Käyttäjän työkalut
wiki:torppa
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio | Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:torppa [2020/04/15 12:18] Veli-Pekka Suhonen [Historia ja käyttö] |
wiki:torppa [2022/09/20 15:43] Helena Ranta [Historia ja käyttö] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
| {{ :wiki:img_4574.jpg?300|}} Torppa-käsite on varsin moniulotteinen, ja torppareiksi on kutsuttu vuosisatojen varrella mitä erilaisimpia väestöryhmiä. Vanhimmat torpat ovat olleet kylän yhteismaalle perustettuja asuntoviljelmiä tai uudistiloja. Jo keskiajalla muodostuneeseen varsinaiseen torpparijärjestelmään tai -laitokseen kuuluvalla torpalla tarkoitetaan päätoimisen maanviljelyksen harjoittamista varten vuokrattua peltoaluetta ja siihen liittyvää asumusta.((Rasila 2002: 365–370.)). Torppien perustamissyyt vaihtelevat, ja tavallisten tilojen, torppien ja mäkitupien välinen raja ei ainakaan varhaisempina aikoina ole ollut täysin selvä((Anglert & Knarrström 2006: 58)). Myös talonpojalle kuuluneesta tavallisesta tilasta on saattanut muotoutua ajan kuluessa lampuotitilan kautta torppa((Siren 2003: 223–224.)). Erilaisia torppia ja torppareita muodostui myös joidenkin erikoislakien ja ammattien seurauksena. Historiasta tunnetaan esimerkiksi kalastajien ja salpietarinkeittäjien torpat. Lisäksi vuoriteollisuuden ja ruukkien yhteyteen syntyi torppia((Lähde 2007: 80.)). Oman lukunsa muodostavat sotilas- ja rakuunatorpat. Ruotujakolaitokseen kuuluvalle sotilaalle annettiin palveluajaksi asumista ja toimeentuloa varten torppa. | {{ :wiki:img_4574.jpg?300|}} Torppa-käsite on varsin moniulotteinen, ja torppareiksi on kutsuttu vuosisatojen varrella mitä erilaisimpia väestöryhmiä. Vanhimmat torpat ovat olleet kylän yhteismaalle perustettuja asuntoviljelmiä tai uudistiloja. Jo keskiajalla muodostuneeseen varsinaiseen torpparijärjestelmään tai -laitokseen kuuluvalla torpalla tarkoitetaan päätoimisen maanviljelyksen harjoittamista varten vuokrattua peltoaluetta ja siihen liittyvää asumusta.((Rasila 2002: 365–370.)). Torppien perustamissyyt vaihtelevat, ja tavallisten tilojen, torppien ja mäkitupien välinen raja ei ainakaan varhaisempina aikoina ole ollut täysin selvä((Anglert & Knarrström 2006: 58)). Myös talonpojalle kuuluneesta tavallisesta tilasta on saattanut muotoutua ajan kuluessa lampuotitilan kautta torppa((Siren 2003: 223–224.)). Erilaisia torppia ja torppareita muodostui myös joidenkin erikoislakien ja ammattien seurauksena. Historiasta tunnetaan esimerkiksi kalastajien ja salpietarinkeittäjien torpat. Lisäksi vuoriteollisuuden ja ruukkien yhteyteen syntyi torppia((Lähde 2007: 80.)). Oman lukunsa muodostavat sotilas- ja rakuunatorpat. Ruotujakolaitokseen kuuluvalle sotilaalle annettiin palveluajaksi asumista ja toimeentuloa varten torppa. | ||
| - | Keskiajan ja Vaasa-ajan torppia esiintyy harvoin historiallisissa lähteissä. Ajanjaksolta tunnetut yksittäiset torpat liittyvät rälssin ja kirkon maaomistuksiin. Lisäksi uudistiloja saatettiin kutsua pyölien ohella torpiksi. Torppien määrän varsinainen kasvu liittyy Suomessa 1600-luvulla tapahtuneeseen laajamittaiseen kartanonmuodostukseen ja sen myötä syntyneeseen työvoiman tarpeeseen. Kartano vuokrasi torpparille pienen maa-alueen viljelyä varten ja sai vuokran yleensä päivätöinä. Lisäksi vanhojen lampuotitilojen muuttaminen torpiksi oli vähempien verovelvollisuuksien vuoksi kannattavaa kartanoille. ((Niukkanen 2009: 35–36; Siren 2003: 223–224; Suhonen 2015.)). | + | Keskiajan ja Vaasa-ajan torppia esiintyy harvoin historiallisissa lähteissä. Ajanjaksolta tunnetut yksittäiset torpat liittyvät rälssin ja kirkon maaomistuksiin. Lisäksi uudistiloja saatettiin kutsua pyölien ohella torpiksi. Torppien määrän varsinainen kasvu liittyy Suomessa 1600-luvulla tapahtuneeseen laajamittaiseen kartanonmuodostukseen ja sen myötä syntyneeseen työvoiman tarpeeseen. Kartano vuokrasi torpparille pienen maa-alueen viljelyä varten ja sai vuokran yleensä päivätöinä. Lisäksi vanhojen lampuotitilojen muuttaminen torpiksi oli vähempien verovelvollisuuksien vuoksi kannattavaa kartanoille.((Niukkanen 2009: 35–36; Siren 2003: 223–224; Suhonen 2015.)) |
| {{ :wiki:img_0945.jpg?300|}}Torppien määrä pysyi suhteellisen vähäisenä 1750-luvulle asti, koska niitä sai rakentaa laillisesti vain rälssimaalle. Kun talonpojat saivat vuonna 1757 oikeuden perustaa torppia, kymmenkertaistui niiden määrä sadassa vuodessa (vuonna 1760 noin 6 200, vuonna 1860 lähes 62 000 torppaa).((Niukkanen 2009: 35)) Torpparilaitos lakkautettiin Suomessa 17. heinäkuuta 1918 hyväksytyllä ns. torpparilailla (135/1918)((Suomen asetuskokoelma 1918, n:o 135.)). | {{ :wiki:img_0945.jpg?300|}}Torppien määrä pysyi suhteellisen vähäisenä 1750-luvulle asti, koska niitä sai rakentaa laillisesti vain rälssimaalle. Kun talonpojat saivat vuonna 1757 oikeuden perustaa torppia, kymmenkertaistui niiden määrä sadassa vuodessa (vuonna 1760 noin 6 200, vuonna 1860 lähes 62 000 torppaa).((Niukkanen 2009: 35)) Torpparilaitos lakkautettiin Suomessa 17. heinäkuuta 1918 hyväksytyllä ns. torpparilailla (135/1918)((Suomen asetuskokoelma 1918, n:o 135.)). | ||
wiki/torppa.txt · Viimeksi muutettu: 2023/02/03 10:26 / Veli-Pekka Suhonen