Käyttäjän työkalut
wiki:rautatie
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:rautatie [2019/12/30 09:11] Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus] |
wiki:rautatie [2022/01/27 11:04] Veli-Pekka Suhonen [Kuvaus] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
| Vanhimpien ratojen varsilla on joissain kohdin säilynyt luonnonkivistä kylmämuurattuja kipinäaitoja. Niitä rakennettiin rata-alueen rajalle pitämään karja pois radalta ja estämään junan pyörien iskemien kipinöiden sytyttämien maastopalojen leviäminen. Vanhimmat aidat rakennettiin hätäaputöinä Pietarin radan varteen suurina nälkävuosina 1860-luvun lopussa. Samaan ajankohtaan liittyvät myös radan varsilla olevat radanrakentajien hautausmaat. 1900-luvun puolella ei kipinäaitoja tiettävästi enää rakennettu.((Niukkanen 1999: 97–98; Poutiainen 2008: 53–56)) | Vanhimpien ratojen varsilla on joissain kohdin säilynyt luonnonkivistä kylmämuurattuja kipinäaitoja. Niitä rakennettiin rata-alueen rajalle pitämään karja pois radalta ja estämään junan pyörien iskemien kipinöiden sytyttämien maastopalojen leviäminen. Vanhimmat aidat rakennettiin hätäaputöinä Pietarin radan varteen suurina nälkävuosina 1860-luvun lopussa. Samaan ajankohtaan liittyvät myös radan varsilla olevat radanrakentajien hautausmaat. 1900-luvun puolella ei kipinäaitoja tiettävästi enää rakennettu.((Niukkanen 1999: 97–98; Poutiainen 2008: 53–56)) | ||
| + | |||
| + | Ratavartijoille rakennettiin vahtitupa, jossa oli kaksi huonetta, joista toisessa oli leivinuuni. Lisäksi rakennuksessa oli pieni kuisti. Ulkorakennuksia rakennettiin tarpeen mukaan, mutta tontilla oli usein ainakin aitta ja kellari. Aitan yhteydessä oli pieni karjasuoja, jossa ratavartija pystyi pitämään esimerkiksi lehmää tai sikoja. Myös käymälä sijoitettiin aitan yhteyteen. Myöhemmin ratavartijoille rakennettiin myös saunoja. Rakennukset sijoiteltiin tontilla usein siten, että itse vahtitupa oli lähinnä rataa. Muut rakennukset aseteltiin pihan reunoille. Ratavartijan tupia on ollut sekä etelä- että pohjoispuolella rataa. Vahtitupien pihoilla on ollut erilaisia hyötypuutarhoja ratavartijan perheen tarpeisiin, sekä erilaisia pihan koristekasveja, kuten ruusuja.((Ruotsalainen 2021: 54-55)) | ||
| Maaperä rautatiealueella saattaa olla pilaantunutta. Aikanaan ratapölkkyjen kyllästämiseen on käytetty kreosoottiöljyä, joka on tehokas mutta myrkyllinen puunsuojakemikaali. | Maaperä rautatiealueella saattaa olla pilaantunutta. Aikanaan ratapölkkyjen kyllästämiseen on käytetty kreosoottiöljyä, joka on tehokas mutta myrkyllinen puunsuojakemikaali. | ||
| Rivi 30: | Rivi 32: | ||
| Varhaisimpia kapearaiteisia rautateitä kutsuttiin nimellä rillirata, joilla kuljetettiin lyhyitä matkoja pieniä tavaramääriä. Ratoja oli käytössä muun muassa turvesoilla ja metsätyömailla puutavaran siirrossa. Teollisuusratoja rakennettiin erityisesti puuta, paperia ja metalleja käsittelevien tehtaiden yhteyteen. Autoistumisen myötä useimmat teollisuusradat jäivät tarpeettomiksi 1950-luvulla. | Varhaisimpia kapearaiteisia rautateitä kutsuttiin nimellä rillirata, joilla kuljetettiin lyhyitä matkoja pieniä tavaramääriä. Ratoja oli käytössä muun muassa turvesoilla ja metsätyömailla puutavaran siirrossa. Teollisuusratoja rakennettiin erityisesti puuta, paperia ja metalleja käsittelevien tehtaiden yhteyteen. Autoistumisen myötä useimmat teollisuusradat jäivät tarpeettomiksi 1950-luvulla. | ||
| - | Sotilaalliset tarpeet ovat ohjanneet rautatieverkoston rakentamista. Ensimmäinen rautatie joka yhdisti Suomen osaksi Venjäjän rataverkkoa rakennettiin sisämaahan kauas rannikosta. Rautateitä rakennettiin 1900-luvun alkupuolella myös sotilaallisiin tarkoituksiin, jolloin rautatiekuljetukset olivat keskeisessä roolissa kaikissa sotaväen kuljetuksissa. Tärkeimpien risteysasemien läheisyyteen, mm. Riihimäelle ja Kouvolaan, perustettiin varuskunnat. Ensimmäisen maailmansodan aikana linnoitustöiden yhteydessä Helsingin seudulle ja eräisiin Suomenlahden saariin rakennettiin kapearaiteisia rautateitä((mm. Lohikoski 1996; Enqvist & Pakola 2016)). Toisen maailmansodan aikana saksalaiset rakensivat 178 kilometriä pitkän Hyrynsalmi–Kuusamo-kenttäradan((Westerlund 2008: 167.)) | + | Sotilaalliset tarpeet ovat ohjanneet rautatieverkoston rakentamista. Ensimmäinen rautatie joka yhdisti Suomen osaksi Venäjän rataverkkoa rakennettiin sisämaahan kauas rannikosta. Rautateitä rakennettiin 1900-luvun alkupuolella myös sotilaallisiin tarkoituksiin, jolloin rautatiekuljetukset olivat keskeisessä roolissa kaikissa sotaväen kuljetuksissa. Tärkeimpien risteysasemien läheisyyteen, mm. Riihimäelle ja Kouvolaan, perustettiin varuskunnat. Ensimmäisen maailmansodan aikana linnoitustöiden yhteydessä Helsingin seudulle ja eräisiin Suomenlahden saariin rakennettiin kapearaiteisia rautateitä((mm. Lohikoski 1996; Enqvist & Pakola 2016)). Toisen maailmansodan aikana saksalaiset rakensivat 178 kilometriä pitkän Hyrynsalmi–Kuusamo-kenttäradan((Westerlund 2008: 167.)) |
| Valtiollinen rataverkosto on 1900-luvun loppupuolella pienentynyt ratojen jäätyä käytöstä. | Valtiollinen rataverkosto on 1900-luvun loppupuolella pienentynyt ratojen jäätyä käytöstä. | ||
| Rivi 43: | Rivi 45: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Suomen vanhimpaan rataverkkoon (1850–1870-luvut) liittyvät käytöstä pois jääneet rakenteet kuten kipinäaidat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Myös käytöstä pois jääneiden yksityisten kapearaiteisten rautateiden vanhimpia - 1900-luvun alkuun sijoittuvia - rakenteita on mahdollista suojella kiinteinä muinaisjäännöksinä. | + | Suomen vanhimpaan rataverkkoon (1850–1870-luvut) liittyvät käytöstä pois jääneet rakenteet kuten kipinäaidat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Myös käytöstä pois jääneiden yksityisten kapearaiteisten rautateiden vanhimpia – 1900-luvun alkuun sijoittuvia – rakenteita on mahdollista suojella kiinteinä muinaisjäännöksinä. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
wiki/rautatie.txt · Viimeksi muutettu: 2023/02/02 09:43 / Veli-Pekka Suhonen