Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:suojahuone


Suojahuone

Määritelmä

Puolustusaseman yhteydessä oleva tykkitulelta suojaava betoninen, kivinen tai puinen miehistösuoja

Kuvaus

Yksinkertaisimmat suojahuoneet olivat puurakenteisia maahan kaivettuja korsuja, joissa oli hirsiset katot. Puiset suojahuoneet näkyvät nykyään vain maatuneina kuoppina; säilyneet puurakenteet ovat harvinaisia.

Vahvimmissa linnoituksissa (ainakin Helsingin maalinnoitus, Tampere ja Viipuri) etulinjan taisteluasemien yhteyteen rakenettiin betonisia suojahuoneita. Niiden katto oli tuettu teräspalkeilla, joiden päälle oli valettu betonikatto. Eräissä Helsingin maalinnoituksen kohteissa pienet suojahuoneet on rakennettu hirsistä ja niiden ympärille on valettu betoniset ulkoseinät ja katto. Haudan puoleinen seinä on ollut pelkkä hirsiseinä. Helsingin maalinnoituksessa on vielä suojahuoneita, joista hirret ovat lahonneet pois, mutta betoniseinät ja katto on jäljellä. Teräspalkeilla varustettujen suojahuoneiden katot on Helsingin maalinnoituksessa usein räjäytetty rikki romuraudan keräämisen vuoksi.1)

Ensimmäisen maailmansodan alkuvaiheessa kookkaimpia suojahuoneita muurattiin kivestä. Niiden katto muodostui parista hirsikerroksesta, jonka päälle tehtiin betonivalu. Sisäänkäyntejä oli usein kaksi ja niihin päästiin kulkemalla kivimuurien välistä. Nykyisin hirsirakenteet ovat lahonneet ja betonikatto on luhistunut. Myöhemmin sodan edetessä rakennettiin suuretkin suojahuoneet kokonaan betonista ja ne olivat usein monihuoneisia. Katto oli tuettu teräspalkeilla ja betonikaton paksuus oli noin kaksi metriä. Se oli ulkopuolelta vielä peitetty metrin maakerroksella.2)

Historia ja käyttö

Puolustusasemien yhteyteen rakennetut suojahuoneet liittyvät tykistön tulivoiman voimistumiseen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Ensimmäisen maailmansodan aikaisiin linnoitteisiin liittyy erityyppisiä betonisia, kivisiä ja puisia miehistön suojatiloja. Taisteluasemissa oli pieniä suojahuoneita, joihin eturintaman miehet siirtyivät suojaan tykistökeskitysten ajaksi. Jonkin verran taaempana oli kookkampia suojatiloja, joihin puolustajien pääjoukot pystyivät suojautumaan. Selustassa sijaitsivat myös suurikokoiset suojahuoneet, joihin majoitettiin joukkoja pysyvämmin.

Ajoitus

Ensimmäinen maailmasota

Levintä

Suomen linnoitus- ja taistelualueet

Suojelustatus

Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet.

Lähteet

Lagerstedt, John & Saari, Markku 2000. Krepost Sveaborg, Helsingin maa- ja merilinnoitus ensimmäisen maailmansodan aikana. http://www.novision.fi/viapori/avaus.htm
Lagerstedt, John 2012. Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
Lagerstedt, John 2014. Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille. Helsingin kaupunginmuseo.
Lagerstedt, John & Laulumaa Vesa 2014. Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys. Museovirasto, arkeologiset kenttäpalvelut. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.

Muu kirjallisuus

Adel, Vadim 2003. Ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitusten kartoitus Urjalankylässä. Pirkanmaan alta: arkeologisia tutkimuksia 4 (2003): 66–72.
Adel, Vadim 2009. I maailmansodan aikaisten linnoitusten inventointi Tampereen Pispalassa. Pirkanmaan alta: arkeologisia tutkimuksia 10 (2009): 70–80.
Arimo, R. 1981. Suomen linnoittamisen historia 1918–1944. Helsinki.
Bartoshevitsh, J.V. & Stanijevitsh, V. B. & Jakovlev, V. V. 1917. Polevaja fortifikacija. Pietari.
Laaksonen, Lasse 1980. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä. Museoviraston rakennushistorian osasto, julkaisu 9, 2/79. Museovirasto, Helsinki.
Lagerstedt, John 2008. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet Suomessa. Sotilaskäytöstä suojelukohteiksi. Pro gradu ‐tutkielma. Helsingin yliopisto.
Laine, Sirkku 1996a. Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:3. Helsinki.
Laine, Sirkku 1996b. Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Hoito-ohje. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:4. Helsinki.
Laine, Sirkku 1998. Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Espoossa. Espoon kaupungin tekninen keskus, Espoo.
Löfgren, Kaj-Erik 1974. Helsingin maa- ja merilinnoitus. Sotahistoriallinen seura ja Sotamuseo, Vuosikirja VIII: 67–102. Sotahistoriallinen seura, Helsinki.
Manninen, Markus 2000. Viapori. Maalinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914–1918. Sotamuseo.

Viitteet

1) , 2) Lagerstedt & Laulumaa 2014: 20.
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/suojahuone.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/03 16:13 / Helena Ranta