Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:taisteluhauta


Taisteluhauta

Määritelmä

Maahan kaivettu tai kallioon louhittu ampuma- ja suojahauta.

Kuvaus

Taisteluhaudat ovat puolustusaseman torjuntasuunnassa olevia käsiaseilla tulittamiseen ja vihollisen tulitukselta suojautumiseen tarkoitettuja maahan kaivettuja tai kallioon louhittu hautoja.

Taisteluhautoja muistuttavia kaivantoja tai juoksuhautoja tunnetaan joltakin 1700- ja 1800-lukujen taistelupaikoilta1). Varsinaiset taisteluhaudat liittyvät kuitenkin ensimmäisen ja toisen maailmansodan linnoitteisiin2). Niitä on sekä pysyvimmiksi tarkotetuissa että tilapäisimmissä puolustusasemissa kuten esim. vuoden 1918 Lahden taistelupaikoilta.

Taisteluhaudat sekoitetaan usein yhdyshautoihin. Taisteluhaudat tunnistaa siitä, että ne sijaitsevat puolustusaseman torjuntasuunnassa ts. niistä on tarkoitus tulittaa hyökkäävää vihollista. Taisteluhaudat mutkittelevat tykkitulen sirpalevaikutuksen vähentämiseksi vuoksi. Hautojen syvyys on yleensä sellainen, että sotilaat ovat voineet olla piilossa niiden suojassa.

Yksinkertaisimmat taisteluhaudat ovat maahan kaivettuja ojamaisia rakenteita. Maahan kaivettujen hautojen seinämiä on tuettu pystypaaluilla ja rautalangalla paikalleen sidotuilla puurangoilla tai vitsasmatoilla. Sittemmin sortuneet ja lahonneet taisteluhaudat ovat usein maastossa vaikeasti havaittavia. Puurakenteita on myös poistettu tietoisesti esimerkiksi rakennusmateriaaliksi.3)

Pysyvään käyttöön tarkoitetuissa betonilla ja kivillä tuetuissa taisteluhaudoissa on usein näkyvissä ampumakorokkeita, porrasaskelmia ja komeroita ammuksille ja muille varustuksille. Lisäksi taisteluhautoihin liittyy tähystysasemia ja konekiväärien tuliasemia. Kestolinnoitetut taisteluhaudat voivat myös olla katettuja tai niihin voi liittyä ampuma-aukkoja.4)

Historia ja käyttö

Taisteluhautojen rakentaminen juontuu keskiaikaisten linnojen ja uuden ajan linnoitusten piiritysmenetelmiin. Varsinaiset taisteluhaudat liittyvät kuitenkin tykistön- ja tuliaseiden tulivoiman kehittymiseen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Varhaisimmat varsinaiset taisteluhaudat rakennettiin Suomeen ensimmäisen maailmansodan aikana. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan taisteluhaudat muistuttavat toisiaan. Kummallakin ajanjaksolla on kuitenkin omia asejärjestelmien ja sodankäyntitavan muutoksesta johtuvia erityispiirteitään.

Ajoitus

Ensimmäinen maailmansota–toinen maailmansota–kylmä sota

Levintä

Taisteluhaudat ovat yleinen 1900-luvulle sijoittuva puolustusvarustus ja niitä voidaan olettaa olevan kaikkialla Suomessa, missä on ollut sodankäyntiä tai ylipäänsä puolustusvoimien toimintaa.

Suojelustatus

Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen maailmansodan kohteet eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet.

Lähteet

Lagerstedt, John 2012. Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
Lagerstedt, John 2014. Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille. Helsingin kaupunginmuseo.
Lagerstedt, John & Laulumaa, Vesa 2014. Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys. Museovirasto, arkeologiset kenttäpalvelut. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.

Muu kirjallisuus

Adel, Vadim 2003. Ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitusten kartoitus Urjalankylässä. Pirkanmaan alta: arkeologisia tutkimuksia 4 (2003): 66–72.
Adel, Vadim 2009. I maailmansodan aikaisten linnoitusten inventointi Tampereen Pispalassa. Pirkanmaan alta: arkeologisia tutkimuksia 10 (2009): 70–80.
Arimo, R. 1981. Suomen linnoittamisen historia 1918–1944. Helsinki.
Bartoshevitsh, J.V. & Stanijevitsh, V. B. & Jakovlev, V. V. 1917. Polevaja fortifikacija. Pietari.
Haapala, Pertti & Hoppu Tuomas (toim.) 2009. Sisällissodan pikkujättiläinen. Helsinki.
Laaksonen, Lasse 1980. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä. Museoviraston rakennushistorian osasto, julkaisu 9, 2/79. Museovirasto, Helsinki.
Lagerstedt, John 2008. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet Suomessa. Sotilaskäytöstä suojelukohteiksi. Pro gradu ‐tutkielma. Helsingin yliopisto.
Laine, Sirkku 1996. Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:3. Helsinki.
Laine, Sirkku 1996b. Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Hoito-ohje. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:4. Helsinki.
Laine, Sirkku 1998. Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Espoossa. Espoon kaupungin tekninen keskus, Espoo.
Löfgren, Kaj-Erik 1974. Helsingin maa- ja merilinnoitus. Sotahistoriallinen seura ja Sotamuseo, Vuosikirja VIII: 67–102. Sotahistoriallinen seura, Helsinki.
Manninen, Markus 2000. Viapori. Maalinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914–1918. Sotamuseo.
Takala, Hannu 1998. Taistelu Lahdesta 1918. Lahden kaupungin historiallinen museo.

Viitteet

1) esim. Pälkänen Kostianvirran vuoden 1713 taistelupaikka, muinaisjäännösrekisteritunnus 635000001.
2) , 3) Ks. esim. Lagerstedt 2012: 22; Lagerstedt 2014: 22.
4) Ks. esim. Lagerstedt 2012: 22; Lagerstedt 2014: 16–17.
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/taisteluhauta.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/11 10:01 / Helena Ranta