Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.

{{tag>wiki:luokka:puolustus_ja_sodankäynti wiki:luokka:modernit_linnoitukset}}

 

====== Taisteluhauta ======

 

===== Määritelmä =====

Puolustusaseman torjuntasuunnassa oleva käsiaseilla tulittamiseen ja vihollisen tulitukselta suojautumiseen tarkoitettu maahan kaivettu tai kallioon louhittu hauta

===== Kuvaus =====

Taisteluhautoja muistuttavia kaivantoja tai juoksuhautoja tunnetaan joltakin 1700- ja 1800-lukujen taistelupaikoilta((esim. Pälkänen Kostianvirran vuoden 1713 taistelupaikka, muinaisjäännösrekisteritunnus 635000001.)). Varsinaiset taisteluhaudat liittyvät kuitenkin ensimmäisen ja toisen maailmansodan linnoitteisiin((Ks. esim. Lagerstedt 2012: 22; Lagerstedt 2014: 22.)). Niitä on sekä pysyvimmiksi tarkotetuissa että tilapäisimmissä puolustusasemissa kuten esim. vuoden 1918 Lahden taistelupaikoilta.

Taisteluhaudat sekoitetaan usein yhdyshaudoihin. Taisteluhaudat tunnistaa siitä, että ne sijaitsevat puolustusaseman torjuntasuunnassa ts. niistä on tarkoitus tulittaa hyökkäävää vihollista. Taisteluhaudat mutkittelevat tykkitulen sirpalevaikutuksen vähentämiseksi vuoksi. Hautojen syvyys on yleensä sellainen, että sotilaat ovat voineet olla piilossa niiden suojassa.

{{ :wiki:taisteluhauta.jpg?200|}}Yksinkertaisimmat taisteluhaudat ovat maahan kaivettuja ojamaisia rakenteita. Maahan kaivettujen hautojen seinämiä on tuettu pystypaaluilla ja rautalangalla paikalleen sidotuilla puurangoilla tai vitsasmatoilla. Sittemmin sortuneet ja lahonneet taisteluhaudat ovat usein maastossa vaikeasti havaittavia. Puurakenteita on myös poistettu tietoisesti esimerkiksi rakennusmateriaaliksi.((Ks. esim. Lagerstedt 2012: 22; Lagerstedt 2014: 22.))     

Pysyvään käyttöön tarkoitetuissa betonilla ja kivillä tuetuissa taisteluhaudoissa on usein näkyvissä ampumakorokkeita, porrasaskelmia ja komeroita ammuksille ja muille varustuksille. Lisäksi taisteluhautoihin liittyy tähystysasemia ja konekiväärien tuliasemia. Kestolinnoitetut taisteluhaudat voivat myös olla katettuja tai niihin voi liittyä ampuma-aukkoja.((Ks. esim. Lagerstedt 2012: 22; Lagerstedt 2014: 16–17.))   

 
===== Historia ja käyttö =====

{{:wiki:dg2584_1_p.jpg?200 |}}Taisteluhautojen rakentaminen juontuu keskiaikaisten linnojen ja uuden ajan linnoitusten piiritysmenetelmiin. Varsinaiset taisteluhaudat liittyvät kuitenkin tykistön- ja tuliaseiden tulivoiman kehittymiseen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Varhaisimmat varsinaiset taisteluhaudat rakennettiin Suomeen ensimmäisen maailmansodan aikana. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan taisteluhaudat muistuttavat toisiaan. Kummallakin ajanjaksolla on kuitenkin omia asejärjestelmien ja sodankäyntitavan muutoksesta johtuvia erityispiirteitään.  



===== Ajoitus =====

Ensimmäinen maailmansota–toinen maailmansota–kylmä sota

===== Levintä =====



===== Suojelustatus =====
Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen maailmansodan kohteet eivät toistaiseksi ole muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. [[http://www.nba.fi/fi/File/2779/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. 


===== Lähteet =====

**Lagerstedt, John** 2012. //Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012//. Museovirasto.
**Lagerstedt, John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille.// Helsingin kaupunginmuseo.
**Lagerstedt, John & Laulumaa, Vesa** 2014. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys.// Museovirasto, arkeologiset kenttäpalvelut.
===== Muu kirjallisuus =====

**Adel, Vadim** 2003. Ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitusten kartoitus Urjalankylässä.   //Pirkanmaan alta: arkeologisia tutkimuksia// 4 (2003): 66–72.
**Adel, Vadim** 2009. I maailmansodan aikaisten linnoitusten inventointi Tampereen Pispalassa.   //Pirkanmaan alta: arkeologisia tutkimuksia// 10 (2009): 70–80.
**Arimo, R.** 1981. //Suomen linnoittamisen historia 1918–1944//. Helsinki.
**Bartoshevitsh, J.V., Stanijevitsh, V. B. & Jakovlev, V. V. **1917. Polevaja fortifikacija. Pietari.
**Haapala, Pertti & Hoppu Tuomas** (toim.) 2009. //Sisällissodan pikkujättiläinen//. Helsinki.
**Laaksonen, Lasse** 1980. //Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä//.
Museoviraston rakennushistorian osasto, julkaisu 9, 2/79. Helsinki: Museovirasto.
**Lagerstedt, John** 2008. //Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet Suomessa. Sotilaskäytöstä suojelukohteiksi//. Pro gradu ‐tutkielma. Helsingin yliopisto.
**Laine, Sirkku** 1996. //Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä//. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:3. Helsinki.
**Laine, Sirkku** 1996b. //Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Hoito-ohje//. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:4. Helsinki.
**Laine, Sirkku** 1998. //Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Espoossa//. Espoon kaupungin tekninen keskus. Espoo.
**Löfgren, Kaj-Erik** 1974. Helsingin maa- ja merilinnoitus. Sotahistoriallinen seura ja Sotamuseo, Vuosikirja VIII. Helsinki: Sotahistoriallinen seura: 67–102.
**Manninen, Markus** 2000. //Viapori. Maalinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914–1918//. Sotamuseo.
**Takala, Hannu** 1998. //Taistelu Lahdesta 1918//. Lahden kaupungin historiallinen museo.
 
===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
