Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:rautakautinen-rakennus [2017/04/11 10:14]
Helena Ranta [Lähteet]
+++ wiki:rautakautinen-rakennus [2017/05/09 10:33]
Helena Ranta
@@ Rivi 17: / Rivi 17: @@
 Läntiseen rakennustraditioon kuuluvat pitkät, suorakaiteen muotoiset pitkätalot ja ns. kolmilaivaiset pitkätalot (myös nimitystä hallitalo käytetään). Näihin taloihin liittyvät kantavina rakenteina pystypaalut, joita voi olla vaihteleva määrä eri rakennuksissa. Paalujen paikat voivat erottua tummina, pyöreähköinä läikkinä. Joskus niiden ympärillä on kiviä, toisin sanoen paaluja on tuettu. On huomattava, etteivät paalunjälkien perusteella tehdyt tulkinnat rakennusten muodoista aina ole yksiselitteisiä, vaan ovat mahdollistaneet useita tulkintoja((ks. esim. Asplund 2002)).
-Pitkätalot olivat suurikokoisia, noin 14–24 metriä pitkiä ja 6–7 metriä leveitä. Usein hieman kaarevat seinät tukeutuivat pystypaaluihin, jotka samalla tukivat kattoa. Kolmilaivaisissa taloissa kattoa tukeva rakenne perustui kahteen parittaiseen, pystysuoraan maahan kaivettuun paaluun ja niitä yhdistävään horisontaaliseen palkkiin. Parittaisten paalujen välistä aluetta kutsutaan keskilaivaksi. Hallitalojen rakenteessa tapahtui 600-luvulle tultaessa muutos. Vanhemmassa tyypissä oli tasapainotettu kattorakenne, jossa keskilaiva muodosti noin  50 % leveydestä. Myöhemmin otettiin käyttöön sidospalkki yhdistämään pystypaaluja seiniin. Näin keskilaiva tehtiin kapeammaksi ja katon paino tuli enemmän seinien varaan.((Vuorinen 2003: 188; 2009: 21–22; Raninen & Wickholm 2015: 287))
+Pitkätalot olivat suurikokoisia, noin 14–24 metriä pitkiä ja 6–7 metriä leveitä. Usein hieman kaarevat seinät tukeutuivat pystypaaluihin, jotka samalla tukivat kattoa. Kolmilaivaisissa taloissa kattoa tukeva rakenne perustui kahteen parittaiseen, pystysuoraan maahan kaivettuun paaluun ja niitä yhdistävään horisontaaliseen palkkiin. Parittaisten paalujen välistä aluetta kutsutaan keskilaivaksi. Hallitalojen rakenteessa tapahtui 600-luvulle tultaessa muutos. Vanhemmassa tyypissä oli tasapainotettu kattorakenne, jossa keskilaiva muodosti noin 50 % leveydestä. Myöhemmin otettiin käyttöön sidospalkki yhdistämään pystypaaluja seiniin. Näin keskilaiva tehtiin kapeammaksi ja katon paino tuli enemmän seinien varaan.((Vuorinen 2003: 188; 2009: 21–22; Raninen & Wickholm 2015: 287))
 Pitkätalojen seinärakenne oli tavallisimmin savella tiivistetty oksapunos. Tällaisen seinän pohja on tehty pujottamalla paalujen väliin oksia koripunoksen kaltaiseksi rakenteeksi, jonka jälkeen se on tilkitty savella. Talon palaessa jää asuinpaikalle palaneen saven paloja, nk. savitiivistettä, joissa voi myös näkyä oksapainanteita. Seinissä voitiin käyttää myös turvetta. Kivisten seinäperustuksien on katsottu viittaavan turpeen käyttöön((Vuorinen 2003: 188)). Yksi mahdollinen seinärakenne on ollut varhopatsasrakenne, jossa seinäpaaluihin on koverrettu urat, ja niihin on työnnetty pitkittäin aseteltujen seinähirsien päät. Myös sauva- eli pystypalkkirakennetta on ollut mahdollista käyttää((Raninen & Wickholm 2015: 287)). Varhopatsasrakenteesta on kuitenkin varmoja havaintoja vasta Raision Mullin asuinpaikalta 1000-luvun lopulta((Vuorinen 2009: 106, 128–132)).
-Itäeurooppalaisen tradition mukainen rakentamistapa oli hirsirakentaminen nurkkasalvoksia käyttäen. Hirsisalvos on siis rakenne, jossa vaakatasossa olevat hirret tai veistetyt lankut muodostavat suoran kulman ja ne on liitetty yhteen rakennuksen nurkissa salvomalla. Erilaisia salvosmuotoja on kymmeniä. Seinät kannattavat kattoa ja näin ollen vertikaaliset paalut puuttuvat. ((Vuorinen 2003: 189–190; Raninen & Wickholm 2015: 350)) Paalunjälkien puuttuessa, hirsirakennus on arkeologisesti vaikeammin havaittavissa ja esimerkiksi lähinnä likamaana erottuvia nelikulmaisia alueita on tulkittu hirsirakenteisiksi taloiksi. Mitään varsinaisia rakennejäännöksiä näistä ei kuitenkaan ole löydetty. Selkeitä jäännöksiä rautakautisesta hirsirakentamisesta on löydetty rautakauden loppuvaiheilta 1000-luvulta esimerkiksi Raision Mullin asuinpaikalta.((Vuorinen 2003: 191–195; 2009: 129–132))
+Itäeurooppalaisen tradition mukainen rakentamistapa oli hirsirakentaminen nurkkasalvoksia käyttäen. Hirsisalvos on siis rakenne, jossa vaakatasossa olevat hirret tai veistetyt lankut muodostavat suoran kulman ja ne on liitetty yhteen rakennuksen nurkissa salvomalla. Erilaisia salvosmuotoja on kymmeniä. Seinät kannattavat kattoa ja näin ollen vertikaaliset paalut puuttuvat. ((Vuorinen 2003: 189–190; Raninen & Wickholm 2015: 350)) Paalunjälkien puuttuessa hirsirakennus on arkeologisesti vaikeammin havaittavissa ja esimerkiksi lähinnä likamaana erottuvia nelikulmaisia alueita on tulkittu hirsirakenteisiksi taloiksi. Mitään varsinaisia rakennejäännöksiä näistä ei kuitenkaan ole löydetty. Selkeitä jäännöksiä rautakautisesta hirsirakentamisesta on löydetty rautakauden loppuvaiheilta 1000-luvulta esimerkiksi Raision Mullin asuinpaikalta.((Vuorinen 2003: 191–195; 2009: 129–132))
-{{ :wiki:d4206_p.jpg?200|}}Rakennuksissa on voinut olla maalattia tai savesta tehty lattiapinta, jota on voitu myös uusia. Rautakauden lopulta tunnetaan jäännöksiä myös lautalattioista.((Vuorinen 2009: 132–133; Raninen 2015: 11)) Talojen kattomateriaaleista ei Suomessa ole arkeologisia todisteita. Historialliseen ja kansatieteelliseen aineiston perusteella kateaineena on voitu käyttää lautoja, ruokoa, olkea, riukuja, turvetta tai tuohta.((Vuorinen 2009: 133; Raninen & Wickholm 2015: 287)) Taloissa oli tulisija; yleensä kyseessä on ollut avoliesi, joka oli lattian keskellä oleva kivirakenne. Pirkkalan Tursiannotkosta on löydetty kulhomainen kivirakenne, joka on tulkittu kiuasuuniksi. Raision Mullista löydettiin jäännökset savetusta kupoliuunista.((Vuorinen 2009: 135–137; Raninen 2015: 11; Raninen & Wickholm 2015: 245, 247, 287, 350)).
+{{ :wiki:d4206_p.jpg?300|}}Rakennuksissa on voinut olla maalattia tai savesta tehty lattiapinta, jota on voitu myös uusia. Rautakauden lopulta tunnetaan jäännöksiä myös lautalattioista.((Vuorinen 2009: 132–133; Raninen 2015: 11)) Talojen kattomateriaaleista ei Suomessa ole arkeologisia todisteita. Historialliseen ja kansatieteelliseen aineiston perusteella kateaineena on voitu käyttää lautoja, ruokoa, olkea, riukuja, turvetta tai tuohta.((Vuorinen 2009: 133; Raninen & Wickholm 2015: 287)) Taloissa oli [[wiki:tulisija|tulisija]]; yleensä kyseessä on ollut avoliesi, joka oli lattian keskellä oleva kivirakenne. Pirkkalan Tursiannotkosta on löydetty kulhomainen kivirakenne, joka on tulkittu kiuasuuniksi. Raision Mullista löydettiin jäännökset savetusta kupoliuunista.((Vuorinen 2009: 135–137; Raninen 2015: 11; Raninen & Wickholm 2015: 245, 247, 287, 350)).
@@ Rivi 47: / Rivi 47: @@
 ===== Lähteet =====
-**Asplund, Henrik** 2002. Houses or Huts? Early Iron Age Building Remains in SW Finland. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland: 227–233//. National Board of Antiquities.
+**Asplund, Henrik** 2002. Houses or Huts? Early Iron Age Building Remains in SW Finland. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland: 227–233//. National Board of Antiquities, Helsinki.
 **Holmblad, Peter** 2010. //Coastal Communities on the Move. House and Polity Interaction in Southern Ostrobothnia 1500 BC – AD 1//. Archaeology and Environment 26. Department of Historical, Philisophical and Religious Studies. Umeå Universitet.
 **Raninen, Sami** 2015. Pirkkalan Tursiannotkon kaivaukset 2012–2013. Julkaisussa //Pirkan maan alta// 14: 8–16. Tampereen museot – Pirkanmaan maakuntamuseo.
 **Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//: 213–365. Gaudeamus.
 **Uino, Pirjo** 1986. An Iron Age community at Ketohaka in Salo and other remains of Metal Period buildings in Finland. //Iron Age Studies in Salo II. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja// 89:1. Helsinki.
-**Vuorinen, Juha-Matti** 2003. Hallitalo ja hirsirakennus – elämää ahtaassa asumuksessa mutta väljässä pihapiirissä. Julkaisussa Kaitainen, Veijo, Laukkanen, Esa & Uotila, Kari (toim.): //Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle//: 185–198. Hämeenlinna.
+**Vuorinen, Juha-Matti** 2003. Hallitalo ja hirsirakennus – elämää ahtaassa asumuksessa mutta väljässä pihapiirissä. Julkaisussa Kaitainen, Veijo & Laukkanen, Esa & Uotila, Kari (toim.): //Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle//: 185–198. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
 **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. //Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla//. Turun yliopiston julkaisuja. Annales Universitatis Turkuensis, Sarja C osa 281. Turun yliopisto.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut