Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:puutarha [2017/04/01 10:56]
Helena Ranta [Lähteet]
+++ wiki:puutarha [2018/10/19 11:59]
Helena Ranta poistettu
@@ Rivi 21: / Rivi 21: @@
 ===== Historia ja käyttö =====
-{{ :wiki:rantapuisto_linna.jpg?250|}}Suomalainen puutarhataide on seurannut tiiviisti eurooppalaista kehitystä. Pääsuuntaukset – geometrinen muotopuutarha ja vapaamuotoinen maisemapuutarha – pohjautuvat historiallisiin esikuviin. Suomalaisista puutarhoista on tietoa keskiajalta saakka; puutarhakulttuuria on edistetty jo varhain luostareissa ja linnoissa. Joistakin 1500–1600-lukujen puutarhoista on säilynyt osia. 1700-luvulla puutarhoja oli kartanoissa, sätereissä, ruukeissa, virkataloissa ja pappiloissa. 1800-luvulla puistoja ja puutarhoja alkoivat rakentaa julkiset ja yksityiset instituutiot. 1900-luvulla puutarhojen kohdetyyppien kirjo laajeni. Puutarhoihin liittyy monenlaisia historiallisia, taiteellisia sekä luonto- ja käyttöarvoja.((Häyrynen 2001: 10–30; RT-ohjekortti RT 99-11119, 2013: 2–4, 8–9.))
+{{ :wiki:rantapuisto_linna.jpg?250|}}Suomalainen puutarhataide on seurannut tiiviisti eurooppalaista kehitystä. Pääsuuntaukset – geometrinen muotopuutarha ja vapaamuotoinen maisemapuutarha – pohjautuvat historiallisiin esikuviin. Suomalaisista puutarhoista on tietoa keskiajalta saakka; puutarhakulttuuria on edistetty jo varhain luostareissa ja linnoissa. Joistakin 1500–1600-lukujen puutarhoista on säilynyt osia. 1700-luvulla puutarhoja oli [[wiki:kartano|kartanoissa]], sätereissä, [[wiki:rautaruukki|ruukeissa]], virkataloissa ja [[wiki:pappila|pappiloissa]]. 1800-luvulla puistoja ja puutarhoja alkoivat rakentaa julkiset ja yksityiset instituutiot. 1900-luvulla puutarhojen kohdetyyppien kirjo laajeni. Puutarhoihin liittyy monenlaisia historiallisia, taiteellisia sekä luonto- ja käyttöarvoja.((Häyrynen 2001: 10–30; RT-ohjekortti RT 99-11119, 2013: 2–4, 8–9.))
 Ensimmäiset puutarha-arkeologiset kaivaukset tehtiin Suomessa 1990-luvulla (Piperin puisto Suomenlinnassa, Tullisaaren kartanopuisto Helsingissä). 2000-luvulla vastaavia tutkimuksia on tehty mm. Pietarsaaressa Roselundin pappilan puutarhassa, Turun Kakskerrassa Brinkhallin kartanon puutarhassa ja Espoossa Vanhan Albergan kartanon puutarhassa. Myös puutarhojen makrofossiilitutkimuksia on tehty 1990-luvulta alkaen.((Alanko 2008.)) Muualla Euroopassa puutarhojen ja puistojen historiaa on selvitetty arkeologisin menetelmin entistämistöiden yhteydessä jo 1900-luvun alusta alkaen.
@@ Rivi 27: / Rivi 27: @@
 ===== Ajoitus =====
-Keskiaika - uusi aika.
+Keskiaika – uusi aika.
 ===== Levintä =====
@@ Rivi 34: / Rivi 34: @@
 ===== Suojelustatus =====
-Puutarhojen suojelua ohjaavat pääsääntöisesti erilaiset rakennusperinnön suojelua koskevat lait.  Arvokkaiksi kulttuuriympäristöiksi luokiteltuja puutarhakohteita koskevat myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kansainväliset julistukset (mm. Firenzen julistus 1982) ja sopimukset määrittelevät historiallisten puutarhojen suojelun menetelmät ja periaatteet.((RT-ohjekortti RT 99-11119, 2013 2013: 4–7, 16.))
+Puutarhojen suojelua ohjaavat pääsääntöisesti erilaiset rakennusperinnön suojelua koskevat lait.  Arvokkaiksi kulttuuriympäristöiksi luokiteltuja puutarhakohteita koskevat myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kansainväliset julistukset (mm. Firenzen julistus 1982) ja sopimukset määrittelevät historiallisten puutarhojen suojelun menetelmät ja periaatteet.((RT-ohjekortti RT 99-11119, 2013: 4–7, 16.))
 Muinaismuistolaki ei sinällään tunne historiallisia puutarhoja. Muinaismuistolain mukainen suojelu on kuitenkin joissakin tapauksissa syytä ulottaa esimerkiksi kartanoiden ja pappiloiden puutarhojen säilyneisiin vanhoihin (1500–1800-luku) maa- ja kivirakenteisiin. Espoossa Vanhan Albergan kartanon paikalla on edelleen näkyvissä monumentaalisen terassipuutarhan kivirakenteita ((muinaisjäännösrekisterin kohde Alberga, Kersantinpuisto 1000006454)).
@@ Rivi 44: / Rivi 44: @@
 **Alanko, Teija** 2008. Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan Kumpulan
 kokoelma-alueen kairaus. Makrofossiilitutkimuksen maanäytteiden otto 2008. Raportti, Helsingin yliopisto. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=112881&ttyyppi=pdf&kansio_id=91
-**Häyrynen, Maunu** 2001. Suomalainen puutarha. //Hortus Fennicus – Suomen puutarhataide//. Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura. Helsinki: 10–30.
+**Häyrynen, Maunu** 2001. Suomalainen puutarha. //Hortus Fennicus – Suomen puutarhataide//: 10–30. Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura. Helsinki.
-**Luppi, Päivi** 2001. Puutarha-arkeologia Suomessa. //Hortus Fennicus - Suomen puutarhataide//. Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura. Helsinki: 40-43.
+**Luppi, Päivi** 2001. Puutarha-arkeologia Suomessa. //Hortus Fennicus – Suomen puutarhataide//: 40-43. Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura. Helsinki.
-**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset//. Tunnistaminen ja suojelu. Museovirasto, Rakennushistorian osasto. http://www.nba.fi/fi/File/685/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf
+**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. http://www.nba.fi/fi/File/685/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf
 //**RT-ohjekortti RT 99-11119**//, Infra 23-710115. Historiallisten puistojen ja puutarhojen suojelu, hoito ja kunnostus. Ohjeet, toukokuu 2013. Rakennustieto Oy, Rakennustietosäätiö RTS 2013.
 **Sutinen, Ulla** 2005. Lilja, ruusu, kirsikkapuu. Katsaus puutarha-arkeologiaan. Julkaisussa
-Immonen, Visa & Haimila, Miikka (toim.): //Mustaa valkoisella. Ystäväkirja arkeologian
+Immonen, Visa & Haimila, Miikka (toim.): //Mustaa valkoisella. Ystäväkirja arkeologian lehtori Kristiina Korkeakoski-Väisäselle//: 303–316. Turun yliopisto, arkeologia.
-lehtori Kristiina Korkeakoski-Väisäselle//. Turun yliopisto, arkeologia: 303–316.
 ===== Muu kirjallisuus =====
+**Alanko, Teija** 2017. Cloister, manor and botanic gardens in medieval and early modern Finland and Sweden – An archaeobotanical approach to garden history. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/177559
 **Hautamäki, Ranja** 2000. //Portti puutarhaan. Historiallisten puutarhojen inventointiopas//. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 21. Helsinki.
-**Malek, Amina-Aïcha** (ed.) 2013. //Sourcebook for garden archaeology: methods, techniques, interpretations and field examples//. Parcs et jardins, vol. 1. Bern.
+**Malek, Amina-Aïcha** (toim.) 2013. //Sourcebook for garden archaeology: methods, techniques, interpretations and field examples//. Parcs et jardins, vol. 1. Bern.
 //**Puistot ja puutarhat. Suomalainen puutarhaperinne**//. Julk. Suomen Kotiseutuliitto. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:11. Euroopan rakennusperintöpäivät 2005.
 **Ruoff, Eeva** 2002. //Vanhoja suomalaisia puutarhoja//. Otava. Helsinki.
 **Sinisalo, Antero** 1997. //Puutarhataiteen historian perusteet//. Luennot 1966–1986. Toim. Maunu Häyrynen. Viherympäristöliiton julkaisu 67/1997.
-**Sutinen, Ulla** 2006. //Kurkistuksia puistojen menneisyyteen//. Puutarha-arkeologia osana puistokunnostuksia ja maisematutkimuksen puutarha-arkeologialle tarjoamat mahdollisuudet. Pro gradu -tutkielma 2006. Turun yliopisto. Arkeologia.
+**Sutinen, Ulla** 2006. //Kurkistuksia puistojen menneisyyteen//. Puutarha-arkeologia osana puistokunnostuksia ja maisematutkimuksen puutarha-arkeologialle tarjoamat mahdollisuudet. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, Arkeologia.
 ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut