Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:tori


Tori

Määritelmä

Kaupunkirakenteen osana oleva, pääasiassa kaupankäyntiin tarkoitettu aukio

Kuvaus

Keskiajalla kaupungin tori oli yksinkertaisimmillaan pelkkä pääkadun levennys. Kahden maantien tai kadun haarautumiskohtaan saattoi muodostua kolmiomainen toriaukio ja kahden pitkittäisen kadun väliin puolestaan suorakaiteen muotoinen aukio. Tori saattoi sijaita kirkon, linnan, sataman tai kaupungin portin luona tai keskellä asemakaava-aluetta.1)

Ruutuasemakaavaa noudattavassa kaupungissa tori saatettiin muodostaa esimerkiksi jättämällä osa kahdesta vastakkaisesta korttelista rakentamatta, tai se saattoi olla rakentamaton kortteli eli ns. avokulmainen aukio. Muita torimuotoja olivat ns. vajaakulmainen aukio, jossa katuristeyksen yhden korttelin kulma jätettiin aukioksi, sekä neljän eri korttelin kulmasta muodostettu ns. umpikulmainen aukio sekä tällaisen puolikas.2)

Torit olivat keskiajalla maa- tai kalliopintaisia. Varhaisimmat tiedot kokonaan kivetyistä toreista ovat 1500-luvulta, mutta myös maapohjaisia on ollut käytössä ainakin vielä 1800-luvulle saakka. Torin pintaa saatettiin tasata tai kuivata lastu- ja puuroskakerroksin, ja torin poikki saatettiin tehdä puu-, tiili- tai kivipäällysteinen kulkureitti. Toripintoja pyrittiin pitämään puhtaina, minkä vuoksi torialueen kulttuurikerrokset ovat yleensä arkeologisesti suhteellisen vähälöytöisiä. Ilman historiallisia lähteitä torikerroksen toteaminen voi olla hankalaa. Paikalle on todennäköisesti syntynyt useita ohuita tallaantuneita maakerroksia, paikoin voi olla orgaanisia kuivattamisesta syntyneitä kerrostumia ja maassa voi olla myös erilaisia kuoppia tai ojia. Luultavasti torille ei ole yleensä päässyt muodostumaan yhtenäistä koko toriaukean kattavaa kerrosta. Tori on voitu kuitenkin perustaa jo ennestään käytössä olevalle aukealle paikalle, kuten vanhalle pellolle. Torikerrostumien alta voi löytyä myös muita jälkiä asutuksesta, kuten jätekuoppia tai uuninpohjia.3)

Historia ja käyttö

Tori oli kaupungin kaupallinen keskus sekä sen symbolinen sydän ja merkittävin julkinen tila. Kaupankäynnin ohella toreilla julkistettiin virallisia tiedotteita ja toimeenpantiin rangaistuksia sekä järjestettiin hallinnollisia ja uskonnollisia seremonioita sekä erilaisia kansanhuveja.4) Kaupungin raatihuone sijaitsi pääsääntöisesti torilla tai sen laidalla, ja torin tuntumassa oli yleensä myös muita hallintoa ja kaupankäyntiä palvelevia rakennuksia. Kaupungissa saattoi olla päätorin lisäksi muitakin toreja ja aukioita, joilla oli erilaisia käyttötarkoituksia. Monumentaalisia aukioita alettiin suunnitella kaupunkeihin vasta uudella ajalla. Suurvalta-ajalla kaupunkeihin suunniteltiin yleensä yksi tori.5)

Vuoden 1638 toripakon myötä kaiken kaupankäynnin tuli tapahtua torilla, kaupunkikohtaisesti määrättyinä tori- ja markkinapäivinä. Tavaroiden myynti tapahtui suoraan kärryistä, vaunuista tai reestä, ja lisäksi käytössä oli kiinteitä toripuotirivistöjä ja kevytrakenteisia siirrettäviä kojuja.6) Kauppatavarat oli 1600-luvun alusta alkaen merkantilistisen talousjärjestelmän mukaisesti tullattava tulliporttien luona tai satamassa. Kaupungin porvareiden omat kauppatavarat säilytettiin aitoissa porvareiden omilla tonteilla tai erityisillä aitta-alueilla.7)

Ajoitus

Keskiaika – nykyaika

Levintä

Keski-, Vaasa- ja suurvalta-aikaiset kaupungit koko maassa.

Suojelustatus

Vanhoihin toreihin liittyvät kerrostumat ja rakenteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ne on suojeltu osana ennen 1700-lukua perustettujen kaupunkien säilyneitä kulttuurikerroksia. Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 23.

Lähteet

Kallio-Seppä, Titta 2013. Kosteutta, puuta ja vallankäyttöä – arkeologinen näkökulma Oulun kaupungin julkisen tilan kehittymiseen 1600-luvulta 1820-luvulle. Studia Archaeologica Septentrionalia 6. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys. Rovaniemi.
Lilius, Henrik 1985. Suomalainen puukaupunki. Trästaden i Finland. The Finnish Wooden Town. Rungsted Kyst.
Lilius, Henrik 2014. Suomi kaupungistuu suurvalta-ajalla (1617–1721). Julkaisussa Lilius, Henrik & Kärki, Pekka (toim): Suomen kaupunkirakentamisen historia I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Niukkanen, Marianna & Seppänen, Liisa & Suhonen, Mervi 2014. Kaupunkirakentaminen Suomessa keskiajalla. Julkaisussa Lilius, Henrik & Kärki, Pekka. (toim.): Suomen kaupunkirakentamisen historia I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Pihlman, Aki 2007. Varhainen Turku -tutkimushanke. Uusia arkeologisia tulkintoja Turun kaupungin muodostumisesta. HIT - History in Turku. Tietoja, taitoja ja löytöjä. Näyttelyesite 42. Turun maakuntamuseo.
Ylimaunu, Timo 2007. Aittakylästä kaupungiksi: arkeologinen tutkimus Tornion kaupungistumisesta 18. vuosisadan loppuun mennessä. Studia Archaeologica Septentrionalia 4. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, Rovaniemi. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5231-1

Muu kirjallisuus

Viitteet

1) , 4) Niukkanen et al. 2014: 45
2) Lilius 1985: 15
3) Koivisto 2010: 26–27; Niukkanen et al. 2014: 69–70; Kallio-Seppä 2013: 114–115; Pihlman 2007: 12–14.
5) Lilius 1985: 15; Ylimaunu 2007: 66–67
6) Lilius 2014: 218
7) Kallio-Seppä 2013: 111–112
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/tori.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/05 10:06 / Helena Ranta