Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
 
{{tag>wiki:luokka:puolustus_ja_sodankäynti wiki:luokka:modernit_linnoitukset}}

 
====== Suojahuone ======
{{:wiki:ruukinranta_004_p.jpg?450|}}

 
===== Määritelmä =====

Puolustusaseman yhteydessä oleva tykkitulelta suojaava betoninen, kivinen tai puinen miehistösuoja

===== Kuvaus =====
 
Yksinkertaisimmat suojahuoneet olivat puurakenteisia maahan kaivettuja korsuja, joissa oli hirsiset katot. Puiset suojahuoneet näkyvät nykyään vain maatuneina kuoppina; säilyneet puurakenteet ovat harvinaisia.

Vahvimmissa linnoituksissa (ainakin Helsingin maalinnoitus, Tampere ja Viipuri) etulinjan taisteluasemien yhteyteen rakenettiin betonisia suojahuoneita. Niiden katto oli tuettu teräspalkeilla, joiden päälle oli valettu betonikatto. Eräissä Helsingin maalinnoituksen kohteissa pienet suojahuoneet on rakennettu hirsistä ja niiden ympärille on valettu betoniset ulkoseinät ja katto. Haudan puoleinen seinä on ollut pelkkä hirsiseinä. Helsingin maalinnoituksessa on vielä suojahuoneita, joista hirret ovat lahonneet pois, mutta betoniseinät ja katto on jäljellä. Teräspalkeilla varustettujen suojahuoneiden katot on Helsingin maalinnoituksessa usein räjäytetty rikki romuraudan keräämisen vuoksi.((Lagerstedt & Laulumaa 2014: 20.))

Ensimmäisen maailmansodan alkuvaiheessa kookkaimpia suojahuoneita muurattiin kivestä. Niiden katto muodostui parista hirsikerroksesta, jonka päälle tehtiin betonivalu. Sisäänkäyntejä oli usein kaksi ja niihin päästiin kulkemalla kivimuurien välistä. Nykyisin hirsirakenteet ovat lahonneet ja betonikatto on luhistunut. Myöhemmin sodan edetessä rakennettiin suuretkin suojahuoneet kokonaan betonista ja ne olivat usein monihuoneisia. Katto oli tuettu teräspalkeilla ja betonikaton paksuus oli noin 2 metriä. Se oli ulkopuolelta vielä peitetty metrin maakerroksella.((Lagerstedt & Laulumaa 2014: 20.))
 

===== Historia ja käyttö =====

Puolustusasemien yhteyteen rakennetut suojahuoneet liittyvät tykistön tulivoiman voimistumiseen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Ensimmäisen maailmansodan aikaisiin linnoitteisiin liittyy erityyppisiä betonisia, kivisiä ja puisia miehistön suojatiloja. Taisteluasemissa oli pieniä suojahuoneita, joihin eturintaman miehet siirtyivät suojaan tykistökeskitysten ajaksi. Jonkin verran taaempana oli kookkampia suojatiloja, joihin puolustajien pääjoukot pystyivät suojautumaan. Selustassa sijaitsivat myös suurikokoiset suojahuoneet, joihin majoitettiin joukkoja pysyvämmin.  

===== Ajoitus =====

Ensimmäinen maailmasota

===== Levintä =====

Suomen linnoitus- ja taistelualueet
===== Suojelustatus =====


Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen maailmansodan kohteet eivät toistaiseksi ole muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. [[http://www.nba.fi/fi/File/2779/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. 
===== Lähteet =====

**Lagerstedt, John & Saari, Markku** 2000. //Krepost Sveaborg, Helsingin maa- ja merilinnoitus ensimmäisen maailmansodan aikana//. http://www.novision.fi/viapori/avaus.htm
**Lagerstedt, John** 2012. //Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009– 2012//. Museovirasto.
**Lagerstedt, John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille.// Helsingin kaupunginmuseo.   
**Lagerstedt, John & Laulumaa Vesa** 2014. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys//. Museovirasto, arkeologiset kenttäpalvelut.  
===== Muu kirjallisuus =====



**Adel, Vadim** 2003. Ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitusten kartoitus Urjalankylässä.   //Pirkanmaan alta: arkeologisia tutkimuksia// 4 (2003): 66–72.
**Adel, Vadim** 2009. I maailmansodan aikaisten linnoitusten inventointi Tampereen Pispalassa.   //Pirkanmaan alta: arkeologisia tutkimuksia// 10 (2009): 70–80.
**Arimo, R.** 1981. Suomen linnoittamisen historia 1918–1944. Helsinki.
**Bartoshevitsh, J.V., Stanijevitsh, V. B. & Jakovlev, V. V. **1917. //Polevaja fortifikacija//. Pietari.
**Laaksonen, Lasse** 1980. //Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä//. Museoviraston rakennushistorian osasto, julkaisu 9, 2/79. Helsinki: Museovirasto.
**Lagerstedt, John** 2008. //Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet Suomessa. Sotilaskäytöstä suojelukohteiksi//. Pro gradu‐tutkielma. Helsingin yliopisto.
**Laine, Sirkku** 1996a. //Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä//. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:3. Helsinki.
**Laine, Sirkku** 1996b. //Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Hoito-ohje//. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:4. Helsinki.
**Laine, Sirkku** 1998.// Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Espoossa. // Espoon kaupungin tekninen keskus. Espoo.
**Löfgren, Kaj-Erik** 1974. Helsingin maa- ja merilinnoitus. //Sotahistoriallinen seura ja  Sotamuseo, Vuosikirja// VIII. Helsinki: Sotahistoriallinen seura: 67–102.
**Manninen, Markus** 2000. //Viapori. Maalinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914–1918//. Sotamuseo.



===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
