Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:sotilasleiri [2017/04/13 12:32]
Helena Ranta [Muu kirjallisuus]
+++ wiki:sotilasleiri [2017/05/12 10:06]
Helena Ranta
@@ Rivi 22: / Rivi 22: @@
 {{ :wiki:majanpohja.jpg?350|}} Suomessa olevia sotilasleirejä ei ole tutkittu järjestelmällisesti. Historiallisessa lähdeaineistossa esiintyvien leirien määrästä ja laadusta ei ole tällä hetkellä mitään käsitystä. Varhaisimmat tiedot sotaväen käyttämistä leiripaikoista ovat kuitenkin jo 1300-luvulta eli  ajalta, jolta Itämaata koskevaa yksityiskohtaisempaa kirjallista lähdeaineistoa on säilynyt.((Suhonen 2007))
-Leiripaikkoja on usein maa- ja vesikulkureittien varrella sijaitsevien sotilaallisesti merkittävien kohteiden, kuten linnakkeiden, [[wiki:satama|satamien]], [[wiki:silta|siltojen]], [[wiki:kanava|kanavien]] tai rajojen, luona. Sotilasleirin määritelmä on melko väljä. Ääripäitä ovat muutaman tunnin käytössä olleet levähdyspaikat ja pitkäkestoisten operaatioiden tukikohdiksi tarkoitetut linnoitetut leirit. Kulloisenkin leirin ulkomuotoon ovat vaikuttaneet ennen kaikkea valitun paikan topografia ja leirin tarkoitus. Maastossa saattaa olla muistona leirielämästä uuneja, tulisijoja, majanpohjia ja maakuoppia. Toisaalta sotaväki on jo pelkästään säännönmukaisuuteen pyrkivistä tiukoista ohjesäännöistä johtuen perustanut telttakylänsä mielellään niityille ja pelloille, ja maanpäälliset merkit ovat siten voineet kadota viljelyn yhteydessä jopa jo saman vuoden aikana.((Suhonen 2007))
+Leiripaikkoja on usein maa- ja vesikulkureittien varrella sijaitsevien sotilaallisesti merkittävien kohteiden, kuten linnakkeiden (ks. [[wiki:skanssi|skanssi]] ja [[wiki:bastionilinnoitus|bastionilinnoitus]]), [[wiki:satama|satamien]], [[wiki:silta|siltojen]], [[wiki:kanava|kanavien]] tai rajojen, luona. Sotilasleirin määritelmä on melko väljä. Ääripäitä ovat muutaman tunnin käytössä olleet levähdyspaikat ja pitkäkestoisten operaatioiden tukikohdiksi tarkoitetut linnoitetut leirit. Kulloisenkin leirin ulkomuotoon ovat vaikuttaneet ennen kaikkea valitun paikan topografia ja leirin tarkoitus. Maastossa saattaa olla muistona leirielämästä uuneja, tulisijoja, majanpohjia ja maakuoppia. Toisaalta sotaväki on jo pelkästään säännönmukaisuuteen pyrkivistä tiukoista ohjesäännöistä johtuen perustanut telttakylänsä mielellään niityille ja pelloille, ja maanpäälliset merkit ovat siten voineet kadota viljelyn yhteydessä jopa jo saman vuoden aikana.((Suhonen 2007))
 ===== Ajoitus =====
@@ Rivi 37: / Rivi 37: @@
 **Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen, V.-P.** 2011. Kymijoen rajalinjan pikkulinnakkeet. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//: 276–295. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
+**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
 **Suhonen, V.-P.** 2007. På bara marken måste soldaterna ligga: strödda iakttagelser från militärlager under 1700-talet. Julkaisussa //Arkeologia Suomessa 2003–2004//: 33–44. Museovirasto, Helsinki.
-**Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen, V.-P.** 2011. Kymijoen rajalinjan pikkulinnakkeet. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//: 276–295. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
 ===== Muu kirjallisuus =====
-**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
 ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut