Ne olivat pieniä vartiokojuja, joihin oli kiinnitetty korkea masto ja johon merkinantotaulut oli kiinnitetty. Kullakin asemalla oli ympärivuorokautinen päivystys. Toinen vastaava linja rakennettiin vuonna 1855 rannikkoa pitkin Turun kautta Uuteenkaupunkiin. Lisäksi linjasta kulki sivulinjoja ulkosaaristoon, Kemiöstä Hiittisiin ja Turusta Korppooseen. Suomen ensimmäinen sähkömagneettinen lennätinlinja rakennettiin ilmajohtona ja maakaapelina Pietarista Helsinkiin vuonna 1855.((Niukkanen 1999: 96–97)) |
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
wiki/optinen-lennätinasema.txt · Viimeksi muutettu: 2022/08/29 16:48 / Helena Ranta