Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag> wiki:luokka:liikenne_ja_tiedonkulku wiki:luokka:tiedonkulku}}

====== Optinen lennätinasema ======

{{:wiki:optinen_lennatinasema_kemionsaari.jpg?450|}}

===== Määritelmä =====
Peräkkäin tietylle etäisyydelle rakennetuissa torneissa oleviin viestitauluihin ja -lippuihin perustuva viestijärjestelmä
===== Kuvaus =====
Optisista lennätinasemista saattaa olla jäljellä vähäisiä ja vaikeasti tulkittavia jäännöksiä. Kalliolle rakennetun puisen tähystysaseman paikalla voi olla jäljellä esimerkiksi kiviröykkiö, joka voi muistuttaa [[wiki:pronssikautinen-hautaröykkiö|pronssikautista hautaröykkiötä]] tai [[wiki:rajamerkki|rajamerkkiä]]. Telegraf- ja Vaktan-alkuiset paikannimet saattavat viitata tähystysasemmin; näitä nimiä on paljon Hangon ja Porvoon välisellä rannikolla.((Niukkanen 1999: 97)) Suomenlahden rannikkoa noudattava lennätinasemalinjaus näkyy vuosina 1854–1856 laaditussa Kalmbergin kartastossa((Löytyy esim. www.doria.fi tai http://www.vanhakartta.fi/historialliset-kartat/sotilaskartat/kalmbergin-kartasto.)).

===== Historia ja käyttö =====
Vuonna 1796 rakennettiin Ruotsin ja Ahvenanmaan välille optinen lennätin, kolmen lennätinaseman, Grisslehamnin–Signilskärin–Eckerön muodostama ketju. Asemat olivat puisia, tornimaisia rakennelmia, joiden huipulla oli poikkipuita. Niihin oli kiinnitetty numeroin varustettuja mustia tauluja, joiden asentoa saattoi muuttaa köysien avulla. Tauluilla voitiin muodostaa sanomia, jotka luettiin kaukoputken avulla ketjun seuraavalta lennätinasemalta.((Risberg 1958: 36)) Asemat purettiin Suomen sodan aikana vuonna 1808. Ainakin Signilskärin asemasta on tietävästi säilynyt jäännöksiä.((Niukkanen 1999: 96)).

Toinen optinen lennätinlinja rakennettiin Krimin sodan aikana vuonna 1854 rannikkoa pitkin Hankoniemestä Kronstadtiin ((Risberg 1958: 48)). Hankoniemen ja Pitkäpaaden välillä oli 42 lennätintä, jotka sijaitsivat korkeilla mäillä. Ne olivat pieniä vartiokojuja, joihin oli kiinnitetty korkea masto ja johon merkinantotaulut oli kiinnitetty. Kullakin asemalla oli ympärivuorokautinen päivystys. Toinen vastaava linja rakennettiin vuonna 1855 rannikkoa pitkin Turun kautta Uuteenkaupunkiin. Lisäksi linjasta kulki sivulinjoja ulkosaaristoon, Kemiöstä Hiittisiin ja Turusta Korppooseen. Suomen ensimmäinen sähkömagneettinen lennätinlinja rakennettiin ilmajohtona ja maakaapelina Pietarista Helsinkiin vuonna 1855.((Niukkanen 1999: 96–97))

===== Ajoitus =====
1700-luvun loppu – 1850-luku. 
===== Levintä =====
Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Suomenlahden rannikko
===== Suojelustatus =====

1700-luvun lopun ja 1850-luvun optisten lennätinasemien jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 96. 
===== Lähteet =====

**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
**Risberg, Einar** 1959. //Suomen lennätinlaitoksen historia// 1855–1955. Helsinki.

===== Muu kirjallisuus =====
**Fast, Jan** 2016. //Kimitoön Telegrafberget 2. Vård och dokumentation av en fornlämning från historisk tid. 2015//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
