Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu wiki:luokka:kaupungit_ja_kaupunkimaiset_yhteisöt}}

====== Tori ======
{{:wiki:tori_koulutori_keskiaika_tuomiokirkontori_turku.jpg?450|}}
===== Määritelmä =====
Kaupunkirakenteen osana oleva, pääasiassa kaupankäyntiin tarkoitettu aukio

===== Kuvaus =====
 
Keskiajalla kaupungin tori oli yksinkertaisimmillaan pelkkä pääkadun levennys. Kahden maantien tai kadun haarautumiskohtaan saattoi muodostua kolmiomainen toriaukio ja kahden pitkittäisen kadun väliin puolestaan suorakaiteen muotoinen aukio. Tori saattoi sijaita kirkon, linnan, sataman tai kaupungin portin luona tai keskellä asemakaava-aluetta.((Niukkanen, Seppänen & Suhonen 2014: 45))

Ruutuasemakaavaa noudattavassa kaupungissa tori saatettiin muodostaa esimerkiksi jättämällä osa kahdesta vastakkaisesta korttelista rakentamatta, tai se saattoi olla rakentamaton kortteli eli ns. avokulmainen aukio. Muita torimuotoja olivat ns. vajaakulmainen aukio, jossa katuristeyksen yhden korttelin kulma jätettiin aukioksi, sekä neljän eri korttelin kulmasta muodostettu ns. umpikulmainen aukio sekä tällaisen puolikas.((Lilius 1985: 15))

Torit olivat keskiajalla maa- tai kalliopintaisia. Varhaisimmat tiedot kokonaan kivetyistä toreista ovat 1500-luvulta, mutta myös maapohjaisia on ollut käytössä ainakin vielä 1800-luvulle saakka. Torin pintaa saatettiin tasata tai kuivata lastu- ja puuroskakerroksin, ja torin poikki saatettiin tehdä puu-, tiili- tai kivipäällysteinen kulkureitti. Toripintoja pyrittiin pitämään puhtaina, minkä vuoksi torialueen kulttuurikerrokset ovat yleensä arkeologisesti suhteellisen vähälöytöisiä. Ilman historiallisia lähteitä torikerroksen toteaminen voi olla hankalaa. Paikalle on todennäköisesti syntynyt useita ohuita tallaantuneita maakerroksia, paikoin voi olla orgaanisia kuivattamisesta syntyneitä kerrostumia ja maassa voi olla myös erilaisia kuoppia tai ojia. Luultavasti torille ei ole yleensä päässyt muodostumaan yhtenäistä koko toriaukean kattavaa kerrosta. Tori on voitu kuitenkin perustaa jo ennestään käytössä olevalle aukealle paikalle, kuten vanhalle pellolle. Torikerrostumien alta voi löytyä myös muita jälkiä asutuksesta, kuten jätekuoppia tai uuninpohjia.((Koivisto 2010: 26–27; Niukkanen, Seppänen & Suhonen 2014: 69–70; Kallio-Seppä 2013: 114–115; Pihlman 2007: 12–14.))
===== Historia ja käyttö =====
Tori oli kaupungin kaupallinen keskus sekä sen symbolinen sydän ja merkittävin julkinen tila. Kaupankäynnin ohella toreilla julkistettiin virallisia tiedotteita ja toimeenpantiin rangaistuksia sekä järjestettiin hallinnollisia ja uskonnollisia seremonioita sekä erilaisia kansanhuveja.((Niukkanen, Seppänen & Suhonen 2014: 45)) Kaupungin raatihuone sijaitsi pääsääntöisesti torilla tai sen laidalla, ja torin tuntumassa oli yleensä myös muita hallintoa ja kaupankäyntiä palvelevia rakennuksia. Kaupungissa saattoi olla päätorin lisäksi muitakin toreja ja aukioita, joilla oli erilaisia käyttötarkoituksia. Monumentaalisia aukioita alettiin suunnitella kaupunkeihin vasta uudella ajalla. Suurvalta-ajalla kaupunkeihin suunniteltiin yleensä yksi tori.((Lilius 1985: 15; Ylimaunu 2007: 66–67)) 

Vuoden 1638 toripakon myötä kaiken kaupankäynnin tuli tapahtua torilla, kaupunkikohtaisesti määrättyinä tori- ja markkinapäivinä. Tavaroiden myynti tapahtui suoraan kärryistä, vaunuista tai reestä, ja lisäksi käytössä oli kiinteitä toripuotirivistöjä ja kevytrakenteisia siirrettäviä kojuja.((Lilius 2014: 218)) Kauppatavarat oli 1600-luvun alusta alkaen merkantilistisen talousjärjestelmän mukaisesti tullattava tulliporttien luona tai satamassa. Kaupungin porvareiden omat kauppatavarat säilytettiin aitoissa porvareiden omilla tonteilla tai erityisillä aitta-alueilla.((Kallio-Seppä 2013: 111–112)) 



===== Ajoitus =====
Keskiaika – nykyaika

===== Levintä =====
Keski-, Vaasa- ja suurvalta-aikaiset kaupungit koko maassa


===== Suojelustatus =====
Vanhoihin toreihin liittyvät kerrostumat ja rakenteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ne on suojeltu osana ennen 1700-lukua perustettujen kaupunkien säilyneitä kulttuurikerroksia. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset]], sivu



===== Lähteet =====

**Kallio-Seppä, Titta** 2013. Kosteutta, puuta ja vallankäyttöä – arkeologinen näkökulma Oulun kaupungin julkisen tilan kehittymiseen 1600-luvulta 1820-luvulle. //Studia Archaeologica Septentrionalia// 6. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys. Rovaniemi.
**Lilius, Henrik** 1985. //Suomalainen puukaupunki. Trästaden i Finland. The Finnish Wooden Town//. Rungsted Kyst
**Lilius, Henrik** 2014. Suomi kaupungistuu suurvalta-ajalla (1617–1721). Teoksessa H. Lilius ja P. Kärki (toim): //Suomen kaupunkirakentamisen historia// I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki.
**Niukkanen, Marianna, Seppänen, Liisa & Suhonen, Mervi** 2014. Kaupunkirakentaminen Suomessa keskiajalla. Teoksessa Lilius, H. & Kärki P. (toim.): //Suomen kaupunkirakentamisen historia// I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki.
**Pihlman, Aki** 2007. Varhainen Turku -tutkimushanke. Uusia arkeologisia tulkintoja Turun kaupungin muodostumisesta. //HIT - History in Turku. Tietoja, taitoja ja löytöjä. Näyttelyesite// 42. Turun maakuntamuseo.
**Ylimaunu, Timo** 2007. Aittakylästä kaupungiksi – arkeologinen tutkimus Tornion kaupungistumisesta 18. vuosisadan loppuun mennessä. //Studia Archaeologica Septentrionalia// 4. Rovaniemi.


===== Muu kirjallisuus =====


===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
