Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:punamultahauta [2017/05/03 17:27]
Helena Ranta
+++ wiki:punamultahauta [2018/05/22 22:34]
Helena Ranta [Historia ja käyttö]
@@ Rivi 26: / Rivi 26: @@
 Suomesta on löydetty noin 60 mesoliittisen kivikauden loppuun (6800–5200 eaa.) ja neoliittiselle (5200–1900/1700 eaa.) kivikaudelle ajoittuvaa punamultahautaa tai -kalmistoa(((Lappalainen 2007b: liite 1)). Punamullan lisäksi hautojen löytöaineistoon kuuluvat erilaiset kiviesineet ja -iskokset, joiden lisäksi niissä on oletettavasti ollut myös orgaanisesta aineksesta työstettyjä esineitä((Edgren 1984: 23; Halinen 1999: 173)). Erityisesti tyypillisen kampakeraamisen ajan (3900-3500 eaa) haudoista on löydetty paljon meripihka-, pii- ja liuske-esineitä((Edgren 1966: 97–106; Halinen 1999: 173–174)). Onkin oletettavaa, että näillä materiaaleilla on ollut keskeinen rooli neoliittisen kivikauden hautarituaalissa((Ahola 2016: 28)).
-Vaikka punamultahautauksia kutsutaan yleisesti yksinkertaisiksi kuoppahautauksiksi, on haudoista silti löydetty jälkiä tulenpidosta, kivi- ja puurakenteista, ruokauhreista ja kuolinnaamioista. Onkin syytä todeta, etteivät punamultahaudat ja niihin liittyvät hautaustavat ole niin yksiselitteisisä kuin nimityksen käyttö antaa ymmärtää.((Ahola 2016; Edgren 1966: 90–96; 1984: 48; 2006; Katiskoski 2003; Miettinen 1992: 13; Purhonen 1980; Purhonen 1998: 27–31; Torvinen 1979; Vikkula 1986: 12.))
+Vaikka punamultahautauksia kutsutaan yleisesti yksinkertaisiksi kuoppahautauksiksi, on haudoista silti löydetty jälkiä tulenpidosta, kivi- ja puurakenteista, ruokauhreista ja kuolinnaamioista. Onkin syytä todeta, etteivät punamultahaudat ja niihin liittyvät hautaustavat ole niin yksiselitteisiä kuin nimityksen käyttö antaa ymmärtää.((Ahola 2016; Edgren 1966: 90–96; 1984: 48; 2006; Katiskoski 2003; Miettinen 1992: 13; Purhonen 1980; Purhonen 1998: 27–31; Torvinen 1979; Vikkula 1986: 12.))
 ===== Ajoitus =====
@@ Rivi 41: / Rivi 41: @@
 **Ahola Marja** 2016. Tracing Neolithic Funerary Practices from Finnish Ochre Graves – A case Study from Kukkarkoski Comb Ware burial ground.  Julkaisussa Honkasalo, M-L & Koski, K. & Kanerva, K. (toim.): //Theme issue: Images of Afterlife//: 23–41. Thanatos vol 4, 2/2015. https://thanatosjournal.files.wordpress.com/2016/01/thanatos-vol-4-issue-2-20152.pdf (Luettu 1.3.2016)
-**Edgren, Torsten** 1966. //Jäkärlä-gruppen. En västfinsk kulturgrup under yngre stenåldern//. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja 64. Weilin+Göös, Helsinki.
+**Edgren, Torsten** 1966. //Jäkärlä-gruppen. En västfinsk kulturgrup under yngre stenåldern//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 64. Weilin+Göös, Helsinki.
 **Edgren Torsten** 1984. Kivikausi. Julkaisussa Laaksonen, Eero & Pärssinen, Erkki & Sillanpää, Kari J. (toim.): //Suomen historia// I: 19–97. Weilin+Göös, Espoo.
 **Edgren Torsten** 1993. Den förhistoriska tiden. Julkaisussa Norrbäck, M. (toim.): //Finlands historia// I: 6–270. Weilin+Göös, Espoo.
@@ Rivi 49: / Rivi 49: @@
 **Katiskoski, Kaarlo** 2003. Cemetery and the dwelling site Vaateranta in Taipalsaari, southeastern Finland. //Suomen Museo// 110 (2003): 81–125.
 **Kukkonen, I.T. & Miettinen, M. & Julkunen, A. & Mattson A.** 1997. Magnetic Prospecting of Stone-Age Red Ochre Graves With a Case Study from Laukaa, Central Finland. //Fennoscandia archaeologica// XIV: 3–22.
-**Lappalainen, Marja** 2007a. //Hautarituaali ja kuolemankulttuuri Suomen neoliittisella kivikaudella. Rituaalimaisema, kollektiivinen muisti ja kuoleman materiaalinen kulttuuri Laitilan Nästinristin, Liedon Kukkarkosken ja Laukaan Hartikan kalmistoissa//, arkeologian Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Historian ja kulttuurientutkimuksen laitos.
+**Lappalainen, Marja** 2007a. //Hautarituaali ja kuolemankulttuuri Suomen neoliittisella kivikaudella. Rituaalimaisema, kollektiivinen muisti ja kuoleman materiaalinen kulttuuri Laitilan Nästinristin, Liedon Kukkarkosken ja Laukaan Hartikan kalmistoissa//, Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Historian ja kulttuurientutkimuksen laitos, arkeologia.
 **Lappalainen, Marja** 2007b. Punamullan pauloissa. Kivikauden hautatutkimuksen tutkimushistoria Suomessa. //Muinaistutkija// 3/2007: 2–19.
-**Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa** 1973. Ruumishautakaivaukset. Julkaisussa Purhonen, Paula & Söyrinki, Leena (toim.), //Arkeologin kenttätyöt//: 141–170. Gaudeamus, Lahti.
+**Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa** 1973. Ruumishautakaivaukset. Julkaisussa Purhonen, Paula & Söyrinki, Leena (toim.), //Arkeologin kenttätyöt//: 141–170. Gaudeamus.
 **Miettinen, Mirja** 1992. Laukaan Hartikan kivikautinen kalmisto. //Keski-Suomi// 19: 8–23.
 **Mökkonen, Teemu** 2013. Stone setting filled with red ochre from the Keelaharju site, northernmost Baltic Sea region: A Stone Age grave in the context of north European burial traditions. //Fennoscandia archaeologica// XXX: 13-36.
 **Purhonen, Paula** 1980. Jönsaksen punamultahaudat – vanhimmat Suomesta tunnetut hautaukset? Hako, J. (toim.), //Helsingin pitäjä// 1980: 7–15. Vantaa-Seura – Vandasällskapet ry, Vantaa.
-**Purhonen, Paula** 1998. //Kristinuskon saapumisesta Suomeen: uskontoarkeologinen tutkimus//. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja 106. Helsinki.
+**Purhonen, Paula** 1998. //Kristinuskon saapumisesta Suomeen: uskontoarkeologinen tutkimus//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 106. Helsinki.
 **Räihälä, Oili** 1996. A Comb Ware House in Outokumpu Sätös. Some remarks on the application of ceramic typologies. Julkaisussa Kirkinen, Tuija (toim.) //Pithouses and potmarkers in eastern Finland//: 89–117. Helsinki papers in archaeology no. 9.
 **Räty, Jouko** 1995. The Red Ochre Graves of Vaateranta in Taipalsaari. //Fennoscandia archaeologica// XII: 161–170.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut