Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:puolustus_ja_sodankäynti}}


====== Sotilasleiri ======

{{ :wiki:11._hirvikoski_leiripaikka_2003.jpg?450 |}}
===== Määritelmä =====
Sotilaiden tilapäiseen majoittumiseen käyttämä alue 
===== Kuvaus =====

Sotilasleirien tunnistaminen on tavallisesti vaikeaa. Sotilasleirejä on merkitty sotilaskarttoihin, mutta suuresta osasta Suomen sotilasleirejä ei ole säilynyt yhtään kirjallista aikalaisdokumenttia. Ainoa vihje siitä, että kyseessä saattaisi olla leiripaikka, on tieto sotaväen oleskelusta paikkakunnalla.  

Sotilasleirit sijaitsevat maa- ja vesikulkuväylien varrella, metsissä ja saarilla. Ne erottuvat maastossa [[wiki:uuni|kiviuuneina]] sekä majanpohjina ja -kuoppina. Erilaisia majan jäännöksiä ja kiviuuneja saattaa olla samalla paikalla kymmenittäin.

{{ :wiki:ruotsinpyhtää_kungshamn_hamnflodan_2003.jpg?350|}} Majanpohjat ovat isojen maakivien edustalla tai kallioseinämien vierellä olevia pohjakaavaltaan nelikulmaisia tai soikeita pienistä lohko- ja luonnonkivistä ladottuja kehiä (vrt. [[wiki:tomtning]]). Kehien koot vaihtelevat. Suurimmat ovat noin 4 x 2 metrin ja pienimmät vain 1 x 2 metriä laajuisia. Kehissä on kiviä päällekkäin yhdestä neljään kerrokseen. Ison maakiven ja kivikehän varaan on tehty katto telttakankaasta, oksista tai risuista. 

{{ :wiki:7._pien-ahvenkoski_sotilasleiri_125436_231kuva_mv_rho_v.-p._suhonen_2003.jpg?350|}}Maakiven toisella puolella, vastapäätä majanpohjaa, on usein ruuan valmistukseen käytetty kiviuuni eli ns.  [[wiki:ryssänuuni|ryssänuuni]]. Kiviuuni on lämmittänyt maakiven ja siten samalla myös majan.((Kauppi & Suhonen 2011: 281)) Yksittäisen kiviuunin tulkitsemiseen leiripaikaksi on syytä suhtautua kriittisesti. Yksinkertaisia ja tilapäisiä uuneja ovat voineet rannikolle rakentaa sotilaiden sijasta esimerkiksi huonojen kelien yllättämät tai tuulta purjeisiin odottaneet kalastajat ja merimiehet.  

Majakuopat ovat muodoltaan pyöreitä, neliöitä ja suorakaiteita. Maakuoppien koot ja syvyydet vaihtelevat. Pienimmät kuopat ovat halkaisijaltaan 1,5 metriä ja suurimmat viisikin metriä((Kauppi & Suhonen 2011: 285)).  

===== Historia ja käyttö =====
{{ :wiki:majanpohja.jpg?350|}} Suomessa olevia sotilasleirejä ei ole tutkittu järjestelmällisesti. Historiallisessa lähdeaineistossa esiintyvien leirien määrästä ja laadusta ei ole tällä hetkellä mitään käsitystä. Varhaisimmat tiedot sotaväen käyttämistä leiripaikoista ovat kuitenkin jo 1300-luvulta eli  ajalta, jolta Itämaata koskevaa yksityiskohtaisempaa kirjallista lähdeaineistoa on säilynyt.((Suhonen 2007)) 

Leiripaikkoja on usein maa- ja vesikulkureittien varrella sijaitsevien sotilaallisesti merkittävien kohteiden, kuten linnakkeiden (ks. [[wiki:skanssi|skanssi]] ja [[wiki:bastionilinnoitus|bastionilinnoitus]]), [[wiki:satama|satamien]], [[wiki:silta|siltojen]], [[wiki:kanava|kanavien]] tai rajojen, luona. Sotilasleirin määritelmä on melko väljä. Ääripäitä ovat muutaman tunnin käytössä olleet levähdyspaikat ja pitkäkestoisten operaatioiden tukikohdiksi tarkoitetut linnoitetut leirit. Kulloisenkin leirin ulkomuotoon ovat vaikuttaneet ennen kaikkea valitun paikan topografia ja leirin tarkoitus. Maastossa saattaa olla muistona leirielämästä uuneja, tulisijoja, majanpohjia ja maakuoppia. Toisaalta sotaväki on jo pelkästään säännönmukaisuuteen pyrkivistä tiukoista ohjesäännöistä johtuen perustanut telttakylänsä mielellään niityille ja pelloille, ja maanpäälliset merkit ovat siten voineet kadota viljelyn yhteydessä jopa jo saman vuoden aikana.((Suhonen 2007))

===== Ajoitus =====
Keskiaika–nykyaika

===== Levintä =====
Koko Suomi

===== Suojelustatus =====

Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) sotilasleirien jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 90. 

===== Lähteet =====

**Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen, V.-P.** 2011. Kymijoen rajalinjan pikkulinnakkeet. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//: 276–295. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. 
**Suhonen, V.-P.** 2007. På bara marken måste soldaterna ligga: strödda iakttagelser från militärlager under 1700-talet. Julkaisussa //Arkeologia Suomessa 2003–2004//: 33–44. Museovirasto, Helsinki.



===== Muu kirjallisuus =====

===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
