Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:punamultahauta [2017/05/03 17:15]
Helena Ranta
+++ wiki:punamultahauta [2017/05/03 17:27]
Helena Ranta
@@ Rivi 9: / Rivi 9: @@
 ===== Kuvaus =====
-Punamultahaudoille on tyypillistä niiden sijainti kivikautisella asuinpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä((Edgren 1993: 61; Kukkonen et al. 1997: 4)). Hautoja on löydetty sekä yksittäisinä hautarakenteina että usean haudan kalmistoina((Edgren 1984: 48)). Haudat ovat pääasiassa ruumishautauksia, joiden lisäksi Taipalsaaren Vaaterannan kalmistosta on tutkittu punamultakuoppaan asetettu polttohautaus((Räty 1995; Katiskoski 2003)). Haudoista ei useinkaan tunneta jälkiä maanpäällisistä rakenteista, joten ne löytyvät usein yllättäen joko maankäyttöhankkeissa tai toista muinaisjäännöstä tai -ryhmää tutkittaessa((Kukkonen et al. 1997: 4)).
+Punamultahaudoille on tyypillistä niiden sijainti [[wiki:kivikautinen-asuinpaikka|kivikautisella asuinpaikalla]] tai sen välittömässä läheisyydessä((Edgren 1993: 61; Kukkonen et al. 1997: 4)). Hautoja on löydetty sekä yksittäisinä hautarakenteina että usean haudan kalmistoina((Edgren 1984: 48)). Haudat ovat pääasiassa [[wiki:ruumishauta|ruumishautauksia]], joiden lisäksi Taipalsaaren Vaaterannan kalmistosta on tutkittu punamultakuoppaan asetettu [[wiki:polttohauta|polttohautaus]]((Räty 1995; Katiskoski 2003)). Haudoista ei useinkaan tunneta jälkiä maanpäällisistä rakenteista, joten ne löytyvät usein yllättäen joko maankäyttöhankkeissa tai toista muinaisjäännöstä tai -ryhmää tutkittaessa((Kukkonen et al. 1997: 4)).
 Punamultahaudat tunnistetaan arkeologisissa tutkimuksissa tummina tai punamullan värjääminä, useimmiten muuta kulttuurikerrosta syvemmäksi ulottuvina läikkinä, joiden maa-aines saattaa olla ympäröivää maannosta pehmeämpää tai tahmeampaa((Lehtosalo-Hilander 1973: 143, 165)). Haudat ovat kooltaan keskimäärin noin 200 x 100 senttimetriä, ja ne on kaivettu noin 70 senttimetrin syvyyteen, joskin niiden koko vaihtelee noin metrin mittaisista mahdollisista lapsenhaudoista yli kolmen metrin mittaisiin joukkohautoihin((Lappalainen 2007a, liite 3)). Punamultaa on haudoissa keskimäärin noin 30 senttimetrin kerros((Lappalainen 2007a, liite 3)). Se ei kuitenkaan aina kata koko hautakuoppaa, vaan on joissain tapauksissa vain muutaman sentin kerroksena haudan pohjalla, vainajan päällä((Kukkonen et al. 1997: 4)).
@@ Rivi 15: / Rivi 15: @@
 Koska palamaton luuaines ei säily Suomen happamassa maaperässä, on punamultahautauksen tunnistaminen vaikeaa. Noin kymmenestä hautakohteesta on löydetty ihmisluiden fragmentteja, joiden avulla rakenteet on ollut mahdollista tunnistaa haudoiksi((ks. Salo 2015)). Rakenteet, joissa ei ole luuainesta, on tunnistettu hautauksiksi kokonsa, muotonsa, punamullan käytön ja hauta-antimiksi sopivan löytöaineiston perusteella((Edgren 1966: 97–106; Halinen 1999: 173–174)).
-{{ :wiki:hartikka_d18623_p.jpg?200|}}Orgaanisen aineksen puutteen vuoksi punamultahaudoista on saatu vain harvoin radiohiiliajoituksia, ja suurin osa punamultahaudoista on tästä syystä ajoitettu esinetypologian perusteella((Lappalainen 2007b: 4)). Yllättäen muutamalta kohteelta saadut radiohiiliajoitukset ovat myös olleet ristiriidassa muun arkeologisen todistusaineiston kanssa((ks. Edgren 1999; Schulz 1999)), jonka vuoksi niitä on pidetty myös jollain tapaa vääristyneinä((Mökkönen 2013: 32; Schulz 2006: 136)).
+{{ :wiki:hartikka_d18623_p.jpg?300|}}Orgaanisen aineksen puutteen vuoksi punamultahaudoista on saatu vain harvoin radiohiiliajoituksia, ja suurin osa punamultahaudoista on tästä syystä ajoitettu esinetypologian perusteella((Lappalainen 2007b: 4)). Yllättäen muutamalta kohteelta saadut radiohiiliajoitukset ovat myös olleet ristiriidassa muun arkeologisen todistusaineiston kanssa((ks. Edgren 1999; Schulz 1999)), jonka vuoksi niitä on pidetty myös jollain tapaa vääristyneinä((Mökkönen 2013: 32; Schulz 2006: 136)).
 Mikäli haudassa ei ole ollut ajoitettavaa löytömateriaalia, on hauta ajoitettu epäsuorasti läheisen asuinpaikan mukaan((Lappalainen 2007b: 4)). Tämä on kuitenkin ongelmallista, sillä asuinpaikka ja hauta eivät välttämättä kuulu samaan käyttövaiheeseen((ks. esimerkiksi Räihälä 1996)).
@@ Rivi 41: / Rivi 41: @@
 **Ahola Marja** 2016. Tracing Neolithic Funerary Practices from Finnish Ochre Graves – A case Study from Kukkarkoski Comb Ware burial ground.  Julkaisussa Honkasalo, M-L & Koski, K. & Kanerva, K. (toim.): //Theme issue: Images of Afterlife//: 23–41. Thanatos vol 4, 2/2015. https://thanatosjournal.files.wordpress.com/2016/01/thanatos-vol-4-issue-2-20152.pdf (Luettu 1.3.2016)
-**Edgren, Torsten** 1966. //Jäkärlä-gruppen. En västfinsk kulturgrup under yngre stenåldern//. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja 64. Helsinki: Weilin+Göös.
+**Edgren, Torsten** 1966. //Jäkärlä-gruppen. En västfinsk kulturgrup under yngre stenåldern//. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja 64. Weilin+Göös, Helsinki.
-**Edgren Torsten** 1984. Kivikausi. Julkaisussa Blomstedt, Yrjö (toim.): //Suomen historia// I: 19–97. Espoo: Weilin+Göös.
+**Edgren Torsten** 1984. Kivikausi. Julkaisussa Laaksonen, Eero & Pärssinen, Erkki & Sillanpää, Kari J. (toim.): //Suomen historia// I: 19–97. Weilin+Göös, Espoo.
 **Edgren Torsten** 1993. Den förhistoriska tiden. Julkaisussa Norrbäck, M. (toim.): //Finlands historia// I: 6–270. Weilin+Göös, Espoo.
 **Edgren Torsten** 1999. Alkavan rautakauden kulttuurikuva Länsi-Suomessa. Julkaisussa Fogelberg, Paul (toim.): //Pohjan poluilla//. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan: 311–333. Finska vetenskaps-societeten, Helsinki.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut