Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:polttohauta [2017/05/03 16:25]
Helena Ranta [Kuvaus]
+++ wiki:polttohauta [2022/09/28 15:57] (nykyinen)
Helena Ranta [Muu kirjallisuus]
@@ Rivi 16: / Rivi 16: @@
 Maanalaisia polttohautoja ovat rautakauteen ajoittuvat [[wiki:palokuoppahauta|palokuoppahaudat]]. Ne yhdistyvät roomalaisaikaisiin nk. Kärsämäen-tyypin kalmistoihin, mutta palokuoppahautauksia esiintyy vielä merovingiajallakin esimerkiksi polttokenttäkalmistojen yhteydessä. Palokuoppahaudassa roviolta kerätyt jäännökset tai osa niistä on asetettu maahan kaivettuun kuoppaan ja peitetty maa-aineksella tai kivillä. Vainajan jäännökset on voitu laittaa myös hiekkakivilaa´an päälle ja myös katteena on voitu käyttää laakoja. Joissain tapauksissa rovion jätteet tai osa niistä on pantu puu- tai keramiikka-astiaan – tällöin voidaan puhua myös uurnahaudoista.((Kivikoski 1966: 59–63; Salo 1984: 208; Raninen & Wessman 2015: 236, 279))
-Maanpäällisissä rakenteissa polttohautoja esiintyy niin pronssi- kuin rautakautisissakin [[wiki:hautaröykkiö|hautaröykkiöissä]] sekä [[wiki:hautakumpu|kummuissa]]. Poltetut luut on asetettu maan tai kallion pinnalle tai kummuissa pieneen kuoppaan. Röykkiössä voi olla myös useamman vainajan jäännökset. Maan pinnalle tehtyjä rakenteita ovat myös [[wiki:talonpohja|talonpohjia]]hautalatomukset, joissa polttohautoja on esimerkiksi [[wiki:tarha|tarhoissa]].
+Maanpäällisissä rakenteissa polttohautoja esiintyy niin pronssi- kuin rautakautisissakin [[wiki:hautaröykkiö|hautaröykkiöissä]] sekä [[wiki:hautakumpu|kummuissa]]. Poltetut luut on asetettu maan tai kallion pinnalle tai kummuissa pieneen kuoppaan. Röykkiössä voi olla myös useamman vainajan jäännökset. Maan pinnalle tehtyjä rakenteita ovat myös [[wiki:hautalatomus|hautalatomukset]], joissa polttohautoja on esimerkiksi [[wiki:tarhahauta|tarhoissa]].
-Keskisellä ja myöhäisrautakaudella merkittävä polttohautauksia sisältävä kalmistotyyppi ovat [[wiki:talonpohja|talonpohjia]]polttokenttäkalmistot. Ne ovat silloiselle maanpinnalle tehtyjä, laajoja maantasaisia kiveyksiä, joissa on 1–4 kerrosta kiviä. Joissakin kalmistoissa kiveys on harva tai puuttuu lähes kokonaan. Rovion jäännökset on siroteltu kiveyksen lomaan, joten kivien välissä on hiilen- ja noensekaista maata, palanutta luuta sekä esineitä tai niiden katkelmia.((Kivikoski 1966: 50–53; Raninen & Wessman 2015: 278–279)) Eri yksilöiden jäännökset ja antimet ovat näin sekoittuneet. Kuitenkin myös yksilöhautauksia on pyritty ja kyetty erottamaan luu- ja esinekeskittymien avulla.((Heikkurinen-Montell 1996; Mäntylä-Asplund & Storå 2010; Wessman 2010: 58–59, 62–66; Raninen & Wessman 2015: 278)) Tyypillistä tälle kalmistomuodolle on myös se, että polttokenttäkalmistoissa voi olla usealla eri tavalla tehtyjä hautauksia, edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi myös venehautauksia, joiden indikaattorina ovat veneen rautaniitit.((Kivikoski 1966: 53–54; Raike 1996; Raninen & Wessman 2015: 279–281))
+Keskisellä ja myöhäisrautakaudella merkittävä polttohautauksia sisältävä kalmistotyyppi ovat [[wiki:polttokenttäkalmisto|polttokenttäkalmistot]]. Ne ovat silloiselle maanpinnalle tehtyjä, laajoja maantasaisia kiveyksiä, joissa on 1–4 kerrosta kiviä. Joissakin kalmistoissa kiveys on harva tai puuttuu lähes kokonaan. Rovion jäännökset on siroteltu kiveyksen lomaan, joten kivien välissä on hiilen- ja noensekaista maata, palanutta luuta sekä esineitä tai niiden katkelmia.((Kivikoski 1966: 50–53; Raninen & Wessman 2015: 278–279)) Eri yksilöiden jäännökset ja antimet ovat näin sekoittuneet. Kuitenkin myös yksilöhautauksia on pyritty ja kyetty erottamaan luu- ja esinekeskittymien avulla.((Heikkurinen-Montell 1996; Mäntylä-Asplund & Storå 2010; Wessman 2010: 58–59, 62–66; Raninen & Wessman 2015: 278)) Tyypillistä tälle kalmistomuodolle on myös se, että polttokenttäkalmistoissa voi olla usealla eri tavalla tehtyjä hautauksia, edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi myös venehautauksia, joiden indikaattorina ovat veneen rautaniitit.((Kivikoski 1966: 53–54; Raike 1996; Raninen & Wessman 2015: 279–281))
 ===== Historia ja käyttö =====
-Polttohautaamisesta on joitakin merkkejä jo kivikaudelta kuten Taipalsaaren Vaaterannasta löydetty hauta, josta tehty radiohiiliajoitus on tyypillisen kampakeramiikan ajalta((Katiskoski 2010: 110; Tourunen & Troy 2011: 12 viitteineen)). Yleisemmin polttohautoja aletaan kuitenkin tehdä pronssikaudella hautaröykkiöiden yhteyteen((Asplund 2011)). Läpi pronssi- ja rautakauden polttohautaus on yleisin hautaustapa, kunnes kristinuskon vaikutuksen myötä rautakauden lopulla siirrytään [[wiki:talonpohja|talonpohjia]]ruumishautaukseen. Polttohautausta esiintyy kuitenkin paikoin rautakauden lopulle saakka.((kootusti hautatyypeistä esim. Hiekkanen 2010 viitteineen)) Joiltakin keskiaikaisilta, erityisesti varhaiskeskiaikaisilta, hautausmailta on vielä löytynyt poltettuja ihmisluita((Haggrén 2015: 402)). Historialliselle ajalle tultaessa ja läpi historiallisen ajan ruumishautaus on kuitenkin vallitseva hautaustapa. Vasta modernina aikana krematorioissa polttaminen ja uurnahautaus ovat yleistyneet.
+Polttohautaamisesta on joitakin merkkejä jo kivikaudelta kuten Taipalsaaren Vaaterannasta löydetty hauta, josta tehty radiohiiliajoitus on tyypillisen kampakeramiikan ajalta((Katiskoski 2010: 110; Tourunen & Troy 2011: 12 viitteineen)). Yleisemmin polttohautoja aletaan kuitenkin tehdä pronssikaudella hautaröykkiöiden yhteyteen((Asplund 2011)). Läpi pronssi- ja rautakauden polttohautaus on yleisin hautaustapa, kunnes kristinuskon vaikutuksen myötä rautakauden lopulla siirrytään [[wiki:ruumishauta|ruumishautaukseen]]. Polttohautausta esiintyy kuitenkin paikoin rautakauden lopulle saakka.((kootusti hautatyypeistä esim. Hiekkanen 2010 viitteineen)) Joiltakin keskiaikaisilta, erityisesti varhaiskeskiaikaisilta, hautausmailta on vielä löytynyt poltettuja ihmisluita((Haggrén 2015: 402)). Historialliselle ajalle tultaessa ja läpi historiallisen ajan ruumishautaus on kuitenkin vallitseva hautaustapa. Vasta modernina aikana krematorioissa polttaminen ja uurnahautaus ovat yleistyneet.
 Polttaminen on ollut tärkeä osa hautausrituaalia. Polttohautaamiseen liittyy usko sielun vapautumiseen ruumiista ja vainajan siirtymisestä sen yhteydessä tuonpuoleiseen.((Kaliff 1992; Wessman 2010: 48–52)) Kaiken tyyppisistä polttohaudoista löytyy vain osa siitä luumäärästä, joka ihmisestä jää jäljelle poltettaessa. Roviolta mahdollisesti valikoituivat tai valikoitiin vain osa luista. Vaikka asiaan voi vaikuttaa esimerkiksi luun säilyvyyteen liittyvät seikat, todennäköisintä on, ettei vainajan kaikkia luita tuotu hautaan tai kalmistoon. Sinne tuotiin vain osa ja osa luista voitiin kätkeä / levittää muualle esim. asuinpaikalle, pellolle, johonkin pyhään paikkaan jne. osana hautausrituaalia.((Asplund 2008: 79; Wessman 2010: 55–56))
@@ Rivi 29: / Rivi 29: @@
 ===== Ajoitus =====
-Pronssikausi-rautakausi / keskiaika
+Pronssikausi – rautakausi/keskiaika
 ===== Levintä =====
@@ Rivi 63: / Rivi 63: @@
 **Purhonen, Paula** (toim.) 1996. //Vainionmäki – A Merovingian Period Cemetery in Laitila, Finland//. Musevirasto, Helsinki.
 **Raninen, Sami** 2005. Tuskan teatteri Turun Kärsämäessä. Ajatuksia ja sitaatteja roomalaisesta rautakaudesta. I osa: Maarian Kärsämäki ja Itämeren maailma. //Muinaistutkija// 4/2005: 40–71.
-**Wickholm, Anna & Raninen, Sami** 2003. Rautakautinen riesa – polttokenttäkalmistojen problematiikkaa. //Muinaistutkija// 2 / 2003: 2–14.
+**Wickholm, Anna & Raninen, Sami** 2003. Rautakautinen riesa – polttokenttäkalmistojen problematiikkaa. //Muinaistutkija// 2/2003: 2–14.
 ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut