Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu wiki:luokka:maaseudun_historialliset_asuinpaikat}}


====== Piilopirtti ======
{{:wiki:piilopirtti_akdg2210_3.jpg?450|}}

===== Määritelmä =====

Syrjäinen ja vaikeasti löydettävissä oleva asumus, jonne Isonvihan (1713–1721) venäläismiehityksen aikana paettiin

===== Kuvaus =====
 
Syrjäisiin metsiin, saariin ja saloseuduille rakennettiin pieniä piilopirttejä, jonne perhe, karja ja omaisuus vietiin turvaan. Myös kallioluolia kerrotaan käytetyn pakopaikkoina. Metsissä asuivat myös venäläisiä vastustaneet sissit, jotka toimivat etenkin Savossa ja Kainuussa. 

Piilopirttien sijoja ja pakopaikkoina käytettyjä luolia tunnetaan tarinoiden, perimätiedon ja paikannimien pohjalta. Lisäksi metsistä löytyy [[wiki:kiuas|kiukaanpohjia]] ja muita väliaikaisiin asumuksiin viittaavia jäännöksiä, joita on arveltu piilopirttien paikoiksi. Kysymyksessä voivat olla myös elinkeinojen harjoittamiseen liittyvät tilapäisasumusten paikat, kuten [[wiki:karjamaja|karjamajat]]. Kohteen osoittaminen nimenomaan piilopirtin paikaksi voi olla vaikeaa. 

Piilopirtit lienevät pääosin yksinkertaisia majamaisia rakennuksia, joiden jäännöksiä voi olla vaikea havaita maastossa. Ne muistuttanevat ulkoisesti ns. miilumajoja, [[wiki:mäkitupa|mäkitupia]] ja pienempiä [[wiki:torppa|torppia]]. Rakennusten tulisijoista saattaa olla näkyvillä lohko- tai luonnonkivistä koostuvia [[wiki:kiuas|kiukaita]]. Piilopirttien paikat saattavat näkyä kuopanteina. Rakennusten seinälinjat voivat erottua maastossa kivi- ja maavalleina tai pelkkinä kulmakivinä. Rakennuksia on saatettu perustaa myös suoraan maanpäälle ja rakentaa osittain kuoppiin. Piilopirtteihin voi liittyä myös ruoanvalmistukseen käytettyjä, rakennusten ulkopuolella olevia kiviuuneja (vrt. [[wiki:kiviuuni|ryssänuuni]]). Myös karjalle on voitu rakentaa suoja piilopirttien yhteyteen (vrt. [[wiki:karjamaja]]).


===== Historia ja käyttö =====

Isonvihan aikaiseen venäläismiehitykseen liittyy tietoja ja tarinoita metsiin paenneista ihmisistä, jotka piiloutuivat pelätessään henkensä, eläintensä ja omaisuutensa puolesta. Lisäksi he halusivat välttyä väenotoilta Venäjän armeijaan tai pakkotöihin. Eniten miehityssotilaita oli Länsi-Suomessa. Siviiliväestöön kohdistunut sorto näyttää olleen suurinta Pohjanmaalla, jossa oli myös eniten pakoon lähteneitä. Venäläissotilaat ryöstelivät ja polttivat kyliä sekä surmasivat ja vangitsivat talonpoikia ((ks. esim. Halila 1984: 44–62)).

===== Ajoitus =====

Isoviha 1713–1721. Piilopirttejä on luultavasti käytetty myös muina rauhattomina aikoina. 

===== Levintä =====

Piilopirttejä tunnetaan Pohjanmaalta((Halila 1984: 47)). Niitä on kuitenkin luultavasti myös muualla Suomessa((esim. Pyhtää Pirtnuora Rekniskorpi)). 

===== Suojelustatus =====

Piilopirttien jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks.[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 33. 

===== Lähteet =====
**Halila, Aimo** 1984. //Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia// IV. Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi suuren Pohjan sodan ja isonvihan aikana 1700–1721. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton ja Lapin maakuntaliiton yhteinen historiatoimikunta.
**Muinaisjäännösrekisteri**
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx
**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.


===== Muu kirjallisuus =====


===== Viitteet =====

~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
