Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:rautaruukki

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Viimeisin revisio Both sides next revision
wiki:rautaruukki [2017/05/23 10:24]
Helena Ranta
wiki:rautaruukki [2017/05/23 10:30]
Helena Ranta [Lähteet]
Rivi 16: Rivi 16:
 {{ :​wiki:​kuonaharkkoja_sunnanå.jpg?​250|}}Metalliteollisuus oli 1800-luvun lopulle saakka pääosin ns. ruukkiteollisuutta. Ruukki oli yhteisnimitys pääosin maaseudulla sijainneille tuotantolaitoksille ja niiden yhteyteen muodostuneille yhdyskunnille. {{ :​wiki:​kuonaharkkoja_sunnanå.jpg?​250|}}Metalliteollisuus oli 1800-luvun lopulle saakka pääosin ns. ruukkiteollisuutta. Ruukki oli yhteisnimitys pääosin maaseudulla sijainneille tuotantolaitoksille ja niiden yhteyteen muodostuneille yhdyskunnille.
  
-Suurimmissa ruukeissa oli [[wiki:​masuuni|masuuni]] ja [[wiki:​vasarapaja|kankivasarapajoja]],​ joissa masuunien ja harkkohyttien takkirauta jalostettiin kankiraudaksi. Jo 1600-luvulla ruukeille rakennettiin myös nippu- ja naulavasaroita,​ joissa kankirauta jalostettiin erilaisiksi takeiksi. Osa raakaraudasta valettiin jo sulatusprosessissa valurautatuotteiksi,​ kuten padoiksi ja tykinkuuliksi.+Suurimmissa ruukeissa oli [[wiki:​masuuni|masuuni]] ja [[wiki:​vasarapaja|kankivasarapajoja]],​ joissa masuunien ja [[wiki:​harkkohytti|harkkohyttien]] takkirauta jalostettiin kankiraudaksi. Jo 1600-luvulla ruukeille rakennettiin myös nippu- ja naulavasaroita,​ joissa kankirauta jalostettiin erilaisiksi takeiksi. Osa raakaraudasta valettiin jo sulatusprosessissa valurautatuotteiksi,​ kuten padoiksi ja tykinkuuliksi.
  
 Raudan valmistuksessa tarvittiin valtavasti hiiltä, ja ruukkien hiilenpolttajat valmistivat ympäristön metsien [[wiki:​hiilimiilu|hiilimiiluissa]] sysiä ruukin tarpeisiin. Vähitellen hiilentuotanto siirtyi talonpojille. Ruukkien laivarannat [[wiki:​satama|lastauspaikkoineen]] sekä ruukin rauta-, malmi- ja hiilikuljetuksien vaatima [[wiki:​tie|tiestö]] olivat osa ruukkien infrastruktuuria.((Haggrén 2001: 80–89.)) ​ Raudan valmistuksessa tarvittiin valtavasti hiiltä, ja ruukkien hiilenpolttajat valmistivat ympäristön metsien [[wiki:​hiilimiilu|hiilimiiluissa]] sysiä ruukin tarpeisiin. Vähitellen hiilentuotanto siirtyi talonpojille. Ruukkien laivarannat [[wiki:​satama|lastauspaikkoineen]] sekä ruukin rauta-, malmi- ja hiilikuljetuksien vaatima [[wiki:​tie|tiestö]] olivat osa ruukkien infrastruktuuria.((Haggrén 2001: 80–89.)) ​
Rivi 43: Rivi 43:
 **Ahvenainen,​ Jorma & Kuusterä, Antti** 1982. Teollisuus ja rakennustoiminta. Julkaisussa //Suomen taloushistoria//​ 2: 222–261. Tammi, Helsinki. **Ahvenainen,​ Jorma & Kuusterä, Antti** 1982. Teollisuus ja rakennustoiminta. Julkaisussa //Suomen taloushistoria//​ 2: 222–261. Tammi, Helsinki.
 **Haggrén, Georg** 2001. //​Hammarsmeder,​ masugnsfolk och kolare. Tidigindustriella yrkesarbetare vid provinsbruk i 1600-talets Sverige//. Jernkontorets bergshistoriska skrifter 38 - STH publikationer 5. Pieksämäki. **Haggrén, Georg** 2001. //​Hammarsmeder,​ masugnsfolk och kolare. Tidigindustriella yrkesarbetare vid provinsbruk i 1600-talets Sverige//. Jernkontorets bergshistoriska skrifter 38 - STH publikationer 5. Pieksämäki.
-**Heikkinen,​ Sakari & Hoffman, Kai** 1982. Teollisuus ja käsityö. Julkaisussa //Suomen taloushistoria//​ 252–88. TammiHelsinki. ​+**Heikkinen,​ Sakari & Hoffman, Kai** 1982. Teollisuus ja käsityö. Julkaisussa //Suomen taloushistoria//​ 252–88. TammiHelsinki. ​
 **Hultin, Tekla** 1896, 1897. //​Historiska upplysningar om bergshandteringen i Finland under svenska tiden//. I–II. Jernbruken. Helsingfors. ​ **Hultin, Tekla** 1896, 1897. //​Historiska upplysningar om bergshandteringen i Finland under svenska tiden//. I–II. Jernbruken. Helsingfors. ​
 **Hultin, Tekla** 1897. Historiallisia tietoja Suomen vuoritoimesta Ruotsin vallan aikana. //Suomen teollisuushallituksen tiedonantoja//​ XXVI.  **Hultin, Tekla** 1897. Historiallisia tietoja Suomen vuoritoimesta Ruotsin vallan aikana. //Suomen teollisuushallituksen tiedonantoja//​ XXVI. 
Rivi 55: Rivi 55:
 **Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2009. Siuntion Hyttiskogen – Suomen vanhin masuuni? //SKAS// 2/2009: 38–45. ​ **Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2009. Siuntion Hyttiskogen – Suomen vanhin masuuni? //SKAS// 2/2009: 38–45. ​
 **Herlin, Niklas** 2003. //Ruukin avain. 400 vuotta suomalaista metalli- ja elektroniikkateollisuutta//​. Tampere. **Herlin, Niklas** 2003. //Ruukin avain. 400 vuotta suomalaista metalli- ja elektroniikkateollisuutta//​. Tampere.
-**Härö, Erkki** (toim.) 1994. //​Leineperin rautaruukki//​ 1994. Tutkimus- ja restaurointiraportti, ​ Museovirasto,+**Härö, Erkki** (toim.) 1994. //​Leineperin rautaruukki//​ 1994. Tutkimus- ja restaurointiraportti, ​ Museovirasto.
 **Karikoski,​ V. A. M. &  Kannel, T. K. & Lavonius, K. A.** 1951. //Suomen teollisuus//​. Helsinki. **Karikoski,​ V. A. M. &  Kannel, T. K. & Lavonius, K. A.** 1951. //Suomen teollisuus//​. Helsinki.
 **Kuisma, Markku** 1985. //Outokumpu 1910–1985. Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi//​. Forssa. **Kuisma, Markku** 1985. //Outokumpu 1910–1985. Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi//​. Forssa.
wiki/rautaruukki.txt · Viimeksi muutettu: 2018/06/07 13:53 / Veli-Pekka Suhonen